Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21176

Hankkeen nimi: Ohjaamo Muhos

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.1.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Nuorten Ystävät ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0195035-8

Jakeluosoite: Torikatu 28

Puhelinnumero: +358447341862

Postinumero: 90100

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.nuortenystavat.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lea Nikula

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lea.nikula(at)nuortenystavat.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504624052

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nuorten Ystävien hallinnoimassa kolmevuotisessa (1/2018-1/2021) kehittämishankkeessa luodaan matalan kynnyksen nuorten Ohjaamo Muhoksen keskustaan yhdessä nuorten ja toimijaverkoston kanssa. Ohjaamo tukee erityisesti nivelvaiheissa olevia alle 30-vuotiaita muhoksella asuvia nuoria ja edistää heidän koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä. Ohjaamon ydintä ovat henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, tuki elämänhallintaan, urasuunnitteluun tai sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Matalan kynnyksen palvelupistettä rakennetaan Muhokselle yhdessä useiden hallinnonalojen, työelämän ja järjestöjen yhteistyönä.
Ohjaamon sisällöllisen työn ohjenuorana on dialogisuus sekä nuoria osallistava ja rinnallakulkeva toimintatapa. Ohjaamo toimii nuoren tukena niin kauan kuin tilanteeseen löydetään pidempikestoinen ratkaisu esimerkiksi yhteistyöverkoston tarjoamien palveluiden kautta tai nuoren siirtyessä opintoihin tai työelämään. Nuoren osallisuus oman polun löytämisessä ja toiminnan rakentamisessa on keskeistä. Nuoret ovat alusta saakka aktiivisia toimijoita Ohjaamon toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Nuorten omaa osaamista vahvistetaan erityisesti kokemusasiantuntijuuden ja vertaistuen kautta.
Ohjaamon matala kynnys ja monialaisuus rakentuu eri toimijoiden jalkautuessa Ohjaamolle. He ottavat vastaan nuoria ilman ajanvarausta etukäteen ilmoitettuina aikoina. Jalkautuvaa työtä tekevät mm. kunnan nuoristoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, työllisyyden hoito, toisen asteen oppilaitokset ja monet muut nuorten kanssa työskentelevät tahot. Ohjaamon asiakasvastaavana toimii kunnan sosiaalityöntekijä, joka tapaa nuoria viikoittain Ohjaamolla.
Työnantajilla on keskeinen rooli, kun nuoren tavoitteena on työllistyminen. Yhteiskuntavastuullisuuden korostaminen sekä piilotyöpaikkojen etsiminen ovat oleellinen osa Ohjaamon yritysyhteistyötä, joka painottuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin Muhoksella ja lähiseudulla. Nuoret ovat aktiivisesti mukana ja osallisena yritysyhteistyössä. He jalkautuvat yhdessä Ohjaamon työntekijöiden kanssa kontaktoimaan yrittäjiä ja etsimään työpaikkoja, joissa yritysten tarpeet ja työnhakijoiden taidot kohtaavat. Työnantajiin otetaan aktiivisesti yhteyttä myös sähköisen työnhaun ja sosiaalisen median kautta.
Tavoitteena on, että Ohjaamosta tulee helposti saavutettava paikka, joka tarjoaa nuorille oikea-aikaista tukea, vähentää palvelusta toiseen "luukuttamista" ja mahdollistaa nuorelle nopeammat jatkopolut koulutukseen ja työelämään. Muhoksen kuntaan syntyy monitoimijainen käytännön toimintamalli, missä eri tavoin tukea tarvitsevat nuoret tulevat autetuksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Muhoksella asuvat 15-29-vuotiaat työttömät tai kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret. Heistä osa on peruskoulun jälkeen jäänyt ilman toisen asteen koulutuspaikkaa tai keskyttänyt opinnot.
Väestörekisterikeskuksen mukaan vuonna 2016 Muhoksella oli 1350 nuorta. Muhoksen työttömyysprosentti oli elokuussa 2017 10,8%. Tällä hetkellä työttömänätyönhakijana on 110 ikäryhmän 16-29v. nuorta, työnhakijana on yhteensä 247 nuorta, joista ilman ammatillista koulutusta on 80 (TE-palveluiden tieto). Vuonna 2016 oli 50 nuorta (20-29 v) ollut yli 300 päivää työttömänä. Kouluttamattomat ja pitään työttömänä olleet nuoret kuuluvat Ohjaamon kannalta tärkeimpään kohderyhmään.

Kohderyhmä on monimuotoinen joukko erilaisia nuoria, joiden koulutustausta voi vaihdella peruskoulun/ammatillisen koulutuksen puutteesta ylempään korkeakoulututkintoon. Nuorilla voi olla myös moninaisia terveydellisiä ongelmia tai riippuvuksia työllistymisen esteenä. Edellä mainituista seikoista johtuen monet nuoret tarvitsevat yksilöllistä tukea sekä monialaista sektorirajat ylittävää yhteistyötä omien työllistymispolkujen rakentamiseen. Nykyaikainen tukijärjestelä- ja hakuviidakko on niin monimutkainen, että moni nuori jättää hakemukset tekemättä jos hänellä ei ole aktiivista ja osaavaa tukiverkkoa. Nämä nuoret tarvitsevat turvallisen aikuisen ohjaamaan hakemusprosesseissa, jotta he löytäisivät oikeiden palveluiden piiriin. Nuoret tarvitsevat hyvissä ajoin tietoa ja ohjausta palvelujärjestelmän rakenteesta sekä nuorten ohjaus- ja neuvontapaikoista, jotta he peruskoulun jälkeen osaavat mahdollisimman nopeasti hakeutua tai ohjata ystävänsä tuen ja avun piiriin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muhoksen yläkouluikäiset nuoret ja heidän vanhempansa sekä kaikkien 15-29 -vuotiaiden nuorten vanhemmat, läheiset, tukihenkilöt tai sosiaalinen verkosto ovat välillistä kohderyhmää. Vanhemmilla voi olla vääriä käsityksiä tai hyvin vähän tietoa nykypäivän opiskelumahdollisuuksista ja opintopolkuista, saatikka sitten keskeyttämisen vaikutuksesta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista nuoren elämässä. Yläkoulun opinto-ohjaajien ja muiden opettajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä tukien nuoria opiskelupaikan löytymisessä ja vanhempia tiedon saamisessa ajankohtaisista opintoasioista sekä tuen saamisesta peruskoulun jälkeen.

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat myös toiminnassa mukana olevat Muhoksen ja Oulun seudun yritykset, koulutusorganisaatiot, julkinen sektori sekä erilaiset vapaaehtoisjärjestöt. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa korostuu aina kun nuori lähtee miettimään omaa polkuaan kohti työllistymistä. Yritysten kanssa räätälöidään yksilöllisiä työpaikkoja ja tuetaan työnantajia työnhakijan työllistämiseen liittyvissä
toimenpiteissä. Ammatillisten oppilaitosten kanssa toteutetaan muun muassa tuettua oppisopimuskoulutusta sekä moniammatillista toimintamallia, jonka avulla siirtyminen koulutuksesta työelämään helpottuu ja nopeutuu. Kolmannen sektorin kanssa yhteistyö koostuu erilaisissa työllistämistoimenpiteissä. Järjestöjen kautta Ohjaamo saa myös lisää näkyvyyttä. Hankkeen toiminta julkisella sektorilla on asiantuntijarajoja ylittävää asiakkaan osallisuutta tukevaa moniammatillista yhteistä työtä, missä jokainen toimija oppii toiselta jotakin uutta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 246 406

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 238 902

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 277 208

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 268 765

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Muhos

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 75

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 59

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 230

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelijat perehtyivät Valtava (sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen) kehittämisohjelman julkaisuihin ja hyviin käytäntöihin, pohtien hanketta sukupuolinäkökulmasta. Sukupuolivaikutukset arvioitiin Valtavan osahankkeessa kehitetyn suvaus-koneen (sukupuolivaikutusten arvioinnin apuväline) avulla. Arvioinnissa todettiin, että hanke edistää naisten ja miesten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohderyhmään kuuluu 15-29 vuotiaita muhoslaisia nuoria, jotka edustavat kumpaakin sukupuolta. Hankkeen toimintaympäristö ja toimenpiteet soveltuvat molemmille sukupuolille ja vaikuttavat molempiin sukupuoliin.Toimissa otetaan huomioon naisten ja miesten väliset erot ja toiveet esimerkiksi sisältöjen suunnittelussa,koulutusten ja ryhmätapaamisten järjestämisessä. Nuoria ei ohjata eri ammattialoille sukupuolisidonnaisesti, vaan jokaisen yksilön kiinnostuksen mukaan. Henkilöstön ja ohjausryhmän kokoonpanossa pyritään siihen, että kumpikin sukupuoli on edustettuna.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toiminnassa edistetään sukupuoleten välistä tasa-arvoa, mutta se ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Nuorten Ohjaamossa toimitaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kierrätyskalusteita hyödyntäen ja uusiutumattomia luonnonvaroja säästäen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Toiminnan järjestämisessä suositaan julkisia kulkuneuvoja ja lyhyemmille matkoilla nuoria kannustetaan liikkumaan polkypyörällä tai kävellen. Muovin käyttö minimoidaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Luonnon monimuotoisuutta, kasveja ja eliöitä suojellaan ja kunnioitetaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hankkeella ei paljon vaikutusta tähän.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Hankkeella ei ole vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Ohjaamon tiloissa toteutetaan matriaalien uusiokäyttöä ja jätteiden kierrätystä paikallisten ohjeiden mukaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Vuokratiloissa ollessaan hanke ei voi vaikuttaa tähän.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Ohjaamo työskentelee paikallisten palveluntuottajien ja työvoimapulasta kärsivien yritysten ja työnantajien kanssa. Työttömien nuorten työllistäminen luo osaltaan Muhoksen seudulle uutta kasvua.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Ohjaamossa luodaan ja kehitetään sellaisia toimintatapoja, jotka edistävät nuorten yhteiskunnallista osallisuutta, työllistymistä ja hyvinvointia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Ohjaamon työntekijät ja nuoret liikkuvat pyöräillen ja kävellen aina kun se on mahdollista. Muutoin suositaan julkisia kulkuneuvoja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Ohjaamon kokonaisvaltainen tavoite on nuorten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäminen yhteiskunnallisen osallisuuden ja työllistymisen/opiskelun kautta.
Tasa-arvon edistäminen 9 1
Kaikkia nuoria kohdellaan tasa-arvoisesti taustasta ja sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
Ohjaamon toiminnassa kaikki nuoret ovat yhdenvertaisia ja tulevat kohdatuksi omana itsenään taustasta tai kulttuurista riippumatta.
Kulttuuriympäristö 3 3
Ohjaamon toiminnassa tutustutaan Muhoksen ja Oulun seudun kulttuuriympäristöihin ja opetetaan nuoria tiedostamaan ja arvostamaan omaan asuinympäristöä.
Ympäristöosaaminen 4 2
Ohjaamoon luodaan myönteinen asenne ja ilmapiiri ympäristöasioihin. Työntekijöiden ympäristöosaamista kehitetään tarvittaessa lisää.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Nuorten Ystävät ry:n kolmevuotisen Ohjaamo Muhos –hankkeen tavoitteena oli, että nuoret osallistuvat aktiivisesti heille tarkoitetun matalan kynnyksen palvelun suunnitteluun, saavat tarvitsemansa oikea-aikaisen ja monialaisen tuen yhdestä paikasta sekä löytävät yksilöllisiä nykypäivän työelämän tarpeita vastaavia koulutus- ja työllistymispolkuja. Hankkeen tavoitteet toteutuivat hyvin.

Nuoret löysivät Ohjaamon, joka tarjosi konkreettista tukea erityisesti työttömille sekä opiskelu- ja työelämän nivelvaiheissa oleville 15 - 29-vuotiaille nuorille. Toimintaan osallistui yhteensä 192 Muhoksella asuvaa nuorta, joista 82 % oli alle 25-vuotaita ja 18 % 25 - 29-vuotiaita. Ohjaamosta nuoret hakivat tukea monenlaisiin tarpeisiin. Jotkut nuoret kaipasivat paljon keskustelua ja ammattilaisten tukea oman elämäntilanteen kartoittamiseen ja selkiyttämiseen. Toisille nuorille riitti pieni kannustus tai konkreettinen apu opiskelu- tai työpaikkojen hakemiseen. Jokaiselle nuorelle pyrittiin yhdessä löytämään hänelle paras ja ominaisin tapa toimia omalla työllistymispolulla. Hankesuunnitelman määrällistä tavoitetta (230) ei saavutettu kokonaan. Siihen vaikuttanee sekä oletettua pitkäkestoisemmat asiakkuudet että Covid-19-pandemia. Viimeisenä hankevuonna uusia nuoria ei tavoitettu yhtä paljon kuin aikaisemmin.

Hankkeen myötä Muhoksen kuntaan syntyi ohjaamoverkosto, joka mahdollisti monialaisen työn ja helpotti nuorten yhteydenpitoa eri alojen asiantuntijoihin. Yhteiseen työhön osallistuivat mm. kunnan nuorisotoimi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, TE-palvelut, KELA, toisen asteen oppilaitokset ja monet muut nuorten kanssa työskentelevät tahot. Osa verkostosta jalkautui säännöllisesti työskentelemään Ohjaamon tiloissa ja Ohjaamo puolestaan jalkautui joustavasti työskentelemään muiden toimijoiden tiloihin aina tarvittaessa.

Hankkeen aikana nuoret löysivät paljon yksilöllisiä ratkaisuja niin arjen hallintaan kuin sopivien jatkopolkujen löytymiseen. Nuorten elämäntilanteessa tapahtui merkittäviä muutoksia. Hankkeeseen tullessa työttömänä oli 39 % nuorista, työelämässä 5 %, yrittäjänä 1 %, työelämän ulkopuolella 7 % ja loput 48 % opiskelemassa. Ohjaamoasiakkuuden päättyessä työttömänä oli enää 23 %, työelämässä 29 % ja opiskelemassa 39 %. Loput 9 % nuorista oli joko työelämän ulkopuolella tai heitä ei enää tavoitettu asiakkuuden päättyessä. Työllistymisen ja koulutuksen jatkopolkujen lisäksi osa nuorista kävi hankkeen aikana työ- ja koulutuskokeiluissa ja osa siirtyi nuorten työpajalle kuntouttavaan työtoimintaan tai sosiaaliseen kuntoutukseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että ohjaamotoiminnan vaikutukset näkyivät eniten nuorten työllistymisessä, kun toisen asteen opintojen päättyessä nuoret saivat tarvitsemaansa tukea siirtymävaiheessa kohti työelämää.

Hankkeen tuloksena Muhoksen kuntaan syntyi pysyvä monialainen matalan kynnyksen nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjauspiste Ohjaamo, joka kuuluu valtakunnalliseen ohjaamoverkostoon yhdessä 70 muun Ohjaamon kanssa. Hankkeen kokemukset osoittavat, että nuorten osallisuuden ja elämänhallinnan tukeminen vaatii välillä pitkäjänteistä, monialaista ja aitoon yhteiseen työhön perustuvaa toimintaa, jossa jokaisella nuorten kanssa toimivalla taholla on selkeä yhdessä sovittu rooli. Verkostomainen työ ei aina ole helppoa ja edellyttää toimijoilta avointa dialogia ja luottamusta toisten asiantuntijuuteen. Luottamuksen lisäämiseksi jatkossa kiinnitetään erityisen paljon huomioita siihen, että verkoston toimijat tuntevat toistensa työn entistä paremmin. Ohjaamon kehittämistyö on jatkuvaa vuorovaikutusta sekä nuorten että ammattilaisten verkoston kanssa myös tulevaisuudessa.