Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21182

Hankkeen nimi: Drone lentoon!

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.3.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2629463-3

Jakeluosoite: Microkatu 1B

Puhelinnumero: 017-2556000

Postinumero: 70201

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.savonia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antti Iire

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehityspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti.iire(at)savonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7856925

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tämän hankkeen päätavoitteena on lisätä UAV-laitteisiin (Unmanned Aerial Vehicle) liittyvää osaamista Pohjois-Savossa ja kartoittaa yleisemmin myös Drone-nimityksellä tunnettujen lennokkien uusia mahdollisia käyttökohteita ja liiketaloudellista potentiaalia. Hankkeen avulla pyritään löytämään uusia innovaatioita erityisesti luonnonvara- ja metsätalousalojen rakennemuutokseen. Hankkeen avulla lisätään myös alueen verkostoitumista ja yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yhdistysten ja yritysten välillä. UAV-laitteistoja on käytetty Pohjois-Savon alueella jo mm. sähköverkkojen kunnossapidon apuvälineenä. Tämän vuoksi sähköverkkojen huolto sekä Kuopiossa toimivan pelastusopiston toiminta on huomioitava hankkeen aikana yhtenä UAV-laitteiden keskeisenä toimialana. Hankkeen osatavoitteena on vähähiilisyyden edistäminen. UAV-laitteiden avulla voidaan jo nyt korvata helikoptereiden käyttötarvetta ja kuljettaa pieniä postitoimituksia tai tarvikkeita ilmateitse. Esimerkiksi Sveitsissä UAV-laitteistoja on jo testattu lääketieteellisten näytteiden kuljettamiseen näytepaikalta analysointikohteeseen.

Lähtökohtaisesti UAV-laitteet mahdollistavat kuvainformaation välittämisen ja tallentamisen mutta niihin voidaan liittää myös modernia anturiteknologiaa tai yksinkertaisia työkaluja. Lennokista kerättävä informaatio voidaan siirtää erilaisiin pilvipalveluihin ja tehdä analyysejä ympäristön nykyiseen ja tulevaan tilaan liittyen. UAV-laitteistoihin liittyen on nähtävissä selvä koulutustarve, joka pitää sisällään lainsäädännön, UAV-laitteiden teknologian, liiketaloudellisen potentiaalin, tietojärjestelmien rajapinnat (ohjaus ja datankeruu) sekä laitteistojen testaamisen uusissa sovelluksissa. Drone rinnastetaan kauko-ohjatuksi ilmailu-alukseksi, mikäli sitä käytetään muuhun kuin harraste tai urheilukäyttöön. Tällöin on huomioitava nykyinen ilma-aluksiin liittyvä lainsäädäntö.

Savonia-ammattikorkeakoulu vastaa hankkeen toteutuksesta ja Savonian yhteistyökumppaneilta saadaan ajankohtaisia pilotointikohteita hankkeen käyttöön. Pilotointikohteissa tarkastellaan teknologian ja lainsäädännön ohella liiketaloudellista potentiaalia. Yksi keskeinen UAV-laitteistojen tuleva sovelluskohde liittyy metsänhoitoon, jota varten on tarpeen hankkia metsänhoitoon liittyvää tietoteknistä osaamista ostopalveluna. Hankkeessa kehitetään toimintamalli, jonka avulla on mahdollista selvittää modernin anturitekniikan käyttömahdollisuus UAV-laitteistoalustoissa ja UAV-laitteistojen sovelluksissa. Hankkeessa valitaan anturitekniikan osalta yksittäinen haastava anturiteknologiaan liittyvä pilotointikohde, jonka avulla voidaan testata UAV-laitteistojen ja antureiden välistä integraatiota. Pilotoitava anturiteknologia hankitaan ostopalveluna ja anturiteknologian integraatio tehdään yhteistyössä Savonia-amk:n ja ostopalvelun toteuttajan kanssa. Alueella on tehty merkittävää anturiteknologian kehitystyötä erittäin pitkään ja hankkeen avulla voidaan löytää uusia sovelluskohteita aiemmin täysin muuhun käyttöön suunnitellulle anturiteknologialle. Savonia-ammattikorkeakoulu vastaa tiedon tallentamisesta omaan pilvipalveluunsa (SaMi). Keskeisiä hankkeen kohderyhmiä ovat luonnonvara-alan ja metsänhoidon, sähköverkkojen kunnossapidon, ympäristötekniikan, silta- ja maantietyömaiden sekä pelastusalan parissa työskentelevät tahot ja opiskelijat. Yhteistyökumppaneiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden osaamisen lisäämiseksi järjestetään seminaari sekä pienempiä workshop-tapahtumia, joissa käydään läpi UAV-laitteistojen pilotointikohteita. Savonia-ammattikorkeakoulu lisää UAV-laitteistoihin liittyvää koulutusta myös omien koulutusalojensa sisälle, jolloin korkeakoulusta valmistuvat ovat tulevaisuudessa entistä valmiimpia kohtaamaan UAV-laitteistot työelämässään.

Keskeisenä hankkeen tuloksena on, että hankkeeseen osallistuneiden osaaminen on lisääntynyt UAV-laitteistojen käyttöön liittyen, on löydetty uusia sovelluskohteita UAV-laitteistoille, selvitetty UAV-laitteistojen integraatiota metsätalouden alan tietojärjestelmien näkökulmasta ja testattu anturiteknologian integraatiota Drone-lennokkeihin. Tämän lisäksi huomioidaan tuloksissa, että hankkeen aikana toteutetut pilotointikohteet painottuvat rakennemuutoksen alla oleviin luonnonvara- ja metsätalousaloihin, joihin liittyen on mahdollista löytää täysin uusia innovaatioita ja liiketaloudellisesti kannattavia toimintamalleja UAV-laitteistojen käyttöön liittyen. Yhteenvetona: hanke on alueellinen esiselvitys liittyen UAV-laitteistojen hyödyntämiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen keskeiset kohderyhmät ovat metsänhoitoon/metsätalouteen, sähköverkkojen ylläpitoon ja ympäristön monitorointiin erikoistuneiden yritysten, yhdistysten ja tutkimusorganisaatioiden henkilöstö. Kohderyhmiin kuuluvat myös sellaiset tietojärjestelmäkehittäjät, jotka työskenetelevät edellä mainituilla toimialoilla. Hyödynsaajat tavoitetaan seminaaritapahtuman ja pienempien workshop-tilaisuuksien välityksellä. Tämän lisäksi hankkeen välittömiin hyödynsaajiin kuuluvat Kuopion alueen korkeakoulujen sekä Pelastusopiston opiskelijat ja henkilöstö sekä VTT:n Kuopion toimiyksikkö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ja hyödyntäjiä ovat mm. metsänomistajat, sähköverkkoyhtiöiden asiakkaat ja hankkeen tuloksia myöhemmin hyödyntämään pääsevät opiskelijat sekä korkeakoulujen henkilöstö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 69 300

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 69 300

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 99 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 99 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon

Kunnat: Kuopio, Varkaus, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
UAV-lennokki on esimerkki modernista teknologiasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Teknologiakehityksen pariin hakeutuu tyypillisesti jonkin verran enemmän miehiä. Tämän hankkeen varsinaisessa kohderyhmässä on kuitenkin monen eri toimialan henkilötä. Esim. hankkeen seminaarin sisältö on sellainen, että sitä voidaan pitää sukupuolineutraalina. Hankkeen lopputuloksista hyötyvät kaikki kansalaiset sukupuolesta riippumatta, koska UAV-lennokkien avulla voidaan esimerkiksi parantaa sähköverkkojen huoltonopeutta ja edistää metsien hoitoa. Esimerkin mukaisesti sähkön käyttäminen ja metsässä liikkuminen on sukupuolineutraalia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteisiin osallistumismahdollisuus ei riipu sukupuolesta. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat normaali osa Savonia-ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja hyvinvointitoimintaa. Savonian omaksuma valtavirtaistaminen otetaan huomioon myös tämän hankkeen toteutuksessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 7
Akkutekniikkaan perustuvat UAV-laitteet voivat joissakin tapauksissa jo nyt korvata polttoaineella toimivat helikopterit. Erityisesti kuvantamisen osalta tämä on jo arkipäivää. Metsähoito, maanviljelys ja kaivosteollisuus ovat esimerkkejä aloista, joiden osalta UAV-lennokit voivat tehostaa luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 5
UAV-lennokit voidaan varustaa anturiteknologialla, jonka avulla tarkkaillaan esim. kaupunkiympäristön tilaa reaaliajassa. Tällöin voidaan vähentää ilmastonmuutokset aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 5
Vaikutus kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen tulee esille erityisesti käytettäessä UAV-lennokkeja metsänhoidollisiin käyttökohteisiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 5
UAV-lennokkien avulla voidaan tarkastella ilman ja vesistöjen tilaa, esim. pelkän kamerakuvan perusteella. Tätä varten ei tarvita helikopteria. Kuvien perusteella voidaan tehdä mm. tilastoja sekä analyysejä. Kaivostoiminta ei ole tämän hankkeen kehitystyössä pääsoveluuskohteena.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 2
UAV-lennokkeja voidaan käyttää hyvin myös Natura 2000-ohjelmaan kuuluvien kohteiden tarkastelussa. Tämä ei kuitenkaan ole hankkeen pääkohteena.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
UAV-lennokkeja on mahdollista käyttää esim. jäteasemilla, tarkastaltaessa tilojen käyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 6
UAV-laitteistot voidaan ladata aurinkosähköllä. Erityisesti metsähoitoon liittyvästä näkökulmasta hankkeella on vaikutusta myös uusiutuvien energialähteiden käyttöön (esim. puu energialähteenä). Tämän lisäksi UAV-lennokkien avulla voidaan tarkastella ympäristöolosuhteita uusiutuvien energialähteiden käyttöä varten: esim. tuulivoimaloiden pystyttämiseen soveltuva alue. Uusiutuvien energialähteiden tuottaessa sähköenergiaa, sähkön siirtoon liittyvät sähköverkot ovat keskeinen hyödyntämiskohta UAV-lennokeille.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Tällä hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta paikallisen elinkeinoelämän kestävän kehittämisen suhteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeessa on merkittävä potentiaali uusien aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle.
Liikkuminen ja logistiikka 1 4
Tulevaisuudessa UAV-tyyppisiä lennokkeja saatetaan käyttää myös tavaroiden ja ihmisten liikuttamiseen. UAV-laitteistoja on testattu mm. lääketieteellisten näytteiden kuljettamiseen koepaikan ja analyysipaikan välillä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 6
UAV-lennokkeja käytetään jo nyt mm. sähköverkkojen kunnossapidon apuvälineenä. Toimivammat sähköverkot edistävät kaikkien suomalaisten hyvinvointia. UAV-laitteiden avulla voidaan tulevaisuudessa kuljettaa esim. postia tai lääketieteellisiä näytteitä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke on sukupuolineutraali ja sen päätavoitteena ei ole edistää tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta yhteiskunnalliseen ja kulttuurilliseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole merkittävä vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 4 4
UAV-lennokkien avulla voidaan kasvattaa ihmisten ympäristöosaamista. Loppukäyttäjien osalta näin tapahtuu esim. tarkkailtaessa luonnon tilaa UAV-lennokkien kameran tai antureiden avulla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päätavoitteena on ollut lisätä UAV-laitteisiin (Unmanned Aerial Vehicle) liittyvää osaamista Pohjois-Savossa ja kartoittaa yleisemmin myös drone-nimityksellä tunnettujen lennokkien uusia mahdollisia käyttökohteita ja liiketaloudellista potentiaalia. Hankkeessa etsittiin ja esiteltiin uusia dronen hyödyntämiskohteita erityisesti luonnonvara- ja metsätalousaloille. Hanke on ollut alueellinen esiselvitys liittyen UAV-laitteistojen hyödyntämiseen.

Keskeisiä kohderyhmiä ovat olleet luonnonvara-alan ja metsänhoidon, sähköverkkojen ylläpitoon ja ympäristön monitorointiin erikoistuneiden yritysten, yhdistysten ja tutkimusorganisaatioiden henkilöstö sekä rakennusalan sekä pelastusalan parissa työskentelevät tahot ja opiskelijat. Hankkeen avulla lisättiin alueen verkostoitumista ja yhteistyö-tä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yhdistysten ja yritysten välillä.

UAV-laitteistoja on käytetty Pohjois-Savon alueella jo mm. sähköverkkojen kunnossapidon apuvälineenä. Tämän vuoksi sähköverkkojen huolto sekä Kuopiossa toimivan pelastusopiston toiminta on huomioitu hankkeen aikana yhtenä UAV-laitteiden keskeisenä toimialana. Hankkeen osatavoitteena on vähähiilisyyden edistäminen. UAV-laitteiden avulla voidaan jo nyt osaksi korvata helikoptereiden käyttötarvetta.

UAV-laitteistoihin liittyen oli nähtävissä selvä koulutustarve, joka pitää sisällään lainsäädännön, UAV-laitteiden teknologian, liiketaloudellisen potentiaalin, tietojärjestelmien rajapinnat (ohjaus ja datankeruu) sekä laitteistojen testaamisen uusissa sovelluksissa. Drone rinnastetaan kauko-ohjatuksi ilmailualukseksi, mikäli sitä käytetään muuhun kuin harraste tai urheilukäyttöön. Tällöin on huomioitava nykyinen ilma-aluksiin liittyvä lainsäädäntö. Yhteistyökumppaneiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden osaamisen lisäämiseksi hankkeessa järjestettiin laajempi aloitusseminaari sekä alakohtaisia työpajoja, joissa on demonstroitu UAV-laitteiston toimintaa sekä käyty läpi UAV-laitteistojen hyödyntämisen mahdollisuuksia ja lainsäädäntöä. Hankkeessa kerättiin myös tietoa erilaisista UAV-laitteistojen sovelluskoh-teista.

Savonia-ammattikorkeakoulu (Savonia) on vastannut hankkeen toteutuksesta ja Savonian yhteistyökumppaneilta on saatu ajankohtaisia pilotointikohteita hankkeen käyttöön ja työstettäväksi myös hankkeen jälkeen. Hankkeen aikana tehtiin neljä dronen hyödyntämispilottia eri aihealueisiin liittyen.

Modernin anturitekniikan käyttömahdollisuus UAV-laitteistoalustoissa ja UAV-laitteistojen sovelluksissa oli myös yksi selvitettävä asia hankkeessa. Tähän liittyen pilotoitiin toimintamalli, jonka avulla on mahdollista selvittää modernin anturitekniikan käyttömahdollisuus UAV-laitteistoalustoissa ja UAV-laitteistojen sovelluksissa. Pilotoitava anturiteknologia ja selvitys hankittiin ostopalveluna ja se tehtiin yhteistyössä Savonian kanssa. Savonia vastasi tiedon muokkaamisesta ja tallentamisesta pilvipalvelujärjestelmään (SaMi).

Yksi keskeinen UAV-laitteistojen ja tietojärjestelmien integraation sovelluskohde liittyy metsätalouteen. Tätä varten hankkeessa hankittiin ostopalveluna metsätalouteen liittyvää tietoteknistä osaamista. Uusimman tiedon jakamiseksi aiheesta kohderyhmille järjestettiin kaksi työpajaa syksyllä 2018.

Keskeisenä hankkeen tuloksena on, että hankkeeseen osallistuneiden osaaminen on lisääntynyt UAV-laitteistojen käyttöön liittyen, on löydetty uusia sovelluskohteita UAV-laitteistoille, testattu anturiteknologian integraatiota drone-lennokkeihin ja selvitetty UAV-laitteistojen integraatiota metsätalouden alan tietojärjestelmien näkökulmasta. Lisäksi hankkeen aikana toteutetut pilotointikohteet ja työpajat painottuvat rakennemuutoksen alla oleviin luonnonvara- ja metsätalousaloihin, joihin liittyen on mahdollista löytää täysin uusia innovaatioita ja liiketaloudellisesti kannattavia toimintamalleja UAV-laitteistojen käyttöön liittyen.