|
|
|
Hankekoodi: S21187
Hankkeen nimi: Avoin työhuone
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö
Hakijan virallinen nimi: Työttömien Ay-Jäsenten Tukiyhdistys Ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1078733-7
Jakeluosoite: Hakaniemenranta 1 c 2.krs
Puhelinnumero: 0403502094
Postinumero: 00530
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.tatsi.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Peppi Tervo-Hiltula
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: Peppi.tervo-hiltula(at)tatsi.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0403502094
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteet:
Pääkohderyhmänä ovat 18-35 vuotiaat vaikeasti työllistyvät tai työkokemusta ja koulutusta vailla olevat aikuiset, erityisesti miehet.
Tavoitteena on ehkäistä osallistujan yksinäisyyttä, syrjäytymistä, työttömyyden pitkittymistä sekä mahdollista radikalisoitumista.
Tavoitteena on, että mahdollisimman moni 18-35 vuotias aikuinen, joka on vailla koulutusta ja/tai työtä onnistuisi ansaitsemaan itselleen osan toimeentulostaan, ja että vuosittain toiminnassa mukana olleista nuorista 60% siirtyisi ammatilliseen koulutukseen, opintoihin, työkokeiluun tai työmarkkinoille.
Toimenpiteet:
Toiminnassa tarjotaan kohderyhmälle yhteiskunnallinen tila, jossa he saavat esittää asiansa ja mielipiteensä ja tulevat kuulluiksi ja nähdyksi arvokkaina yksilöinä.
Toiminnassa osallistujat mm. suunnittelevat ja toteuttavat itseään kiinnostavan kansalaistoiminnan; kulttuuri, mikrobisnes, harrastus tai yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
Toiminta saattaa yhteen erilaiset työttömät ja työelämästä syrjäytyneet nuoret aikuiset taustoistaan riippumatta. Toiminnassa luodaan yhdessä nuorten kanssa vetovoimaisia pop up - tyyppisiä työtiloja toimintaa varten sekä virtuaalinen verkosto toimijoista eli avoin työtila verkkoympäristössä.
Toiminta on osallistujien itsensä suunnittelemaa, matalan kynnyksen vapaaehtoista toimintaa johon on helppo osallistua ilman leimautumisen pelkoa.
Toiminnassa tuetaan osallistujien itsetuntoa, itseymmärrystä, lisätään kansalaistaitoja sekä yhteiskunnallista tietoisuutta.
Tulokset:
Kohderyhmän nuorelle aikuiselle kokemus tunnustetuksi tulemisesta ja pystyvyydestä vaikuttaa ympäristöönsä sysää liikkeelle hyvän kierteen, jossa osallistuja haluaa pois syrjäytymiskierteestään ja mahdollisuuksiensa mukaan takaisin koulutukseen, opintoihin tai työelämään.
Oma ääni kuuluviin
Voimaannuttavaa tukitoimintaa
Matalankynnyksen avointa toimintaa
Syrjäytymisvaaran ehkäisy ja katkaisu
Radikalisoitumisen ehkäisy
Työllisyysedellytysten lisääminen
Opiskeluedellytysten lisääminen
Alueellisen yhteistyön lisääminen ja toiminnan monistaminen
Avoin työhuone – hankkeen pääkohderyhmänä on vaikeasti työllistyvät tai työkokemusta ja koulutusta vailla olevat nuoret aikuiset.
Ohjaamo- yhteistyössä osallistujat alle 30- vuotiaita, mutta muussa toiminnassa mukana on myös yli 30-vuotiaita. Kaikessa toiminnassa huomioidaan, että toiminta kiinnostaa myös miehiä jotka tutkimuksien mukaan jäävät naisia yleisemmin työelämän ulkopuolelle ja miehillä on myös suurempi riski syrjäytymiseen. Avoin työhuone- toiminta tavoittaa ne ihmiset joilla ei ole kontaktia palvelujärjestelmään tai kontakti on vähäinen esim. ainoastaan pakolliset käynnit TE-toimistossa.
Toimintamallille on tarvetta myös yli 30-vuotiaille, joten ikäryhmää ei ole tarkoituksenmukaista rajata pelkästään alle 29-vuotiaisiin. Yli 29-vuotiaat jäävät nuorisotyölain mukaisten palveluiden ulkopuolelle joten tämä on osaltaan työmarkkonoilta syrjäyttävä tekijä. Vuoden 2008 jälkeen jyrkimmin on kasvanut alle 35 – vuotiaiden työttömien miesten osuus.
Pilottipaikkakunnilla toiminta järjestetään niin että ikä ei ole esteenä toiminnalle. Avoin työhuone – mallin kannalta on rikkaus että eri-ikäiset ihmiset jakavat omat kokemuksensa toisten kanssa. Toimintaan osallistujat eivät ole passiivisia avun vastaanottajia vaan he osallistuvat aktivoivaan toimintaa jonka tavoitteena on oman psyykkisen ja fyysisen tilanteen parantuminen ja osallistuminen työ-ja koulutusmarkkinoille
Syrjäytymisen ja mahdollisen radikalisoitumisen taustalla on usein opintojen keskeytyminen, ajautuminen eroon kodista ja ystäväpiiristä, työttömyyden pitkittyminen ja vähitellen ajautuminen ääriliikkeiden toimintaan. Lisääntyvä yhteiskunnallinen vastakkainasettelu, vihapuhe ja rasismi saattavat altistaa vaikeassa tilanteessa olevia nuoria radikalisoitumiselle.
Koulutuksen ja työvoiman ulkopuolella olevat 20-24 vuotiaat: Vuoteen 2005 verrattuna Suomessa nuorten miesten kohdalla on havaittavissa merkittävä muutos. Vuonna 2005 miehistä 12,2 prosenttia ja vuonna 2015 miehistä 21,1 prosenttia oli koulutuksen ulkopuolella työttömänä tai työvoiman ulkopuolella, mikä on kuudenneksi korkein arvo aineistossa 2015. Lähde: OECD Education at a Glance 2015.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat mm. kunta- ja järjestötoimijat joiden yhteiseksi työvälineeksi toimintamalli on tavoitteena siirtää. Hankkeen välillisinä kohderyhmänä ovat myös vapaaehtoistoimijat, vertaisohjaajat ja hankkeen kummit. Vapaaehtoiset toimijat saavat mahdollisuuden kantaa sosiaalista vastuuta, jakaa ja hyödyntää omia kokemuksiaan työelämästä sekä omia sosiaalisia verkostojaan työelämästä syrjäytyneiden tueksi.
Yhteistyötä tehdään myös kuntien nuorisopalveluiden, sosiaalitoimen asiakastyötä tekevien yksiköiden, työ -ja sosiaalipalvelujen työntekijöiden, TE-palveluiden henkilöstön ja ammatinvalinta psykologien, seka päihde- ja mielenterveys poliklinikoiden kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään paikallisten yritysten ja oppilaitosten kanssa. Yhteistyötä tehdään varsinkin alle 30 - vuotiaiden kanssa Ohjaamoiden, sekä Vamos ry:n kanssa niillä paikkakunnilla missä Vamos - toimintaa on. Mukana olevat toimijat hyötyvät hankkeen toimintamallista uutena työvälineenä joka mahdollistaa kohderyhmän uudenlaisen aktivoinnin käytettävissä olevin resurssein.
Hankkeen toimintamalli tuo esimerkiksi erilaisten kohtaamispaikka tms. tiloihin lisäarvoa ja nostaa ja nostaa käyttöastetta koska Avoin työhuone - mallia voidaan toteuttaa niiden yhteydessä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 521 209
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 478 569
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 534 174
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 492 069
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2
Suunniteltu: 320
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 5 |
| Toiminta on pääasiassa aineetonta toimintaa joka ei kuluta luonnonvaroja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 5 |
| Toiminta on pääasiassa aineetonta toimintaa joka ei kuluta luonnonvaroja | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 3 |
| Nuorten yhteiskunnalliset projektit voivat kohdistua esim. luonnonsuojeluun. Kaikissa luontoon liittyvissä projekteissa huomioidaan luonnon monimuotoisuus. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 3 |
| Käytetään mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleja ja lajitellaan jätteet. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 4 |
| Kohdepaikkakunnille saadaan työkykyistä työvoimaa. Toiminta synnyttää yrittäjyyttä ja luo uusia työpaikkoja. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 5 |
| hankkeessa tuotetaan yhteisöllistä toimintaa jota järjestetään olemassa olevissa tiloissa | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 2 |
| Liikkumisessa pyritään käyttämään julkisia kulkuneuvoja | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 7 |
| Kohderyhmän hyvinvoinnin lisääminen on projektin keskiössä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 6 |
| Huomioidaan nuorten miesten erityiset ongelmat syrjäytymiskehityksessä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 8 |
| Kohderyhmän hyvinvoinnin lisääminen on projektin keskiössä.Toiminta lisää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 6 |
| Toiminnalla elävöitetään kohdepaikkakuntien elinympäristöä | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 5 |
| Projektien tuottamisessa huomioidaan ympäristöosaaminen | ||
Hankkeen toiminnan ja tulosten tiivistelmä
Avoin työhuone -hankkeessa tuettiin työelämän ulkopuolella olevien nuorten aikuisten osallisuutta, työelämä- ja kansalaistaitojen kasvua ja kiinnittymistä yhteisöihin. Hanke oli osa Euroopan sosiaalirahaston toimintakauden 2014-2020 kokonaisuutta, ja sen toteuttaja oli Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry, josta käytetään lyhyttä muotoa Tatsi. Toimintalinja 5:een kuuluva hanke toteutettiin aikavälillä 1.1.2018-31.12.2020. Hanke oli kehittämisversio toteuttajan aiemmasta, STEA-rahoitteisesta Valtaajat -hankkeesta (VALTAUS – Kansalaisvaikuttamisen keinoin toimeentulotuelta kohti työelämää, 2015-2017), joka keskittyi helsinkiläisiin toimeentulotuella tai kuntoutustuella eläviin 18-29-vuotiaisiin.
Valtakunnallisessa hankkeessa kohdattiin kaikkiaan noin 190 18-35 -vuotiasta nuorta aikuista kolmella eri pilottipaikkakunnalla. Pilottipaikkakuntia olivat Porvoo, jossa hankkeella oli toimintaa helmikuulta 2018 marraskuulle 2020, Kotka, jossa se toimi elokuulta 2018 elokuulle 2019, ja Tampere, jossa hanke toimi maaliskuusta 2019 maaliskuuhun 2020. Lisäksi Tampereella hankkeen toiminta jatkui 4.3.-15.9.2020 välisen ajan osana Tampereen kaupungin nuorisotakuutoimintaa, jossa hanketyöntekijän palkkaus rahoitettiin kaupungin nuorisotakuuavustuksesta. Useita kertoja tavoitettuja, tiiviisti hankkeeseen yhteydessä olevia ja Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden osallistujatietoihin tallennettuja osallistujia oli koko hankkeessa noin 65. Välillisenä kohderyhmänään hanke vaikutti pilotti- ja yhteistyöpaikkakuntiensa sosiaali- ja nuorisopalveluihin, kansalaisjärjestöihin sekä mm. nuorten Ohjaamoihin, kehittäen toimintamalleja yhteistyössä näiden toimijoiden kanssa vapaasti hyödynnettäväksi. Hankkeen välillisen vaikutuksen piiriin kuuluikin useita satoja henkilöitä pääkohderyhmän nuorista aikuisista sosiaali- ja terveysalan ja kuntien nuorisotoimien ammattilaisiin.
Hankkeen keskeinen osallistujia aktivoiva ja sitouttava elementti olivat ”projektit”, joissa mahdollistettiin osallistujille heidän omiin mielenkiinnon kohteisiinsa perustuvaa tekemistä, vaikuttamista ja näkyviä tempauksia. Hankkeessa toteutettiin sen kuluessa noin kolmekymmentä tällaista, osallistujien itse ideoimaa ja toteuttamaa projektia. Näitä olivat mm. kokemuspuheenvuoron pito yleisötapahtumassa, bloggaus, musiikkikeikat, erilaiset yrityksiin tutustumiset, sarjakuvakirjan teko ja julkaisu, musiikkivideon teko rap-artistille, tatuoinnin opettelu, työnhaku, kokkauskurssin vetäminen toisille opiskelijoille, tutustuminen uuden asuinpaikkakunnan palveluihin ja postikorttien teko ja markkinointi. Projekteissaan osallistujat sovelsivat ja harjoittelivat heidän elämäntilanteeseensa sopivin keinoin työelämä- ja kansalaistaitoja, jotka kehittivät heidän osaamistaan ja toivat heitä yhteen. Hankkeen työntekijät tukivat osallistujia heidän projekteissaan järjestämällä tiloja ja puitteita, antamalla ohjausta ja järjestämällä kontakteja.
Hankkeessa kehitettiin myös kaikille avointa ryhmätoimintaa, joka oli merkittävässä osassa sekä kohderyhmän tavoittamista että sitouttamista. Avoin työhuone -idean mukaisesti kuka tahansa sai tulla, tutustua ja päättää oman osallistumisensa intensiteetistä. Hankkeen keskeisinä tuloksiin voidaan katsoa kuuluvaksi etenkin levitettävät ryhmätoiminnot, joista merkittävimmät olivat ”Chilli”, ”Pizzaa ja p*skanjauhantaa”, ”K-18” ja ”Korttelikahvila”. ”Chilli” oli Tampereella Nuorten Talo Ohjaamon tiloissa perjantaisin pidetty matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa hankkeen yhteistyökumppanit olivat mukana ja joka tavoitti vaikeassa elämäntilanteessa olevaa kohderyhmää. ”K-18” -ryhmätoiminta kehitettiin Kotkassa, ja sen puitteissa tehtiin mm. yritysvierailuja, retkiä ja kulttuuriekskursioita, jokaisen osallistujan vastatessa vuorollaan toiminnasta. ”Pizzaa ja p*skanjauhantaa” -iltapäivät olivat Porvoossa hankkeen tiloissa säännöllisesti pidettyjä kohtaamistilaisuuksia, joiden kynnys oli erittäin matala ja joissa vieraili usein eri alojen edustajia. Korttelikahvila oli Porvoon Gammelbackan kaupunginosassa kehitetty, yhdessä STEA-rahoitteisen TATSIn Korttelikeittiö -hankkeen kanssa kehitetty toimintamalli, joka tavoitti alueen asukkaita viikoittain avoimeen toimintaan kahvin, hävikkiruuan, tutustumismahdollisuuden ja lautapelien äärellä. Avoimet ryhmätoiminnot olivat hankkeen keskeisimpiä hyviksi havaittuja käytäntöjä, joita levitettiin useita kanavia hyödyntäen eri sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestöjen ja kuntatoimijoiden hyödynnettäviksi.
Noin kaksikymmentä hankkeen osallistujista siirtyi suoraan avoimille työmarkkinoille tai tutkinto-opiskeluun. Monet osallistujista ohjautuivat hankkeen aikana tai sen päättyessä heille tarkoituksenmukaisiin palveluihin, kuten työpajoille, työkokeiluihin, kuntoutukseen tai kansalaisjärjestöjen toimintaan. Moni hankkeen osallistujista oli työ- ja toimintakykynsä puolesta siinä tilanteessa, etteivät avoimet työmarkkinat vielä olleet ajankohtaisia, ja heitä ohjattiinkin tarpeen mukaan heille sopiviin palveluihin.
Hankkeessa kerättiin palautetta osallistujilta hyödyntäen hankkeessa itse kehitettyä palautelomakkeita, tarinallisia menetelmiä kuten lehtihaastatteluja ja suullisia palautteenantomahdollisuuksia ryhmätoiminnan ohessa. Palautteen pohjalta hankkeen merkittävimpinä tuloksina korostuivat sen mahdollistaman vertaistuen ja yhteisöllisyyden merkitys osallistujille, rytmin ja sisällön saaminen arkeen haastavissa elämäntilanteissa, koetun yksinäisyyden väheneminen ja uusien hyödyllisten taitojen oppiminen. Myös vertaisavun ja hankkeen työntekijöiden ohjauksen saaminen viranomaisasioihin ja hakemuksiin korostui keskeisissä tuloksissa. Osallistujien kokemukset olivat erilaisia heidän moninaisista elämäntilanteistaan ja tarpeistaan johtuen: osa koki suoraan työmarkkinoille tähtäävien taitojen kehittämisen merkityksellisimmäksi, osa taas piti tärkeimpänä elämänhallintaan ja arjen rytmittymiseen hankkeesta saatua apua tai yhteisön vertaistukea. Hanke mahdollisti palautteen mukaan lukuisia erilaisten ihmisten kohtaamisia ja näköalojen avartumista erilaisissa elämänpiireissä elävien ihmisten jakaessa kokemuksia keskenään.