Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21185

Hankkeen nimi: Urasampo

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2018 ja päättyy 31.1.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Pohjanmaan omatoimisen työllistymisen tuki PPOTTY ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 2292546-9

Jakeluosoite: Isokatu 28 to 7 (2. krs)

Puhelinnumero: 0407216879

Postinumero: 90100

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.urasampo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mikko Sormunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Puheenjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.sormunen(at)ilry.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407216879

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Urasampo-hankkeen tavoite on edistää korkeakoulutettujen työllistymistä lisäämällä työnhakuvalmiuksia ja työelämätietoutta. Kohderyhmänä ovat Pohjois-Suomen korkeakoulutetut työnhakijat, etenkin huomioidaan nuoret alle 30-vuotiaat työnhakijat ja pitkän työuran tehneet, varttuneet työnhakijat. Hankkeen tavoitteena on aktivoida työnhakua, kasvattaa kohderyhmän työmarkkina-arvoa ja lisätä osaamista kohdennetuille osa-alueille. Samalla tavoitteena on kohderyhmän työttömyysaikojen lyhentäminen ja korkeakoulutettujen työnhakijoiden työllisyyden edistäminen.

Valmennuslinjat, ryhmätoiminnot ja muut tapahtumat toimivat samalla myös verkostoitumistapahtumina ja ehkäisevät siten työnhakijoiden syrjäytymistä. Tavoitteena on aktivoida pitempään työttömänä olleita. Ryhmätoiminnan, tapaamisten, keskustelufoorumien sekä muiden toimenpiteiden kautta synnytetään uusia ideoita työllistymiseen, uudelleenkouluttautumiseen, itsensä työllistämiseen ja yrittämiseen liittyen.

Urasammon toiminta-ajan viisi keskeistä toimenpidettä:

Toimenpide 1: Uravalmennuslinjat. Linjoja on kaksi: A) Alle 30-vuotiaiden ja vastavalmistuneiden linja sekä B) kokeneiden, ikääntyneiden, työuraa tehneiden sekä toistuvais- ja pitkäaikaistyöttömien linja. Uravalmennuslinjat rakentuvat nykyaikaisen työnhaun kokonaisuuksista, joiden sisältö kohdennetaan ryhmien tarpeisiin

Toimenpide 2: Ryhmätoiminnot: Uranostajat-vertaisryhmäprosessi ja VertaisVerkko. Uranostajat-ryhmät suunnataan edistyneille työnhakijoille. Prosessi on omia työnhakutapoja terävöittävä, ohjattu pienryhmäprosessi. VertaisVerkko on verkkoalustalle kehitettävä vertaisryhmäprosessi. Prosessi on suunnattu kaikille pohjoissuomalaisille korkeakoulutetuille työnhakijoille.

Toimenpide 3: Kausitapahtumat, keskustelufoorumit ja webinaarit. Täydentävät toimenpiteiden 1 ja 2 toimintoja. Kausitapahtumat ovat koulutuskausien avajaistilaisuuksia, CV-valokuvauksia tai muita vastaavia tilaisuuksia. Ohjatut keskustelufoorumit sisältävät alustuksen, pienryhmätyöskentelyä, sekä arviointikeskustelun. Webinaarit tarjoavat keskeiset työnhakuopit tiivistetyssä muodossa koko Pohjois-Suomeen.

Toimenpide 4: Pitkospuut työllistymiseen -malli. Vastavalmistuneille kehitettävä työnhaun tieto- ja harjoittelupaketti verkkoympäristöön. Hankkeen aikana pilotoidaan vastavalmistuneiden käyttöön malli, joka sisältää työelämään siirtymisen työkalut tiiviissä ja helppokäyttöisessä muodossa. Tieto- ja harjoittelupaketin avulla vastavalmistuneet parantavat työelämätietouttaan, kehittävät työnhakuosaamistaan ja valmistautuvat erilaisiin työnhakutilanteisiin.

Toimenpide 5: Työllisyyttä edistävien hanketoimijoiden ja verkostojen ajankohtaisseminaarit. Urasampo järjestää 1-2 kertaa vuodessa työllisyyttä edistäville toimijoille seminaarin, jossa hanketoimijat ja heidän taustaverkostonsa suunnittelevat yhteistyötä. Seminaareihin kuuluu vierailevan asiantuntijan luento.

Kohderyhmiä aktivoivat toimenpiteet ovat tärkeä apu niin vastavalmistuneille, ikääntyneille, vasta irtisanotuille kuin pidempään työttömänä olleillekin. Paras korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisytapa on tukea työnhakuun liittyvää osaamista tiedon, vertaistuen ja verkostoitumisen keinoin heti työttömyystilanteen tai sen uhan syntyessä.

Urasampo-hankkeen tuloksena syntyy korkeakoulutettuja työnhakijoita aktivoivia palveluita, jotka johtavat tehokkaaseen työllistymiseen, kattavampaan työnhakuosaamiseen sekä parempiin työelämävalmiuksiin koko Pohjois-Suomen alueella. Hankkeessa kehitettävä Pitkospuut työllistymiseen -malli jää vastavalmistuneiden käyttöön pysyvästi. Työllisyystoimijoille järjestettävät seminaarit kehittävät toimintakentän työmarkkina- ja hankeosaamista, tehostavat hankkeiden välistä yhteistyötä ja edistävät tehokkaammin hyvien käytäntöjen leviämistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kaikki korkeakoulutetut työttömät työnhakijat sekä työttömyysuhan alla olevat Pohjois-Pohjanmaalla, ja yhä kattavampien verkkosisältöjen myötä koko Pohjois-Suomessa. Mukaan lasketaan myös ICT-alalla ylemmän toimihenkilön tehtävissä toimineet ammattilaiset, joilta varsinainen korkeakoulututkinto puuttuu.

Erityisiä kohderyhmiä ovat vastavalmistuneet, varttuneet sekä toistuvais- ja pitkäaikaistyöttömät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Pohjois-Suomen liike-elämä ja yritykset, jotka saavat entistä osaavampaa työvoimaa. Alueen yliopistot ja korkeakoulut, jotka voivat hyödyntää hankkeen toimenpiteitä ja toimintamalleja.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 592 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 577 550

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 672 976

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 657 871

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu

Seutukunnat: Oulunkaaren, Itä-Lapin, Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Rovaniemen, Kemi-Tornion, Raahen, Kajaanin, Oulun, Kehys-Kainuun, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven, Koillismaan

Kunnat: Merijärvi, Lumijoki, Posio, Kärsämäki, Pello, Inari, Taivalkoski, Keminmaa, Alavieska, Kalajoki, Kempele, Enontekiö, Pelkosenniemi, Salla, Reisjärvi, Oulainen, Simo, Kolari, Tornio, Sodankylä, Oulu, Muhos, Siikalatva, Ristijärvi, Siikajoki, Pyhäjärvi, Sievi, Ylitornio, Ranua, Tyrnävä, Hailuoto, Utajärvi, Ylivieska, Ii, Kittilä, Savukoski, Muonio, Paltamo, Suomussalmi, Raahe, Rovaniemi, Liminka, Kemijärvi, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Puolanka, Haapajärvi, Tervola, Utsjoki, Haapavesi, Vaala, Kajaani, Pyhäntä, Sotkamo, Kuusamo, Nivala, Kemi, Hyrynsalmi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 800

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hakijayhdistyksellä on vahva tuntuma toimintaympäristön sukupuolijakaumasta tällä hetkellä toteuttamansa hankkeen osallistujajakauman sekä laajan yhteistyöverkostonsa kautta. Nykyisessä vuosina 2015-2017 hankkeessa noin 2/3 osallistujista on naisia, mikä selittyy etenkin humanististen alojen ja kasvatustieteilijöiden aiempaa voimakkaammasta tarpeesta työnhakua tehostaville palveluille. Haettavan hankkeen toteutuksessa sukupuolinäkökulmaa ja sukupuolten erityistarpeita pohditaan niin suunnittelussa, toteutuksessa kuin raportoinnissakin, siten että tasa-arvo tulee huomioiduksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hakijayhdistyksen kokemusten perusteella esimerkiksi tekniikan alan korkeakoulutetuista enemmistö on miehiä, ja kaupallisten ja humanististen alojen korkeakoulutetuista enemmistö naisia. Tämä tiedostaen voidaan kuitenkin todeta, että hankkeen palvelut eivät ole varsinaisesti sukupuolisidonnaisia, vaan sopivat jo lähtökohtaisesti kaikilta osiltaan sekä naisille että miehille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvoasiat huomioidaan, mutta ne eivät ole tämän työllisyyshankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 5
Hanke toteutetaan mahdollisimman ekologisesti ja toimenpiteissä hyödynnetään digitalisaation mahdollistamia keinoja. Hankkeen markkinointi ja tiedotus hoidetaan ensisijaisesti sähköisin keinoin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 5
Uutena innovaationa koulutuksia tarjotaan etenkin muualla kuin Oulussa asuville verkon kautta, mikä vähentää väen liikkuvuutta ja siten ympäristöä kuormittavia päästöjä. Oulun koulutustilaisuudet järjestetään keskustan tuntumassa, mahdollisimman hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Vaikutus on välillinen ekologisten toimintatapojen, sähköisten palveluiden ja verkossa tapahtuvien toimintojen myötä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Vaikutus on välillinen ekologisten toimintatapojen, sähköisten palveluiden ja verkossa tapahtuvien toimintojen myötä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 3
Vaikutus on samaan tapaan ja samoin perustein välillinen ekologisten toimintatapojen, sähköisten toimintojen ja verkossa tapahtuvien toimintojen myötä myös Natura-alueiden osalta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Verkossa tapahtuvan toiminnan myötä myös esim. paperisia koulutusmateriaaleja tarvitaan suhteellisesti vähemmän. Työ on perusolemukseltaan toimistotyötä, josta ei kerry paljon jätettä. Paperijäte kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Uusiutuvat energialähteet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan hankkeen toiminnassa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hanke edistää Pohjois-Suomen työllisyyttä ja palvelee toiminnallaan siten myös elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Koko hanke perustuu miltei kokonaan aineettomiin palveluihin. Sen myötä myös saadaan arvokasta tietoa kyseisten palvelujen kehittämiseen tulevaisuudessa ja vahvistetaan paikallista osaamista niin palveluntarjoajien kuin osallistujienkin osalta.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Ryhmätoimintoja ja koulutuksia tarjotaan etenkin muualla kuin Oulussa asuville verkon kautta, mikä vähentää väen liikkuvuustarvetta ja siten myös henkilöautoliikennettä ja päästöjä. Oulun koulutustilaisuudet järjestetään paikoissa, joihin on mahdollisimman monella hyvät kulkuyhteydet niin joukkoliikenteen kuin kevyen liikenteenkin keinoin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen tarjoamien kattavien työllistymispalveluiden myötä niin alueiden hyvinvointi, työllisyys kuin tiedon saatavuuskin kasvavat. Hankkeessa kiinnitetään erityishuomiota myös työnhakijoiden hyvinvointiasioihin sekä työnhakukunnon ylläpitämiseen. Tilaisuudet toimivat samalla myös verkostoitumistapahtumina ja estävät siten syrjäytymistä.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistäminen huomioidaan esimerkiksi hankkeen työoikeutta ja työsopimuksen solmimista koskevissa koulutussisällöissä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hankkeen tilaisuudet ja palvelut toimivat eri ikäryhmien ja eri yhteiskuntaryhmien ja esimerkiksi kohtaamispaikkoina, ja verkostoitumistapahtumina vähentävät eriarvoisuutta ja syrjäytymistä.
Kulttuuriympäristö 5 5
Hanke ei vaikuta maisemaan, kaupunkirakenteeseen tai rakennuskantaan, mutta luo henkistä kulttuuriperintöä palveluidensa myötä.
Ympäristöosaaminen 5 5
Ympäristöteknologian ja luonnontieteellisten alojen osaajat kuuluvat yhtenä osana hankkeen kohderyhmään. Heidän työllisyytensä edistäminen on myös ympäristön etu.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Urasampo-hankkeen tavoite oli edistää korkeakoulutettujen työllistymistä lisäämällä työnhakuvalmiuksia ja työelämätietoutta. Kohderyhmänä olivat Pohjois-Suomen korkeakoulutetut työnhakijat. Toimenpiteissä huomioitiin erityisesti nuoret alle 30-vuotiaat työnhakijat ja pitkän työuran tehneet, varttuneemmat työnhakijat, mutta palvelut olivat avoimia kaikille korkeakoulutetuille ja valmistumisvaiheen korkeakouluopiskelijoille. Hankkeen tavoitteena oli aktivoida työnhakua, kasvattaa kohderyhmän työmarkkina-arvoa ja lisätä osaamista kohdennetuille osa-alueille. Samalla tavoiteltiin kohderyhmän työttömyysaikojen lyhentämistä ja korkeakoulutettujen työnhakijoiden työllisyyden edistämistä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi hanke tuotti laajan kattauksen monipuolisia urapalveluja, joilla tavoitettiin mittava joukko korkeakoulutettuja eri puolilta Pohjois-Suomea.

Urasampo järjesti toiminta-aikanaan yhteensä 125 tilaisuutta, joista valtaosa oli kokopäiväisiä urasuunnitteluun ja työnhakutaitoihin liittyviä valmennuspäiviä. Uravalmennuslinjojen, ryhmätapaamisten, yksittäisten koulutustilaisuuksien ja muiden tapahtumien yhteiskävijämäärä oli 3 337. Palveluihin osallistui yhteensä 750 henkilöä. Kestoltaan kaksikuukautisen Uranostajat- tai VertaisVerkko-ryhmäprosessin kävi läpi yhteensä 15 ryhmällistä (yhteensä 125 korkeakoulutettua). Näiden lisäksi Urasampo tuotti 32 webinaarikoulutusta. Webinaareissa oli live-osallistumisia 1 710, minkä lisäksi webinaareista tehdyt tallenteet saavuttivat hankeaikana yli 4 500 katselukertaa. Osallistujat työskentelivät Urasammon palveluissa yhteensä 3 541 opetus-, ohjaus- ja konsultointipäivää.

Hankkeen Uravalmennuslinjat, Uranostajat- ja VertaisVerkko-ryhmätoiminnot sekä muut tapahtumat toimivat myös oivallisina verkostoitumistapahtumina ja ehkäisivät siten työnhakijoiden syrjäytymistä. Tavoitteena oli aktivoida pitempään työttömänä olleita. Ryhmätoimintojen, tapaamisten, keskustelufoorumien sekä muiden toimenpiteiden kautta onnistuttiin herättämään uusia ideoita työllistymiseen, uudelleenkouluttautumiseen, itsensä työllistämiseen sekä yrittämiseen liittyen.

Hankkeen toiminta-alueena oli Uravalmennuslinjoilla, ns. lähikoulutuksissa ja Uranostajat-ryhmissä ensisijaisesti Oulun seutu. Verkkopalvelujen osalta alueena oli puolestaan koko Pohjois-Suomi (Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu). Keskeisiä verkkopalveluita olivat Urasammon tuottamat webinaarikoulutukset, kokonaan netissä toteutettu vertaisryhmäprosessi VertaisVerkko sekä hankkeen kokemuksiin pohjaava verkkomuotoinen tieto- ja harjoittelupaketti Pitkospuut työllistymiseen. Koronaepidemian myötä myös monet lähikoulutuksiksi suunnitellut valmennuspäivät järjestettiin lopulta verkossa, mikä mahdollisti niihin osallistumisen ympäri Pohjois-Suomea.

Urasampoa hallinnoi Pohjois-Suomen omatoimisen työllistymisen tuki PSOTTY ry, jonka taustalla toimii laaja verkosto akavalaisia ammattijärjestöjä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämän ESR-rahoituksen lisäksi hanketta rahoittivat Oulun ja Lapin yliopistot, pohjoissuomalaiset ammattikorkeakoulut, Oulun kaupunki ja 8 muuta kuntarahoittajaa, sekä yllä mainitut ammattijärjestöt (Tekniikan akateemiset, Insinööriliitto, Opetusalan Ammattijärjestö, Akavan Erityisalat, Suomen Ekonomit, Tradenomit, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut).