Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21186

Hankkeen nimi: VERTTI - Verkostoista intoa ja palveluilla uudistumista

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245896-3

Jakeluosoite: Pohjoisranta 11A

Puhelinnumero: 0294505000

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tanja Lepistö

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tanja.lepisto(at)utu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 520 0785

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Prizztech Oy, 0773693-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on 1) tunnistaa yritysten kehittämis-, osaamis- ja kohtaamistarpeet sekä edistää pienten yritysten verkostojen kehittymistä, jotta ne voivat yhdessä vastata asiakkaiden tarpeisiin palvelumuotoilun keinoin, 2) tuottaa mikro- ja pienyrityksille yksilöllistä, prosessimaista yrittäjätukea sekä ennakoivia yrittäjä-/yrityslähtöisiä palveluja, jotka auttavat yrittäjiä ja heidän henkilöstöään toimimaan yhteiskunnallisessa murroksessa, 3) kehittää konseptiaihioista pilotoinnin ja kokeilujen kautta palveluita yksilölliseen yrittäjätukeen ja 4) luoda yksilöllisen yrittäjätuen prosessimalli laajemmin hyödynnettäväksi.

Toiminta
Toiminta kohdistuu yksin- ja pienyrittäjiin ja heidän henkilöstöönsä. Hankkeeseen rekrytoidaan 50 yritystä eri toimialoilta. Hankkeessa kehitetään yksilöllisen yrittäjätuen prosessimallia yksin- ja pienyrittäjille, jonka osana testataan kolmea yksin- ja pienyrittäjätukea tarjoavaa palvelukonsepti-aihiota eteenpäin valmiiksi konsepteiksi –osaamisklinikka, yrittäjäluotsi ja minicamp. Hankkeessa edistetään yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia verkostoissa tapahtuvan palvelumuotoilun avulla, joka osaltaan tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. Yksilöllisen yrittäjätuen prosesseissa edistetään luonnonvarojen käytön kestävyyttä. Konseptien avulla tuetaan yritysten tuottavuutta ja koko henkilöstön hyvinvointia kehittämällä liiketoimintaa ja aineettomien palveluiden ja tuotteiden palvelumuotoilua asiakaslähtöisellä yhteiskehittämisellä verkostoissa

Tulokset
Tulokset näkyvät 1) yrityksille suunnattuina valmiina konsepteina, jotka tukevat sopeutumista muuttuvaan liiketoimintaympäristöön, 2) verkostomaisina yhteiskehittämisen toimintamalleina palvelumuotoilussa 3) parantuneena yrityksen koko henkilöstön työhyvinvointina. Edellä mainitut muutokset edistävät mikro- ja pienyritysten mahdollisuuksia toiminnan tuottavuuden parantamiseen. Lisäksi hankkeen tuloksena on liiketoiminnan kehittämiseen yrityksissä laajemmaltikin hyödynnettävä Yksilöllisen yrittäjätuen prosessimalli yksin- ja pienyrittäjille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat mikroyritykset ja pienet yritykset, jotka kokevat heillä olevan tarvetta liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, erityisesti osaamisen kehittämiseen monipuolisesti ja verkostoitumiseen liittyen. Hankkeen kohderyhmänä ovat yrittäjät, jotka ovat kehittämismyönteisiä edelläkävijätarvitsijoita. Hankkeeseen rekrytoidaan erityisesti sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole juurikaan olleet kehittämistoimenpiteiden piirissä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

VERTTI –hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat työelämän kehittäjäorganisaatiot sekä sellaiset toimijat, jotka voivat hyödyntää hankkeessa kehitettyjä palvelukonsepteja. Erityisesti yrityskehittäjät ja yritysneuvontaa tekevät organisaatiot voivat hyötyä testatuista palvelukonsepteista. Näiden lisäksi tärkeitä välillisiä kohderyhmiä ovat mm. elinkeinoyhtiöt, TE toimistot, ELY–keskukset ja paikalliset yrittäjäyhdistykset. Koska VERTTI –hankkeen toimenpiteiden kautta tuetaan työhyvinvoinnin kehittymistä osallistuvissa yrityksissä kokonaisvaltaisesti, tärkeitä kohderyhmiä hankkeen tulosten kannalta ovat myös hyvinvointialan kehittäjätahot, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos. Hanke tuottaa myös laajasti tietoa eri toimialojen mikro- ja pienyritysten liiketoiminnan haasteista, kehityskohteista ja vahvuuksista tutkimuksen ja kehittämistoiminnan tueksi. Näin ollen välillisenä kohderyhmänä ovat koulutusorganisaatiot, jotka voivat hyödyntää hankkeen tuloksia opetuksessaan esim. yrittäjyyskasvatuksessa ja yrittäjyysopinnoissa, sekä esim. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun porin yksikön Liiketoimintaosaamisen maisteriohjelman opintosisältöjen suunnittelussa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 391 407

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 363 933

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 521 876

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 485 244

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 64

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 160

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Naisia on noin yksi kolmasosa suomalaisista yrittäjistä. Naiset ja miehet ovat kuitenkin hakeutuneet yrittäjiksi erilaisille toimialoille. Naisyrittäjiä on enemmän pienissä palveluyrityksissä kun taas miesyrittäjiä on enemmän tuotannollisissa työnantajayrityksissä. Vertti -hankkeeseen rekrytoidaan erilaisia yrityksiä eri toimialoilta. Sukupuolta enemmän rekrytointia määrittelee yrittäjän kiinnostus hanketta kohtaan ja aito kehittämismyönteisyys.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma, mm. siten, että yksilöllisessä yrittäjätuen prosessissa kiinnitetään huomiota yrittäjän henkilökohtaisiin tuen tarpeisiin, joista osa voi olla sukupuolisidonnaisia. Yrittäjien kanssa käytävissä keskusteluissa todennäköisesti tulee esille eri työntekijöiden ja työntekijäryhmien (naiset, miehet) elämäkokonaisuus ja mahdolliset jouston tarpeet työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Nämä huomioidaan yksilöllisen yrittäjätuen prosesseissa. Hankkeessa toteutettavilla leireillä ja palvelumuotoiluverkostoissa edistetään luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä ja tuetaan sitä, että erilaisten (mm. sukupuoli, ikä ja eri koulutus- ja asematasot) yrittäjien erilaiset näkemykset otetaan huomioon. Hankkeessa korostetaan yksittäisen työntekijän vastuuta oman osaamisen kehittämisestä, mutta otetaan huomioon että eri alojen työntekijöillä (esim. nais- ja miestyypilliset työt) on erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena tarjota yksin- ja pienyrittäjille yksilöllistä prosessimaista yrittäjätukea tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Yrityksiä tuetaan yhteiskehittämiseen jossa kestävä kehitys huomiodaan osana palvelumuotoilua.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Vaikutus on neutraali
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Vaikutus on neutraali
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Vaikutus on neutraali
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Vaikutus on neutraali
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Yritysten liiketoimintaprosessien kehittäminen edistää resurssien tehokasta käyttöä ja siten mahdollistaa materiaalien käytön optimoinnin ja jätteiden vähentämisen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Vaikutus on neutraali
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 9
Hankkeessa edistetaan yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia verkostoissa tapahtuvan palvelumuotoilun avulla. Verkostojen hyvinvointi ja uusien palveluiden kehittäminen edistävät sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä alueen elinkeinorakenteen suotuisaa kehittymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 10
Hankkeen tavoitteena on tukea yritysten verkostoissa tapahtuvaa palvelumuotoilua. Mikro- ja pienyrittäjistä suuri osa on tietointensiivisiä palveluyrityksiä, joiden tarjoamat tuotteet ovat aineettomia palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Vaikutus neutraali
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeessa yrityksille tarjotaan pitkäkestoista yksilöllistä tukea liiketoiminnan ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Hanke lisää siten hyvinvointia sekä suoraan työhyvinvoinnin edistämisen kautta että välillisesti liiketoiminnan kehittämisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hankkeessa yrityksille tarjotaan yksiköllistä tukea kunkin yrityksen tarpeiden mukaan. Yksilöllisen yrittäjätuen prosessissa huomioidaan työntekijöiden ja työntekijäryhmien (naiset, miehet) elämäkokonaisuus, mahdolliset jouston tarpeet työn sekä perheen yhteensovittamiseksi ja huomioidaan siten sukupuolten tasa-arvo.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 5
Yrityksen koko henkilöstö osallistetaan kehittämiseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Vaikutus on neutraali
Ympäristöosaaminen 0 0
Vaikutus on neutraali

9 Loppuraportin tiivistelmä

VERTTI-hankkeen tavoitteena oli:
1) tunnistaa yritysten kehittämis-, osaamis- ja kohtaamistarpeet sekä edistää pienten yritysten verkostojen kehittymistä, jotta ne voivat yhdessä vastata asiakkaiden tarpeisiin palvelumuotoilun keinoin,
2) tuottaa mikro- ja pienyrityksille yksilöllistä, prosessimaista yrittäjätukea sekä ennakoivia yrittäjä-/yrityslähtöisiä palveluja, jotka auttavat yrittäjiä ja heidän henkilöstöään toimimaan yhteiskunnallisessa murroksessa,
3) kehittää konseptiaihioista pilotoinnin ja kokeilujen kautta palveluita yksilölliseen yrittäjätukeen ja
4) luoda yksilöllisen yrittäjätuen prosessimalli laajemmin hyödynnettäväksi.

Yrittäjien kehittämis-, ja osaamistarpeita kartoitettiin ja heidän verkostoitumista edistettiin monella tapaa. Kehittämis- ja osaamistarpeita kartoitettiin yrittäjien ja yritysvalmentajien keskinäisissä tapaamisissa sekä yrittäjien ryhmätapaamisissa. Tällaisia tapaamisia järjestettiin hankkeen aikana hieman yli 400. Yrittäjille järjestetyissä työpajoissa, palvelumuotoilutilaisuuksissa, leiri- ja ryhmätapaamisissa edistettiin yrittäjien verkostoitumista, keskusteltiin sekä kuultiin asiantuntija-alustuksia yrittäjyydestä ja työhyvinvoinnista.

Hankkeessa pilotoitiin kolme pitkäkestoisen yrittäjätuen konseptimallia, jotka olemme nimenneet palvelukokonaisuuksiksi sähköisessä julkaisussa. Yhdessä konseptissa (Yrittäjäluotsi) painotus oli yrittäjien ja valmentajien yksilötapaamisissa. Konseptissa painotettiin erityisesti aidon dialogin muodostamista yrittäjän ja valmentajan (luotsin) välille. Keskeistä konseptissa olisi, että luotsi toimi tukena yrittäjän oppimisprosessissa. Pitkäkestoista tukea tarjoavan luotsin koettiin tarvitsevan erityisesti kykyä rakentaa aitoa dialogia yrittäjään ja kykyä elävän tavoitehakuisen prosessin ohjaamiseen. Luotsin on osattava myös haastaa yrittäjää, auttaa tätä näkemään toiminnan lopputuloksia sekä tukea yrittäjää määrätietoisessa toiminnan kehittämisessä.

Toisessa konseptissa (Minicamp) järjestettiin yrittäjien ryhmätapaamisia painottaen yrittäjien vertaistukea ja yhteiskehittämistä. Konseptin keskeinen havainto oli, että yrittäjien vertaistuki ja yhteiskehittäminen onnistuvat parhaiten silloin, kun yrittäjäryhmässä vallitsee luottamuksellisuus ja hyvä ryhmähenki. Tärkeäksi havaittiin myös, että yrittäjät saavat olla mukana suunnittelemassa tapaamisten sisältöä. Toistuvat ryhmätapaamiset todettiin hyväksi alustaksi kehittää uusia ajatuksia yritysten toiminnasta sekä varmistaa näiden ajatusten käytännön toteuttaminen.

Kolmannessa konseptissa (Osaamisklinikka) yhdistettiin ryhmä- ja yksilötapaamisia. Yksilötapaamisissa panostettiin ennen kaikkea osaamisen ja vahvuuksien tunnistamiseen, uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseen ja osaamisen kehittämiseen. Yrittäjille tarjottiin välineitä hallita paremmin erilaisia muutostilanteita. Ryhmätapaamisissa paneuduttiin edellä esitettyjen seikkojen lisäksi osaamiskumppanuuksien luomiseen ja yhteiskehittämiseen.

Näiden konseptien kokemusten pohjalta rakennettiin yksilöllisen yrittäjätuen prosessimalli, jota yrityspalveluja ja yritysvalmennusta tuottavat tahot voivat hyödyntää omassa toiminnassaan. Mallin lähtökohtana on yrittäjän ja yrityksen yksilölliset tarpeet, resurssit ja tilannetekijät, joiden pohjalta lähdetään pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen kehittämiseen, jossa prosessin johto on yrittäjällä. Kartoitettaessa yrittäjien tarpeita, resursseja ja tilannetekijöitä on otettava huomioon yrittäjän persoona, perhe, verkosto, resurssit, liiketoimintaympäristö, strategia, tuotteet/palvelut ja asiakkaat. Lähtökohtien kartoittamisen jälkeen pitkäkestoisen yhteistyön kautta yrityspalvelua tuottava taho voi innostaa yrittäjiä ja nostaa esiin uusia näkökulmia ja kehittämisajatuksia sekä kannustaa yrittäjiä kokeiluun. Yrittäjäpalvelun tuottaja voi myös auttaa yrittäjää juurruttamaan uusia toimintatapoja ja toimintamalleja osaksi yrityksen arkipäiväistä toimintaa. Prosessimallissa yhdistyvät yrittäjien yksilö- ja ryhmätapaamiset. Siinä missä yksilötapaamisissa paneudutaan yrittäjien yksilöllisiin tarpeisiin ja vahvuuksiin, ryhmätapaamisissa keskitytään verkostojen synnyttämiseen ja vertaisoppimiseen. Ryhmä- ja yksilötapaamisia yhdistämällä yrittäjiä pystytään tukemaan kokonaisvaltaisesti.

Hankkeen konkreettisina tuloksina olivat sähköinen julkaisu, jossa muun muassa kuvataan palvelukokonaisuudet (Minicamp, Yrittäjäluotsi ja Osaamisklinikka) ja yksilöllisen yrittäjäpalvelun prosessimalli. Julkaisussa myös avataan yrittäjien verkostoitumista ja työhyvinvointia sekä tuodaan esille yrittäjien kokemuksista hankkeesta. Yrittäjien ja valmentajien kokemuksista koostettiin myös kaksi videota julkiseen levitykseen. Hankkeen kokemusten pohjalta tehtiin myös kolme podcastia, jossa keskusteltiin muun muassa verkostoista, yrittäjien työhyvinvoinnista, sekä tehokkaan pitkäkestoisen tuen elementeistä.