Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21179

Hankkeen nimi: Valmisteluhanke: Verkostoihin voimaa vertaisista ja kansainvälisestä yhteistyöstä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 10.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3

Puhelinnumero: 02 263 350

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HILLGREN ESSI ELINA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: essi.hillgren(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0403550934

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maahanmuuttajat kohtaavat erilaisia haasteita integroituessaan työelämään, kuten puutteellinen suomenkielentaito. Maahanmuuttajien urapolkuja tukevissa hankkeissa on tunnistettu, että haasteita asettavat myös verkostojen puute. Maahanmuuttajien työllistymisessä verkostoilla on jopa keskeisempi rooli kuin kantasuomalaisten työllistymisessä. Verkostoituminen tulisikin aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja mahdollisimman systemaattisesti. Sosiaaliset kontaktit ja verkostot toimivat keskeisenä työllistymistä auttavina tekijöinä. Maahanmuuttajalla työllistymistä edesauttavat suhteet ja verkostot ovat kuitenkin usein suppeat. Ne voivat puuttua kokonaan tai olla hajallaan ympäri maailmaa. Työllistymisen kannalta tärkeiksi on todettu ennen kaikkea suhteet kantaväestöön.

Verkostojen lisäksi vertaistuen merkitys on noussut esille. Vertaisia haetaan toisista maahanmuuttajista, mutta myös oman alan kantasuomalaisista ammattilaisista, muusta elinkeinoelämästä, ammattikorkeakoulun opiskelijoista ja yrittäjistä. Vertaisuuden avulla voidaan luoda sosiaalista pääomaa, mutta sillä on myös voimaannuttava tehtävä.

Valmisteluhankkeessa vastataan tarpeeseen kehittää vertaisuuden käsitettä ja verkostoitumisen systemaattisuutta sekä siihen liittyvää osaamista nykyistä pidemmälle. Valmisteluhanke kokoaa ja kehittää erilaisia malleja siihen, miten vertaistukea voidaan konkreettisesti ja paikallisesti hyödyntää. Malleja voivat käyttää ja hyödyntää eri toimijat kuten työvoimahallinto, maahanmuuttajien yhdistykset, ammatilliset ja koto-kouluttajat, korkeakoulut, yrittäjäjärjestöt jne. Vertaisuuden teemaa on syytä pohtia pidemmälle: millaiset ryhmät hyötyvät esimerkiksi maahanmuuttajavertaisesta, milloin taas oman alan kantasuomalainen vertainen on tarkoituksenmukaisempi vaihtoehto.

Valmisteluhankkeessa etsitään yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voidaan jäsentää vertaisuuden merkitystä ja muotoja kotoutumisen ja työllistymisen tukena. Tarkoitus on, että tulevaisuudessa voidaan kumppaneiden kanssa löytää, levittää ja kehittää keinoja edistää vertaisverkostojen toimintaa, jotta ne parhaalla tavalla tukevat maahan muuttaneiden polkuja työelämään. Kehittämisessä välttämättömiä ovat kansainväliset esimerkit: miten eri maat ovat lähestyneet vertaisuuden käsitettä, millaisilla yhteenliittymillä ja konsortioilla maahanmuuttajia on verkotettu alueen työpaikkoihin ja yrityksiin, millaisia kohderyhmiä on tavoiteltu ja saavutettu sekä miten ja missä vaiheessa kotoutumisprosessia tämä on käytännössä toteutettu. Näitä malleja on tärkeää kehittää yhdessä eteenpäin, jokaisen maan parhaista käytännöistä joustavasti oppien.

Valmisteluhankkeen lopputuotoksena on raportti tai vastaava tuotos, joka kuvaa Euroopan maissa toimivia maahanmuuttajille suunnattuja verkostoitumishankkeita keskittyen erityisesti siihen, miten ne määrittelevät vertaisuuden käsitteen ja millaiset toimijoiden yhteenliittymät, lähestymistavat ja toimintamallit on todettu toimiviksi. Aineistosta pyritään tekemään myös kartta tai vastaava visuaalinen esitys liittyen siihen, miten verkostot muualla toimivat ja millä tavoilla niiden toimintaa voidaan käytännössä hyödyntää.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Valmisteluhankkeen kohderyhmänä ovat kehittäjäorganisaatiot, jotka työskentelevät maahanmuuttajien kanssa kehittäen heidän mahdollisuuksiaan edetä työelämään. Valmisteluhankkeen kohderyhmä saa kerätyn aineiston käyttöönsä ja voivat hyödyntää sitä omassa työssään.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Valmisteluhankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat yritykset, muut työnantajat, maahanmuuttajien kanssa toimivat organisaatiot, kehittäjäorganisaatiot sekä itse maahanmuuttajat. Eri tahoille voidaan tarjota tietoa erilaisista työllistämistavoista muualla Euroopassa. Hyvät käytännöt ja kokemukset ovat ensisijaisen tärkeitä viestejä työnantajille ja aiheen parissa työskenteleville.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 15 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 15 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 20 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 20 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun

Kunnat: Turku

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa hyödynnetään käynnissä olevien hankkeiden tekemiä toimintaympäristöanalyysejä, jotka ovat hankkeiden toteutuksen aikana tarkentuneet ja saaneet uusia näkökulmia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valmisteluhankkeessa huomioidaan sukupuolinäkökulma kun tarkastellaan erilaisia toimintatapoja. Eri sukupuolilla on erilaisia tarpeita työelämään kytkeytymisessä, jonka vuoksi on tärkeää huomioida, että erilaiset tarpeet tulevat huomioitua.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen vaikkakin se on merkittävä asia. Työelämään integroitumisessa sukupuolten välinen tasa-arvo on tärkeää, ja sen toteutumista tulee kehittää.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Valmisteluhankkeella ei ole vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Valmisteluhankkeella ei ole vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Valmisteluhankkeella ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Valmisteluhankkeella ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Valmisteluhankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Valmisteluhankkeella ei ole vaikutusta materiaaleihin tai jätteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Valmisteluhankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 8
Valmisteluhankkeella on välillinen vaikutus paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen, sillä hankkeessa tarkastellaan maahanmuuttajien mahdollisuuksia työllistyä ja näin rikastuttaa paikallista elinkeinorakennetta. Työllistämistoimenpiteiden tulee olla kestävällä ja vastuullisella pohjalla. Sosiaalinen- kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys ovat tärkeitä elementtejä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Valmisteluhanke ei suoraan kehitä aineettomia tuotteita tai palveluita, mutta kansainvälisen yhteiskehittämisen kautta tällaisia saattaa löytyä tai syntyä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Valmisteluhankkeella ei ole vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 8
Valmisteluhankkeella edistetään kohderyhmän hyvinvointia. Työssä käynti on yksi tärkeä kotoutumisen väline, se lisää kuuluvuuden tunnetta ja taloudellista vakautta.
Tasa-arvon edistäminen 4 8
Valmisteluhankkeen tavoitteena on tunnistaa hyviä käytäntöjä, jotka edistävät tasa-arvoa ja vertaisuuden tunnetta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 8
Valmisteluhankkeen tavoitteena on kerätä tietoa yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta yhdenvertaisuudesta työllistymisen näkökulmasta.
Kulttuuriympäristö 4 8
Valmisteluhankkeessa tarkastellaan vertaisuuden ja verkostojen toimintaa erilaisissa kulttuuriympäristöissä. On tärkeää huomioida, että eri kulttuuriympäristöissä toimivat erilaiset toimintatavat ja niistä on tärkeää oppia.
Ympäristöosaaminen 0 0
Valmisteluhanke ei lisää ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Valmisteluhanke: Verkostoihin voimaa vertaisista ja kansainvälisestä yhteistyöstä toteutettiin keväällä 2018. Hankkeen tavoitteena oli selvittää erilaisia verkostoitumisen ja vertaistuen menetelmien käyttöä maahanmuuttajien integroimisessa työelämään. Vertaistuen menetelmistä kiinnostavin oli mentorointi ja sen erilaiset tavat, ja se nousikin hankkeen selvitysten keskiöön.

Hankkeen aikana etsittiin tahoja, joilla oli kokemusta verkostoissa toimimisesta ja niiden hyödyntämisestä maahanmuuttajien työllistämisessä. Lisäksi kartoitettiin toimijoita, joilla oli hyväksi koettuja mentorointimenetelmiä, joita voidaan tulevaisuudessa jakaa ja soveltaa myös muualla. Kartoituksia tehtiin Suomessa ja kansainvälisesti ja niissä hyödynnettiin hankkeen toteuttajan olemassa olevia verkostoja sekä kansainvälistä ESR-portaalia.

Hankkeen aikana käytiin useita keskusteluja mentoroinnista työllistymisen tehostajana ja verkostoissa toimimisesta sekä niiden hyödyntämisestä ja laajentamisesta. Keskustelujen kautta muodostettiin verkosto, jonka kautta eri toimijat löysivät uusia yhteyksiä ja jakoivat omia kokemuksiaan. Verkoston sisältä tiivistyi konsortio, joka tapasi huhtikuussa 2018. Konsortion jäsenet Suomesta, Belgiasta ja Ruotsista päättivät jatkaa yhteistyötä ja hakivat yhteistyöhanketta mentoroinnin systematisoinnille ja verkostojen kehittämiselle.

Hankkeen tuotoksena syntyi kaksi kirjallista tuotosta: Taustaselvitys verkostoissa toimimisesta ja hyvistä vertaistuen käytännöistä sekä selvitys kv-kumppanuuden rakentamisesta.