|
|
|
Hankekoodi: S21183
Hankkeen nimi: Pysytään pinnalla
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 29.2.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1006550-2
Jakeluosoite: Rajakatu 35
Puhelinnumero: +358207438100
Postinumero: 40200
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.jamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anu Raulo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.raulo(at)jamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358408690649
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pysytään pinnalla -hanke vastaa mikro- ja pk-yritysten ajankohtaiseen tarpeeseen nostaa muutoskyvykkyyttään. Muutoskyvykkyyden ja resilienssin tarve on kohdannut erityisesti perinteisten alojen mikro- ja pk-yritykset. Tarve ilmenee vaikeutena havaita liiketoiminnan uusia mahdollisuuksia ja kyvyttömyytenä toimia strategisesti ketterällä tavalla uudistuen.
Hanke vahvistaa yritysten koko henkilöstön resilienssiä ja aktiivista toimijuutta, joka luo edellytykset kasvulle ja uudistumiselle, mutta myös työyhteisön ja yksilön hyvinvoinnille. Tätä kyvykkyyttä kasvatetaan konkreettisella tasolla ja tavoilla kohdeyrityksissä ja niiden verkostoissa. Hankkeen kohdetoimialoilla - kiinteistöala ja isännöinti, kivijalkayrittäjät sekä teollisuus pk-yritykset - kehittäminen on ollut toistaiseksi vähäistä ja alat ovat voimakkaassa murroksessa mm. digitalisaation ja eläköitymisen johdosta.
Hankkeen päätavoitteena on mikro- ja pk-yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen organisaation ja yksilön muutoskyvykkyyttä kasvattamalla. Muutoskyvykkyyden kehittämiseksi Pysytään pinnalla –hankkeessa tuetaan osallistavan yhteiskehittämisen kokeiluja ja käyttöönottoa kohdeyrityksissä / yritysverkostoissa. Samaan aikaan yrityksissä tuetaan henkilöstön oppimiskyvykkyyttä ja resilienssiä sekä arjen voimavarojen hallintaa valmennusten, sparrausten ja eri testattujen menetelmien avulla alkutoimenpiteenä tehtävään diagnoosiin pohjautuen.
Kokeilujen kokemuksia ja tietoa yhteiskehittämisestä, ketterästä strategiatyöstä sekä henkilöstön toimijuuden ja voimavarojen tukemisesta jaetaan yritysten kesken sekä avoimesti myös muille hyödynnettäväksi. Hankeen tavoitteena on myös jalostaa ja jakaa tuloksia työelämän kehittämisen ja toimialakohtaisissa verkostoissa alueellisesti ja valtakunnallisesti sekä nostaa kohdetoimialojen ymmärrystä ja tietoisuutta käytänteistä, joilla yrityksen muutoskyvykkyyttä vahvistetaan liiketoiminnan tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin parantamiseksi.
Hankkeen tuloksena 40 mikro- ja pk-yritystä luo ja kokeilee itselleen soveltuvia toimintatapoja ketterän strategiatyön ja yhteiskehittämisen toteuttamiseen henkilöstön osallistavassa prosessissa digitalisaation mahdollisuuksia ja digitaalisia työvälineitä hyödyntäen. Henkilöstö saa tukea muutokseen ja oman yksilötason muutoskyvykkyytensä kehittämiseen sparrausprosessissa, johon kuuluu mm. henkilökohtainen hyvinvointianalyysi ja -valmennus. Yrityslähtöinen ja yrityksen liiketoiminnan tavoitteisiin kytkeytyvä kehittämisprosessi juurruttaa uudet toimintatavat osaksi yrityksen jatkuvaa kehittämistyötä ja kulttuuria. Lisäksi resilienssivalmennukset: toimialakohtaiset webinaarit ja tilaisuudet, yrityksille räätälöidyt koulutukset ja alueelliset työpajat tavoittavat hankkeen aikana noin 74 mikro- ja pk-yritystä.
Hankkeen tulokset edistävät taloudellista sekä sosiaalista kestävyyttä. Mikro- ja pk-yrityksissä ja valituilla toimialoilla muutoskyvykkyyden kasvu mahdollistaa työhyvinvoinnin nostamisen, elinkeinorakenteen kestävän kehittymisen, sekä aineettomien tuotteiden, palveluiden ja uuden liiketoiminnan synnyttämisen. Toteuttajatahot ovat sitoutuneet avoimeen ja läpinäkyvään yhteiskehittämiseen ja viestintään myös hankkeen toteutusmallissa. Lisäksi hanke pyrkii sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen toiminnassaan. Hankkeessa sovelletaan valtavirtaistamisen prosessimenetelmänä erilaisia osallistavia tietoisuutta herättäviä harjoituksia ja toiminnallisia menetelmiä. Menetelmiä käytetään hankkeen eri vaiheissa: suunnittelussa, toteutuksessa, mittaamisessa ja arvioinnissa.
Kohderyhmänä ovat mikro- ja pk-yritykset, erityisesti seuraavilta toimialoilta: kiinteistöala ja isännöinti, kivijalkayrittäjät ja teollisuuden pk-yritykset. Hankkeen yrityskohtaisissa kokeiluissa (Työpaketti 1) on mukana hankkeen aikana vähintään 40 mikro- ja pk-yritystä. Lisäksi hankkeen kokeilujen tuloksia hyödyntävät Resilienssivalmennukset (Työpaketti 2) tavoittavat 74 mikro- ja pk-yritystä hankkeen aikana.
Osa tiiviiseen kehittämistyöhön mukaan otettavista yrityksistä on jo hankkeen valmisteluvaiheessa ilmaisseet kiinnostuksensa osallistua hankkeeseen, loput yrityksistä rekrytoidaan rahoituspäätöksen varmistuttua. Hankkeen valmisteluvaiheessa on käyty keskusteluja niin yritysten kuin yrityksien intressiä edustavien yhtiöiden kanssa yritystarpeen vahvistamiseksi (mm. Yläkaupungin yrittäjäyhdistys, Keski-Suomen yrittäjät, Päijät-Hämeen Isännöintiyhdistys ry, Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry ja Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry).
Aiesopimuksen on allekirjoittanut ennakkoon 19 yritystä.
Kaikilla hankkeen kohderyhmään kuuluvilla yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tulla valituksi hankkeessa toteutettavaan tiiviiseen kehittämistyöhön. Rekrytoinnissa huomioidaan molempien sukupuolten yhdenvertaisuus. Lisäksi pyritään siihen, että ikäjakauma hankkeeseen osallistuvissa yrityksissä on laaja. Myös mahdolliset ulkomailta tulleet yritysten työntekijät otetaan tasavertaisena mukaan kehittämistyöhön. Hankkeessa huomioidaan myös yksinyrittäjät ja yrittäjäpariskunnat, jotka helposti jäävät kehittämishankkeiden ulkopuolelle.
MIKRO- JA PK-YRITYKSET
Uudistumis- ja kasvuhakuiset yritykset, joilla on intressi vahvistaa muutoskyvykkyyttään ja strategista kehittämistyötä.
TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISVERKOSTOT
Hanke tekee yhteistyötä tulosten jalostamisessa ja levittämisessä alueellisten ja valtakunnallisten työelämän kehittämisen verkostojen kanssa. Näihin verkostoihin kuuluu Työelämä 2020 –verkosto, koordinaatiohanke ja muut tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämishankkeet valtakunnallisesti ja alueilla sekä alueelliset työelämän kehittämisverkostot, yrittäjäjärjestöt, kehitysyhtiöt, uusyrityskeskukset ja yrityshautomot.
Kaikilla osatoteuttajilla on vahva aluekehitysrooli ja ne tekevät jatkuvaa yhteistyötä alueen työelämän kehittämisverkostojen kanssa. Näiden verkostojen erityispiirteitä on avattu osatoteuttajakuvauksissa oleellisilta osin. Hankkeessa huomioidaan valtakunnallisen tason lisäksi yhteistyömahdollisuudet Työelämä 2020 –alueverkostot: Keski-Suomi, Kaakkois-Suomi, Häme & Pohjois-Pohjanmaa.
TOIMIALAVERKOSTOT
Hanke tekee yhteistyötä tulosten jalostamisessa ja levittämisessä alueellisten ja valtakunnallisten toimialaverkostojen kanssa. Hankkeesta on keskusteltu valmisteluvaiheessa mm. seuraavien toimialaverkostojen edustajien kanssa:
• Isännöintiliitto
• Päijät-Hämeen Isännöintiyhdistys ry
• Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry
• Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry
• Jyväskylän Elävä Kaupunkikeskusta ry
• Jyväskylän keskustan kehittämishanke
• Keski-Suomen Yrittäjät ry
• Yläkaupungin yrittäjäyhdistys
Hankkeen alussa viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelmaa laadittaessa tarkennetaan vielä yhteistyötä toimiala- ja työelämänkehittämisverkostojen kanssa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 470 223
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 453 132
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 626 965
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 604 177
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 52
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 39
Suunniteltu: 320
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 5 |
| Hankkeessa yritysten ja niiden henkilöstön osaamisen ja uudistumiskyvyn kehittämistyössä korostuu luonnonvarojen käytön kestävyys mm. asiakkaalle lisäarvon luomisena ekologisesti ja eettisesti vaihtoehtoisten tuotteiden ja materiaalien tai paikallisuutta suosimalla. Digitalisaation hyödyntäminen yrityksen toiminnassa, mm. monikanavaisuuden hyödyntäminen suhteessa työntekijöihin, asiakkaisiin ja sidosryhmiin, vähentävät liikkumisen tarvetta sitä kautta polttoaineen kulutusta. (välillinen vaikutus). Hankkeessa kannustetaan kumppanuusyritysten henkilöstöä esimerkiksi jakamistalouden mukaiseen toimintaan ja ajatteluun, millä on vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen lisääntyneen resurssitehokkuuden kautta. Luonnonvarojen käytön kestävyyden näkökulma huomioidaan kaikissa hankkeen koulutuksissa, työpajoissa ja seminaareissa. Suurin osa hankkeen viestinnästä ja materiaalintuotannosta hyödyntää monikanavaisuutta ja digitaalisia medioita ja alustoja. (välitön vaikutus) | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 5 |
| Hankkeessa yrityksille avataan digitalisuuden ja modernien työvälineiden merkitystä ja hyötyjä mm. ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten kautta (energiansäästö, ajan- ja tilan säästö, turhan kulutuksen vähentäminen, kiertotalous). Digitaalinen monikanavaisuus tarkoittaa mm. erilaisten sähköisten alustojen käyttöä ja kokeilua neuvotteluissa, seminaareissa, haastatteluissa jne. Liiketoimintaan liittyvät ilmoitukset, tiedotteet sekä kaikenlainen viestintäsähköisesti vähentävät paperin kulutusta ja etätyö teknologiaa hyödyntäen vähentää liikkumista. (välitön vaikutus). Hankkeessa tuetaan digitaalisuuden kokeilua ja käyttöönottoa mainituilla argumenteilla. Digitalisaation hyödyntäminen yrityksen toiminnassa, mm. monikanavaisuuden hyödyntäminen suhteessa työntekijöihin, asiakkaisiin ja sidosryhmiin, vähentävät liikkumisen tarvetta sitä kautta polttoaineen kulutusta. Tämä puolestaan vaikuttaa päästöihin alentavasti edistäen ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämistä. Hankkeessa kannustetaan kumppanuusyritysten henkilöstöä esimerkiksi jakamistalouden mukaiseen toimintaan ja ajatteluun, millä on vaikutusta ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen lisääntyneen resurssitehokkuuden kautta. (välillinen vaikutus). | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei ennakoitavaa vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei ennakoitavaa vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei ennakoitavaa vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Yritysten uudistumiskyvyn kehittämiseen ja yhteissuunnitteluun esimerkiksi toimitusketjun tai asiakkaiden kanssa liittynee myös yrityksen materiaalivirtojen tuntemuksen ja suunnittelun tehostuminen. Materiaalin käyttöä ja jätteen tuotantoa voivat vähentää mm. tehostunut logistiikan suunnittelu, materiaalien tehokas hyödyntäminen sekä eettinen jätteiden jälkihoito ja vaihtoehtojen punnitseminen (kierrätys, uusiokäyttö, hävittäminen). | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei ennakoitavaa vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 10 |
| Hankkeessa rakennetaan uusia toimintamalleja yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia tukemaan työelämänkehittäjäverkoston ja toimialaverkostojen sekä monialaisen muutoskyvykkyyden asiantuntijayhteisön verkostoyhteistyönä. Hankkeen toteuttajakorkeakoulujen toiminta on myös paikallista palvelua ja tätä kautta paikalliset resurssit tulevat hyötykäyttöön. Kasvua tukevalla toimintamallilla pyritään jatkuvaan ja kestävään kehittämiseen myös hankkeen jälkeen. Hankkeessa kehitettävät ketterän strategiatyön ja yhteiskehittämisen mallit vaikuttavat kasvuyritysten kykyyn kehittää liiketoimintaansa kestävällä tavalla (välitön vaikutus). Strategisen johtamisen kehittämisellä on pitkäaikaisvaikutuksia, jotka näkyvät henkilöstön hyvinvoinnissa ja vaikuttavat myönteisesti taloudelliseen menestykseen (välillinen vaikutus). Hankkeessa kerätään tietoa ketterästä yhteiskehittämisestä ja resilienssin vahvistamisesta mikro- ja pk-yrityksissä. Kohdeyritykset kehittävät yhteissuunnitteluosaamistaan, parantavat kyvykkyyttään luoda jatkuvasti ajantasaista asiakasymmärrystä ja kokeilla uusia toimintatapoja ja kehittää liiketoimintaansa. Kyvykkyys yhteistyöhön toimialan sisällä, toimitusketjussa tai asiakkaan kanssa vahvistaa yrityksen liiketoiminnan kestävyyttä ja kykyä ennakoida ja sopeutua muutokseen sekä kehittää uutta ja investoida uuteen liiketoimintaan. Tätä tietoa levitetään ympäri Suomen alueellisissa työpajoissa ja niissä syntyvien verkostojen kautta (välitön vaikutus). Kehittämällä mikro- ja pk-yritysten ketterää strategiatyötä ja muutoskyvykkyyttä, tuemme myös yritysten liiketoiminnan kasvua ja sitä kautta elinkeinorakenteen vahvistumista valtakunnallisesti. Taloudellinen kestävyys ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen, vaan johtamisen ja osaamisen kehittymiseen. Kohdetoimialoilla laaja eläköityminen haastaa toimialan elinvoimaisuuden. Hanke tukee työurien pidentämistä ja hallittua sukupolvenvaihdosta kohdetoimialojen yrityksissä, mikä lisää niin yksilön hyvinvointia kuin yrityksen kilpailukykyä. Viestintä- ja vuorovaikutus hankkeen toimialaverkostojen ja työelämänkehittämisverkostojen kanssa ulotetaan ympäri Suomen hankkeessa käyttöönotettujen ja jalostettujen työtapojen ja toimintamallien jakamiseksi ja jatkokehittämiseksi. (välillinen vaikutus). | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 4 |
| Yritysten uudistumiskyvyn kehittämiseen ja yhteissuunnitteluun esimerkiksi toimitusketjun tai asiakkaiden kanssa liittynee myös parantanut kyvykkyys liiketoiminnan kehittämiseen. Näin hankkeen välillisenä tuloksena syntyy palveluja, jotka vahvistavat paikallistaloutta. Palveluiden muotoilussa hanke tukee erityisesti digitaalisen monikanavaisuuden vahvistamista ja digitaalisuuden hyödyntämistä lisäarvon tuottamisessa asiakkaalle. Tämä omalta osaltaan lisää vähähiilisyyttä. Hankkeen kautta vaikutetaan mukaan tuleviin yrityksiin niin, että ne edesauttavat tavoitteen myönteistä kehitystä omassa toiminnassaan, mm. uusien palveluinnovaatioiden syntymistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 5 |
| Hankkeessa tapahtuva sähköisiä alustoja sekä digitaalisuutta hyödyntävä koulutus- ja kehittämistyö vähentää liikkumista eri paikkoihin. Hankkeen tiimien toiminnassa huomioidaan virtuaaliset kokoustyökalut ja kokeillaan erilaisia digitalisoituja alustoja ja palveluja tiedon keräämiseen ja jakamiseen. Digitaalisten alustojen käyttöä palvelujen kehittämisessä ja yhteissuunnittelussa edistetään myös kohdeyrityksissä. (Välitön). Pitkällä aikavälillä uudet digitaaliset työtavat lisäävät etätyömahdollisuuksia ja vähentävät näin henkilöautoliikennettä. Yhtenä fyysisen hyvinvoinnin edistäjänä hankkeessa mukana olevissa yrityksissä voidaan kannustaa esimerkiksi työmatkapyöräilyyn ja sitä kautta henkilöautoliikenteen vähentämiseen. Mikro- ja pk-yritysten uudistumiskyky edellyttää uusia ja rohkeita liiketoimintamalleja esimerkiksi verkostoyhteistyön kautta. Hankkeessa tapahtuu tietoisuuden lisäämistä eri case-esimerkkien avulla. (välillinen). | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää mikro- ja pk-yritysten henkilöstön hyvinvointia ja palautumista sekä siihen liittyvää tietoutta. Työhyvinvointivalmennukset lisäävät hyvinvointia ja yritysten tietoisuutta työhyvinvoinnin tärkeydestä. Hankkeen kehittämismenetelmät ovat osallistavia: kohdeyrityksissä henkilöstöä osallistetaan mukaan yhteiskehittämiseen. Kehittämistyöpajat ovat myös luonteeltaan osallistavia. (välitön vaikutus) Tiedottamistoiminta ja työelämänkehittämisverkostoissa vaikuttaminen ulotetaan ympäri Suomen (välillinen vaikutus). Hankkeessa tuetaan työntekijöitä osallistavan ja luottamukseen perustuvan kokeilevan toimintakulttuurin rakentamisessa, jolla tuetaan koko työyhteisön työhyvinvointia. Hankkeen kehittämistoimenpiteissä tuetaan henkilöstön ja johdon hyvinvointiosaamista ja tuetaan työhyvinvointivalmennuksella työntekijöiden resilienssiä ja vahvistetaan työurien inhimillistä kestävyyttä: kykyä uudistua ja oppia, innostua ja motivoitua, kohtuullistaa työtä muun elämän niin vaatiessa, selviytyä muutoksista ja erilaista siirtymävaiheista. Mm. KetteräHR –hankkeessa (Janhonen ym.) on huomattu, että uudenlaiset osaamisen kehittämisen ja uudistumiskyvykkyyden lisäämisen mallit tukevat henkilöstön hyvinvointia, koska ne takaavat henkilöstölle aiempaa paremmat mahdollisuudet osallistua oman työnsä muotoiluun. Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisella on merkittävä vaikutus yrityksen työnantajakuvaan ja se lisää yrityksen mahdollisuutta onnistua rekrytoinneissa (Ketterä HRM digiajan pk-yrityksissä). Työhyvinvointiin panostaminen lisää työssä jaksamista ja pidentää työuria, joka taas kohentaa tuottavuutta. Työperäisellä stressillä ja heikentyneellä työkyvyllä on tutkimusten mukaan seurauksia jopa pitkälle eläkeikään, joka edelleen vaikeuttaa aktiivista ikääntymistä ja itsenäistä selviytymistä lisäten palvelutarvetta ja perusterveydenhuollon kustannuksia. STM:n laskelmien mukaan sairauspoissaoloista kertyy Suomessa vuosittain 3,4 miljardin euron ja työkyvyttömyyseläkkeistä 8 miljardin euron kustannukset. Työhyvinvointiin satsaaminen kannattaa kansantaloudellisesti. Hyvin suunnitelluista ja toteutetuista työhyvinvointia lisäävistä toimenpiteistä saatu hyöty on tutkimusten mukaan keskimäärin kuusinkertainen panostuksiin nähden (Ahonen, Työterveyslaitos 2015). | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 5 |
| ks. kohta 13.1. sukupuolten tasa-arvo | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 5 |
| Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen eli hankkeeseen osallistujat ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004). Hankkeessa kannustetaan kaikkia valittujen toimialojen mikro- ja pk-yrityksiä osallistumaan hankkeen eri erivaiheisiin, mutta siinä ei toteuteta positiivista erityiskohtelua (Työ- ja elinkeinoministeriö 2009). | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 3 |
| Kivijalkakauppa on osa perinteistä taajama- ja kaupunkiympäristöämme ja sen elinvoimaisuuden kehittäminen tukee kulttuuriympäristön monimuotoisuutta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei ennakoitavaa vaikutusta | ||
Valtakunnallisen Pysytään pinnalla -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa mikro- ja pk-yritysten henkilöstön resilienssiä ja aktiivista toimijuutta, joka luo edellytykset kasvulle ja uudistumiselle, mutta myös työyhteisön ja yksilön hyvinvoinnille. Kohderyhminä olivat teollisuuden pk-yritykset, kiinteistö- ja isännöintiala, sekä kivijalkayrittäjät.
Hankkeen kehittämisprosessiin saatiin mukaan 40 yritystä. Yritysten läpikäymä prosessi alkoi diagnoosivaiheella, joka sisälsi nykytilaa kartoittavan kyselyn, diagnoosikeskustelun ja Firstbeat-hyvinvointimittauksia. Kun jokaisen yrityksen kanssa oli määritelty kehittämisen tavoitteet, pidettiin yrityksille valmennuksia kehittämistarpeita vastaavista aiheista. Näitä olivat muun muassa digitaalisten työkalujen hyödyntäminen, oman työn johtaminen, ajanhallinta sekä palautumisen keinot. Tämän jälkeen alkoi kokeilujakso, jonka aikana yrityksissä otettiin käyttöön tuottavuutta ja työhyvinvointia lisääviä työnteon tapoja. Jakson lopussa kokemuksia arvioitiin. Hankkeen asiantuntijat toimivat sparraajan roolissa kysellen kokeilujen edistymisestä ja kannustaen niiden jatkamiseen. Osallistamista ja yhteiskehittämistä toteutettiin joko yrityksen sisällä tai yritysten välisenä toimintana.
Kehittämisprosessin aikana asiantuntijat jakoivat tietoa kehittämisprosessissa nousseista teemoista yritystilaisuuksissa ja verkostoissa valtakunnallisesti. Tavoitteena oli nostaa kohdetoimialojen ymmärrystä ja tietoisuutta käytänteistä, joilla yrityksen muutoskyvykkyyttä voi vahvistaa. Hankkeessa tuotettiin 2019–2020 vuodenvaihteessa myös webinaarisarja, jossa puhujina oli työelämän ja -hyvinvoinnin tutkijoita. Hankkeen lopuksi hankkeen asiantuntijat kokosivat vinkkejä Pysytään pinnalla -verkkojulkaisuun (https://joom.ag/5ZGe), jossa kerrotaan yrittäjien näkökulmasta heidän kehittämistarpeistansa ja johdatetaan lukija myös lisätiedon ja työkalujen äärelle. Kaikki Pysytään pinnalla -hankkeen aikana julkaistut asiantuntijatekstit ja videot on julkaistu hankkeen sivuilla https://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/projektit/pysytaan-pinnalla/ajankohtaista/
Hankkeen vaikuttavuutta on vaikea mitata hankkeen päättyessä, mutta osallistujilta kerätyn palautteen perusteella oman ja organisaation muutoskyvykkyyden koettiin kasvaneen. Uusia käytäntöjä pääsi kokeilemaan jo hankkeen aikana, mikä helpottaa niiden hyödyntämisen myös jatkossa. Monet mainitsivat esimerkiksi hyvinvoinnin huomioimisen jatkuneen kokeilujen jälkeen. Myös kivijalkayrittäjien väliseen viestintään luotu Facebook-ryhmä on aktiivisessa käytössä.
Pysytään pinnalla -hanke toteutettiin 1.3.2018–29.2.2020 välisenä aikana yhteistyössä Jyväskylän, Kaakkois-Suomen, Oulun ja LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. Hanketta rahoitti toteuttajien lisäksi Hämeen ELY/ESR.