Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21180

Hankkeen nimi: Sukupolviälykäs NEET-nuorten mentorointi -kv-hankevalmistelu

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 10.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: PL 68 (Patteristonkatu 3 D)

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaana Poikolainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.poikolainen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 702 8832

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sukupolviälykäs NEET-nuorten mentorointi

Tavoite

Kv-hankevalmistelun tavoitteena on luoda kansainvälinen yhteistyöverkosto (3 maata), jonka kanssa laaditaan Kv-hankehakemus: Sukupolviälykkään mentorointimallin kehittäminen Nuorten työpajatoimintaan. Yleisenä tavoitteena on tehostaa eurooppalaisten NEET-nuorten siirtymistä koulutukseen ja työelämään.

Aiemmin elämänkulussa sukupolvelta toiselle siirtynyt kulttuurinen perimätieto on nykyisin hajautunutta, eikä yhtenäisiä käsityksiä hyvinvointia tukevista elämäntavoista (koulutus, työelämä) ole enää samassa merkityksessä kuin muutama vuosikymmen sitten. Sukupolviäly (generational intelligence) viittaa sukupolvien väliseen yhteyteen, ja tarkoittaa sukupolvien välistä empaattista molemminpuolista suhtautumista eli ymmärrystä ja toimintaa muun kuin oman sukupolven konteksteissa. Suomessa nuorisotyön yhtenä lähtökohtana on tukea nuorten itsenäistymistä, koulutuspolun löytämistä tai työelämään sijoittumista niin, ettei nuoren lapsuuden perhettä nähdä keskeisenä tukiverkostona ja yhteistyökumppanina. Päinvastoin, joissakin lastensuojelun tapauksissa on pyritty katkaisemaan suhteet lapsuuden perheeseen, jotta huono-osaisuuden kierre on saatu katkaistua. Nuoret kuitenkin tarvitsevat ylisukupolvista tukea elämänkulkunsa rakentamiseen, jolloin kyse voi olla joko nuoren omasta lähipiiristä tai muiden edellisten sukupolvien edustajista koostuva mentori tai -ryhmä.

Sukupolviälykäs NEET-nuorten mentorointi -hankkeessa valmistellaan kansainvälisten kumppaneiden kanssa hanketta, jossa jaetaan kokemuksia mentoroinnin käytännöistä eri maissa sekä etsitään nuorten elämäntilanteen tukemiseen soveltuvia mentoroinnin työkaluja/innovaatioita.

Toimenpiteet
1. Järjestetään kansainvälisiä verkosto workshoppeja osallistujamaissa (1–2 kpl) ja Skypen välityksellä (2–4 kpl tarpeen mukaan)
2. Konsortion osapuolet kartoittavat hyviä käytäntöjä NEET-nuorten mentorointiin. Muista tehtävistä sovitaan yhdessä.
3. Työstetään yhdessä luodun verkoston kanssa KV rahoitushakemus.

Tulokset
1. Uusi innovatiivinen kansainvälinen NEET-nuorten työpajatoimintaa kehittävä yhteistyöverkosto on perustettu.
2. Konsortion osapuolet ovat kartoittaneet kansallisia mentorointikäytäntöjä työpajatoiminnassa. Tietoa hyödynnetään hakemuksen laadinnassa.
3. KV-hakemus on työstetty ja lähetetty arvioitavaksi.

Koko hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlainen toimintamalli nuorten työpajatoimintaan: sukupolviälykäs mentorointi, joka edesauttaa nuorten kouluttautumista ja työllistymistä. Hankkeen tavoitteita ja toimintaa suunnitellaan yhdessä tulevan konsortion jäsenten kanssa. Jokaisen osahankkeen tavoitteet ovat linjassa päätavoitteiden kanssa, mutta jokaisella on myös omat erityiset painopistealueensa. Esimerkiksi Xamk tukee ja rikastuttaa mentorointitoimintaa luovilla menetelmillä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Valmisteltavan, varsinaisen hankkeen kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat syrjäytymisvaarassa olevat NEET-nuoret, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa työelämässä, työllistymiseen johtavassa koulutuksessa tai työharjoittelussa ja tarvitsevat tukea suunnanottoihin elämänkulussaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Valmisteltavan varsinaisen hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat paikalliset nuorisotyön, mielenterveystyön ja työllistymistä tukevat toimijat. Muita mahdollisia kohderyhmiä selvitellään valmisteluhankkeen aikana alkuvuodesta 2018.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 14 963

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 14 963

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 19 950

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 19 950

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Kouvola, Hamina, Pyhtää, Miehikkälä, Iitti, Kotka, Virolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Valmisteluhankkeessa analysoidaan hankkeen toimintaympäristöjen tarpeet ja haasteet sukupuolinäkökulmasta. Suomalaisen tasa-arvoperiaatteen mukaiseen toteutukseen pyritään kuitenkin niin, että tarvittaessa on mahdollista tuoda mukaan sukupuolisensitiivinen näkökulma. Valmisteluhankkeeseen haettavien kv-kumppaneiden toimintaympäristön analyysi toteutetaan, kun kumppanit ovat tiedossa. Valmisteltavassa hankkeessa edellä mainittujen analyysien pohjalta toimenpiteiden sukupuolineutraalius tai –sensitiivisyys tarkentuvat. Hankkeen kohderyhmänä on vaikeasti työllistyvät NEET-nuoret, joiden elämäntilannetta määrittävät myös sukupuoleen ja sen kautta oletettuun elämäkulkuun liittyvät odotukset ja ennakkoasenteet. Suomessa tällä hetkellä on NEET-statuksen nuorina enemmän poikia kuin tyttöjä. Mentoreina toimivat aikuiset ovat peileinä, esimerkkeinä ja tukijoina nuorille, mihin vaikuttaa väistämättä myös heidän elämänhistoriansa ja sukupuolensa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikessa hanketoiminnassa ja siihen liittyvässä päätöksenteossa sekä valmisteluhankkeessa että varsinaisessa hankkeessa. Varsinaisen suunniteltavan hankkeen tavoitteena on viime kädessä nuorten työllistyminen, joten valtavirtaistamisella tarkoitetaan tässä sitä, että naiset voivat työllistyä ns. miesten aloille ja päinvastoin. Samoin mentori-aktori –työskentelyä suunniteltaessa on otettava huomioon sukupuoli niin, että mentorina toimii aina aktoria eniten tukeva aikuinen sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvo ei ole hankkeen päätavoite, mutta päätavoitteen edistyminen vaikuttaa suoraan myös tasa-arvoa edistävästi, kun nuorten työllistyminen edistyy. Varsinaisen hankkeen toimenpiteisiin otetaan mukaan molempia (kaikkia) sukupuolia olevia nuoria ja aikuisia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 7
Valmistelevassa hankkeessa huomioidaan varsinaisen hankkeen horisontaaliset periaatteet. Varsinaisen hankkeen vaikutus hyvinvoinnin edistämiselle on huomattava sekä aktoreina osallistuvien nuorten että mentoreina toimivien aikuisten kannalta. Peruslähtökohdiltaan mentoroinnin tehtävä tukea aktoria ja edistää hänen suotuisaa elämänkulkuaan. Mentorina toimiminen antaa mahdollisuuden oman elämän ja valintojen reflektointiin, jolloin voi löytää oman hyvinvoinnin kehittämisen tilaisuuksia.
Tasa-arvon edistäminen 0 2
Valmistelevassa hankkeessa huomioidaan varsinaisen hankkeen horisontaaliset periaatteet. Varsinainen hanke edistää tasa-arvoista toimintaa siten, että se kohdistuu molempiin sukupuoliin ja edistää heikossa työllistymisasemassa olevien NEET-nuorten elämänkulkua, hyvinvointia ja työllistymistä sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 7
Valmistelevassa hankkeessa huomioidaan varsinaisen hankkeen horisontaaliset periaatteet. Varsinaisella hankkeella on oletettua vaikutusta kohderyhmän yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen. NEET-nuoret ovat syrjäytymisen uhan alla, jolloin heidän osallistumisensa yhteiskunnalliseen elämään jää usein passiiviseksi. Niin ikään kulttuurisen osallistumisen mahdollisuudet kapenevat. Mentorointisuhteessa saadaan aikaan luottamuksen, rohkeuden ja tulevaisuuteen suuntautuneisuuden tila, jossa nuorta kannustetaan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen osallisuuteen. Nuorten työllistymisen onnistuessa myös yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden kokemus paranee.
Kulttuuriympäristö 0 5
Valmistelevassa hankkeessa huomioidaan varsinaisen hankkeen horisontaaliset periaatteet. Varsinainen hanke tuottaa kulttuuriympäristön rikastumisen kansainvälisen vuorovaikutuksen ja erilaisten toimintamallien kautta. Osatoteutusten toimijoiden jakaessa kokemuksiaan ja mentorointi-innovaatioitaan kulttuuriympäristö monipuolistuu.
Ympäristöosaaminen 0 0
0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kv-hankevalmistelun tavoitteena oli luoda kansainvälinen yhteistyöverkosto (3 maata), jonka kanssa laaditaan kv-hankehakemus: Sukupolviälykkään mentorointimallin kehittäminen Nuorten työpajatoimintaan. Yleisenä tavoitteena on tehostaa eurooppalaisten NEET-nuorten siirtymistä koulutukseen ja työelämään.

Toimenpiteet
1. Verkostoituminen. Kaksi verkosto workshoppia Puolassa (27–29.3.2018), neljä Skype kokousta ja lukuisia sähköpostineuvotteluita puolalaisen BD Centerin kanssa sekä sähköpostikokouksia bulgarialaisen NGO Peonies kanssa. Myös toisen puolalaisen, yhden kreikkalaisen ja belgialaisen organisaation kanssa keskusteltiin ja neuvoteltiin kevään aikana, mutta he vetäytyivät hausta ennen sen päättymistä vedoten resurssipulaan.
2. Kartoitus: Hyvät käytännöt ja NEET-nuorten sukupolviälykäs mentorointi. Konsortion osapuolet kartoittivat hyviä käytäntöjä NEET-nuorten mentorointiin.
3. Kv-hakemuksen laadinta ja toimittaminen arvioitavaksi.

Tulokset
1. Uusi kansainvälinen NEET-nuorten pajatoimintaa kehittävä yhteistyöverkosto perustettiin: XAMK (Suomi), BD Center (Puola) ja NGO Peonies (Bulgaria).
2. Konsortion osapuolet kartoittivat kansallisia mentorointikäytäntöjä nuorten pajatoiminnassa: sukupolviälykästä NEET-nuorten mentorointia on käytetty vähän tai ei lainkaan. Nuorten tukemiseen liittyvää tietoa hyödynnettiin hakemusten laadinnassa.
3. Työstettiin yhdessä luodun verkoston kanssa hakemus otsikolla "Mentoring NEETs" (104144). Päävastuu hakemuksen sisällöllisestä rajauksesta ja hausta oli XAMKilla (Luovat alat). Hakemus toimitettiin arvioitavaksi kevään 2018 hakuun ESF Transnational Cooperation (DL 11.5.2018).

Koko hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlainen toimintamalli nuorten työpajatoimintaan: sukupolviälykäs mentorointi, joka edesauttaa nuorten kouluttautumista ja työllistymistä. Hankkeen tavoitteita ja toimintaa suunniteltiin yhdessä tulevan konsortion jäsenten kanssa. Suunnitelmaa tarkennetaan rahoituspäätösten jälkeen. Jokaisen konsortioon osallistujatahon tavoitteet ovat linjassa päätavoitteiden kanssa, mutta jokaisella on myös omat erityiset painopistealueensa. Esimerkiksi Xamk tukee ja rikastuttaa mentorointitoimintaa luovilla menetelmillä.