Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21188

Hankkeen nimi: ETSIVÄ

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ViaDia Mikkeli ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 2551672-4

Jakeluosoite: Savilahdenkatu 26

Puhelinnumero: 0469230663

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.viadia.fi/mikkeli

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Vesa Nyrhinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: vesa.nyrhinen(at)viadia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0469230663

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tarve

Viadia Mikkeli ry:n ETSIVÄ -projektin tarve nousee havainnosta, että erityisesti pienillä maaseutupaikkakunnilla ei monesti ole enää tarjolla julkisia palveluja tai järjestölähtöistä toimintaa. Mikäli toimintaa on, se on usein huonosti koordinoitua ja päällekkäistäkin. Maaseutukuntien väestö ikääntyy ja pitkäaikaistyöttömyys pitkittyy työpaikkojen puutteen tai niihin ohjautumisen tuen puuttuessa. Näillä alueilla tarvitaan paikkoja/tiloja, joissa ihmiset voivat kohdata toisiaan ja saada tukea työelämään ja koulutukseen liittyvien mahdollisuuksien jäsentämisessä ja palveluohjausta. Monesti tarvitaan myös sosiaalista osallistumista vahvistavaa toimintaa, johon voivat osallistua nekin, joille koulutus- ja/tai työelämään pääseminen eivät ole syystä tai toisesta mahdollisia.

Syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten lisäksi hankkeen avulla etsitään haja-asutus-alueiden ”piilossa olevia” toimintoja ja toimijoita, kuten järjestöjä ja seurakuntia, joiden piiriin kohderyhmän ihmisiä voidaan ohjata. Hankealueilla on joukko huono-osaisimpia ihmisiä, jotka jäävät yhä useammin kotiin eivätkä löydä tietään palveluihin. Ensimmäinen askel on houkutella heidät pois kotoa ihmisten yhteyteen, esimerkiksi pois pelkästä passiivisesta ruoka-avun hakemisesta sosiaalisesti osallistavampaan toimintaan. Hanke on tarpeellinen sekä työelämään ja koulutukseen ihmisiä auttavan toiminnan, että myös sosiaalista osallistumista ja yhteisöllisyyttä tarjoavien toimintojensa vuoksi.

Tavoitteet

ETSIVÄ -hankkeessa kehitetään ruoka-aputoiminnan yhteyteen osallistavia toimintamalleja, monitoimijaisia verkostoja ja yhteisöllisiä tiloja, joilla lisätään ihmisen osallisuutta omassa elämässään, paikallisessa yhteisössä ja yhteiskunnassa. Hankealueet ovat Mikkeli ja Savonlinna sekä maaseutukunnat Hirvensalmi, Anttola, Ristiina, Kerimäki ja Punkaharju.

Hankkeen tavoitteena on
1. Perustaa ruoka-aputyön pisteiden yhteyteen alueelliset, yhteisölliset tilat

2. Kehittää yhteisötiloihin vaikeissa elämäntilanteissa ja työmarkkinatilanteissa olevia ihmisiä tunnistava ja ohjaava ETSIVÄ –toimintamalli.

3: Kehittää monialaiset ja moniammatilliset ETSIVÄ –verkostot / verkostomainen rakenne toiminnan juurtumiseksi Etelä-Savoon.

Toimenpiteet
Hankkeessa perustetaan yhteisölliset tilat jo olemassa olevien Viadia yhdistysten ruoka-apupisteiden yhteyteen Etelä-Savossa. Mikäli tiloja on entuudestaan olemassa, niitä ja niiden toimintoja kehitetään edelleen. Hankkeen toimenpiteinä kehitettäviä, osallistavia toimintamalleja ovat esimerkiksi matalan kynnyksen palveluohjaus, työllistymiseen ja/tai koulutukseen ohjaavat ja ohjautumista tukeva toiminta, kuntouttavat ja valmentavat vertais- ja pienryhmät, vapaaehtois- ja virkistystoiminta, kotiin vietävä ruoka-apu ja IT-teknologiaan perustuva toiminta.

Projektityöntekijä, yhteistyössä alueen vapaaehtoisten, opiskelijoiden, kokemusasiantuntijoiden, viranomaistahojen ja kohderyhmän asiakkaiden kanssa, suunnittelee yhteisöllistä toimintaa hankepaikkakuntien yhteisöllisissä tiloissa. Toiminnan avulla ruoka-apua hakevat, syrjäytymisriskissä olevat ihmiset tunnistetaan ja heitä ohjataan liittymään paikallisyhteisöön ja palvelujärjestelmän piiriin. Ihmisten etenemistä myös työelämään ja koulutukseen helpotetaan matalan kynnyksen palveluohjauksen avulla.

Hankealueille perustetaan alueelliset ETSIVÄ -verkostot, joiden tavoitteena on julkisen sektorin, kolmannen sektorin, oppilaitosten ja seurakuntien välinen yhteistyö ESR – toimintalinja 5 kohderyhmien tavoittamiseksi ja tukemiseksi. Verkostotyön avulla järjestöt tekevät itsensä näkyviksi maakunnallista uudistusta tekeville tahoille, jolloin toiminta kiinnittyy myös sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun Etelä-Savossa. Hankealueilla liitytään muun muassa jo olemassa oleviin ESSOTE:n (Etelä-Savon sote) ja Esteryn (Etelä-Savon sosiaali- ja terveysjärjestöjen tuki ry) verkostoihin sekä esim. seurakuntien diakoniatyöhön. Verkostojen kokoajana ja juurruttajana toimii projektityöntekijä yhteistyössä muun projektihenkilöstön ja paikallisten toimijoiden kanssa.

Tulokset

Hankkeen tuloksena on perustettu yhteisöllisiä tiloja, joissa yhteistoiminta mahdollistuu ja alueen vaikeissa elämäntilanteissa ja työmarkkinatilanteissa olevia ihmisiä tunnistetaan, kohdataan ja ohjataan. Polkuja on syntynyt a) viranomaispalvelujen / palvelujärjestelmän piiriin, b) työelämään ja koulutukseen johtaviin palveluihin sekä c) vapaaehtoistoimintoihin järjestöjen ja seurakuntien piiriin. Tämän seurauksena huono-osaisuus ja syrjäytyminen vähentyvät ja ihmiset saavat tilaisuuden yhteisen toiminnan avulla luoda kontakteja ja tutustua toisiin ihmisiin. He voivat jakaa kokemuksiaan ja tuntea yhdenvertaisuutta muiden osallistujien kanssa. Vastavuoroisesti myös viranomaistahoilla tunnistetaan järjestöjen ja seurakuntien toiminnoista hyötyviä asiakkaita ja osataan ohjata heitä niiden toimintoihin.

Hankkeen tuloksena hankealueilla järjestetään erilaista yhteisöllistä toimintaa ruoka-avun piirissä oleville ihmisille em. sektorien välisenä yhteistyönä. Toimintoja ovat esimerkiksi työllistymiseen ja/tai koulutukseen ohjaavat ja ohjautumista tukevat toiminnot, kuntouttavat ja valmentavat vertais- ja pienryhmät, vapaaehtois- ja virkistystoiminnat, kotiin vietävä ruoka-apu, IT-teknologiaan perustuva toiminta ja matalan kynnyksen palveluohjaus. Yhteisen toiminnan myötä järjestöt ja seurakunnat saavat lisää aktiiveja ja jäseniä toimintaansa, pystyvät kehittämään edelleen uudenlaisia toimintamuotoja ja lisäävät myös kunta- ja yritysyhteistyötä. Verkostomaisen toimintatavan ja osallistavien toimintamuotojen vaikutuksesta ruoka-apua hakevat, syrjäytymisriskissä olevat ihmiset osataan tunnistaa ja heitä ohjataan liittymään paikallisyhteisöön ja palvelujärjestelmän piiriin sekä työllistymis- ja koulutuspoluille. Hankealueen kunnat tavoittavat vaikeasti tavoitettavissa olevia, tulottomia ihmisiä palvelujärjestelmän piiriin, motivoitumaan ja siten siirtymään esimerkiksi työmarkkinatuelle.

Hankkeen tuloksena syntyneet yhteisölliset tilat, ihmisiä osallistavat, järjestölähtöiset toimintamallit ja alueellinen, verkostomainen toimintatapa otetaan käyttöön Etelä-Savon alueella. Tuloksia hyödynnetään valtakunnallisen ViaDian ja Sininauhaliiton jäsenjärjestöissä.

Vaikutukset

Hankkeen vaikutuksena kehittämiskokemuksista kertyvää tietoa huomioidaan hankealueilla esimerkiksi järjestöjen ja seurakuntien toimintamuotoja suunniteltaessa, asiakkaiden palvelujärjestelmien kehittämisessä sekä sote- ja maakuntauudistukseen liittyvässä päätöksenteossa. Maakunnissa voidaan lisätä hyvinvoinnin edistämisen tulosperustaista rahoitusta ja kaikkein vaikeimmissa tilanteissa olevien ihmisten sosiaalisen osallisuuden, hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämistä

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat ”haasteellisessa tai erittäin haasteellisessa elämäntilanteessa ja työmarkkinatilanteessa” olevat asiakkaat, työttömät henkilöt, joiden toimintakyky on alentunut vamman, sairauden, elämänhallinnan ongelmien, pitkittyneen työttömyyden tai vaikean sosiaalisen tilanteen vuoksi. Heillä on näistä johtuen merkittäviä vaikeuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille (TEOS).Asiakkaat ovat usein pienituloisia ja vähävaraisia (toimeentulotuella tai työmarkkinatuella olevia), monesti velkaantuneita ja luottotietonsa menettäneitä henkilöitä, joilla on paljon esteitä työelämään tai koulutukseen siirtymisessä.

Monella asiakkaalla voi olla pitkäaikaisia, lapsuudesta tai nuoruudesta lähtien ilmenneitä päihde- ja/tai mielenterveyshaittoja, huumeiden käyttöä, alkoholismia, lääkkeiden väärinkäyttöä, masennusta, ahdistuneisuus- ja paniikkihäiriöitä, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, neuropsykologisia pulmia kuten ADHD/ADD:tä ja erilaisia persoonallisuushäiriöitä. Lisäksi heillä voi esiintyä muita terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia, pitkäaikaistyöttömyyttä ja vaikeita arjen pulmia, kuten raha-asioihin, asumisen ongelmiin ja velkaantumiseen sekä ihmissuhteisiin liittyviä asioita.

Kohderyhmät täsmentyvät hankepaikkakunnilla kunkin kunnan/kaupungin tarpeiden pohjalta. Kohderyhmien asiakkaat tulevat ETSIVÄ –hankkeeseen Viadia –yhdistysten jo olemassa olevan ruoka-aputyön kautta sekä kuntien sosiaalitoimen, kuntoutus-, päihde- ja mielenterveyspalvelujen, työ- ja elinkeinohallinnon sekä kolmannen sektorin ja seurakuntien ohjaamina. ETSIVÄ –verkostomaisessa toimintamallissa asiakkaat yhtäältä ohjautuvat ETSIVÄ –hankkeeseen ja toisaalta ETSIVÄ –hanke ohjaa heitä verkoston eri palveluihin ja toimintoihin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat hankealueen kuntien sosiaalihuollon ja terveys- ja kuntoutuspalvelujen, työ- ja elinkeinohallinnon ja rikosseuraamuslaitoksen henkilöstö, paikalliset yhdistykset ja seurakunnat ja oppilaitokset sekä maakunnan sote- ja maakuntatyö. Hankkeessa kehittävien verkostojen kytkeminen ajankohtaiseen sote- ja maakuntauudistukseen on tärkeää.

Välillinen kohderyhmä on lisäksi Suomen Vapaakirkon diakoniatyön kattojärjestö ViaDia ry ja Sininauhaliitto, joita saadaan tukea hanketoimintaan ja tulosten levittämiseen alueellisesti ja valtakunnallisesti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 234 518

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 228 262

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 284 518

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 277 657

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan

Kunnat: Hirvensalmi, Mikkeli, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 154

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa hyödynnetään Työ- ja elinkeinoministeriön (12/2011) opasta Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa sekä rakennerahastojen erilaisia materiaaleja tasa-arvon edistämiseksi ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi: http://www.rakennerahastot.fi/vanhat_sivut/rakennerahastot/tiedostot/ohjeet_suunnittelijoille/Ohjeita_naisten_ja_miesten_vaelisen_tasa-arvon_huomioimiseksi_hankesuunnittelussa.pdf http://www.rakennerahastot.fi/vanhat_sivut/rakennerahastot/tiedostot/rahoittajien_tyoekokoukset_maaliskuu2011/Sukupuolinaekoekulma_hanketoiminnassa.pdf Tähän mennessä hankealueelta on tehty seuraavia havaintoja kohderyhmästä sukupuolinäkökulmasta: Hankkeen asiakaskunnassa on miesenemmistö, naisia on n. 40 %. Asiakkaan toiveita esimerkiksi palveluihin hakeutumisessa huomioidaan sukupuolinäkökulmasta. Kaupungeissa ruoka-apua hakevissa naisten ja miesten osuus on silmämääräisesti havainnoiden lähes yhtä suuri. Pienillä paikkakunnilla miehiä on ruoanhakijoissa enemmän. Miehet ovat naisia useammin yksineläviä ja käyttävät ruoka-avun itselleen. Naiset ovat useammin perheellisiä ja käyttävät ruoka-avun koko perheen ruokkimiseen. Naiset toivovat ja myös osallistuvat naisille suunnattuihin ryhmätoimintoihin aktiivisesti. Pienillä maaseutupaikkakunnilla kohderyhmään kuuluu 50+ ikäisiä, pitkäaikaistyöttömiä miehiä, joilla on usein päihde- ja mielenterveysongelmia ja rikkoutuneita parisuhteita. Ikäryhmässä heikko koulutustausta ja syrjäytyminen ovat yleisiä. Joillakin voi olla pitkä työhistoria esimerkiksi metalli- tai rakennusalalta mutta työttömäksi jäämisen jälkeen uudelleen työllistyminen ei ole onnistunut. Kaupungeissa kohderyhmään kuuluu paljon nuoria aikuisia miehiä, joilla on päihteiden sekakäyttöä ja peliriippuvuutta vanhempiin miehiin verrattuna enemmän. Koulutukset ovat keskeytyneet joskus useaan kertaan ja heillä on myös rikostaustaa. He ovat olleet pitkiäkin jaksoja erilaisissa kuntouttavissa toimenpiteissä ilman selkeää käsitystä siitä, mistä tai mihin he kuntoutuvat. Työttömyys ja joutenolo on normaali olotila. Kaupunkipaikkakunnilla kohderyhmän nuorilla naisilla on runsaasti päihteiden sekakäyttöä. Mitä nuorempi naisasiakas, sitä yleisempiä ovat huume- ja lääkeriippuvuudet. Nuorilla naisilla voi olla ammatillisia tutkintoja mutta työkokemus puuttuu. Taustalla on usein rikkinaisiä ihmissuhteita, perheväkivaltaa ja huoltajuusongelmia. Naisten sosiaaliset verkostot, perheet, lapset ja ystävyyssuhteet ovat voimavaroja, jotka miehiltä puuttuvat. Huono-osaisuus ja syrjäytyminen saattaa näinollen vaikuttaa miesten elämään rajummin kuin verkostoissa olevien naisten. Nuorilla naisilla ja miehillä on IT-teknologiaan liittyvää osaamista ja valmiuksia vanhempaa sukupolvea huomattavasti paremmin. Myös esim. kielitaitoa ym. työelämässä tarvittavia valmiuksia on enemmän.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa otetaan tietoisesti huomioon sukupuolen merkitys ja sukupuolten väliset erot asemassa, tarpeissa, elämäntilanteissa ja odotuksissa hankkeen toimintoihin liittyen. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään ottamalla sukupuolinäkökulma mukaan hankkeen eri vaiheisiin, tavoitteisiin ja toimintoihin esimerkiksi huomioimalla eri sukupuolien erilaiset elämäntilanteet, suhteet perheisiin ja lapsiin sekä päihteidenkäytön sukupuolisidonnaisuus ja erilaisuus. Hankkeen osallistujia ja toimintaympäristöä arvioidaan sukupuolen mukaan esim. koskeeko tieto, toimenpiteet ym. hankkeen asiat yhtälailla naisia, miehiä ja/tai esimerkiksi transihmisiä ja mitä ne tarkoittavat eri sukupuolten näkökulmasta. Hankkeessa osallistutaan Sininauhaliiton Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeen ”Sukupuolinäkökulman huomioiminen hanke- ja asiakastyössä” -koulutukseen. Koulutus pohjautuu THL:n Sukupuolten valtavirtaistamisoppaan käsitteisiin ja käytännön sovelluksiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa otetaan huomio sukupuolten tasa-arvo, mutta tämä ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Hankkeen toiminta vähentää ruoan joutumista jätteeksi ja lisää ruoan raaka-aineiden monikäyttöä. Osana yhteisöllistä toimintaa valmennetaan osallistujia tietoisuuden lisäämiseen kestävästä kehityksestä kuten esim. kierrätyksestä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Osallistujia valmennetaan toimintaan, joka ei rasita luontoa ja kuormita ilmaa tarpeettomasti
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 2
Hankkeessa hyödynnetään uusiomateriaaleja, lajitellaan jätteet ja perehdytetään osallistujia kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 2
Lajitellaan jätteet ja opastetaan osallistujia kes-tävän kehityksen mukaiseen toimintaan. Hankkeen ruoka-aputoiminta perustuu kauppojen yli-jäämäelintarvikkeiden hyötykäyttöön ja edistää elintarvikkeiden hävikin pienentämistä
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 2
Hyödynnetään lähiruoan käyttöä ja opastetaan ruoka-avun piirissä olevia käyttämään lähiruokaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Hankkeessa kehitetään toimintamalleja, jotka lisäävät osallisuuden ulkopuolelle jääneiden osal-listumismahdollisuuksia, koulutusta ja työllistymistä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 1
Verkottunut ruoka-aputoiminta hankekunnissa vähentää kuljetuskustannuksia ja kulje-tustarvetta ja lisää ekologisuutta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 7
Hankkeessa kehitettävät toimintamallit edistävät monipuolisesti kohderyhmän hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Heikossa asemassa olevien kokemus tasavertaisuudesta kansalaisina lisääntyy hankkeeseen osallistumisen myötä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 7
Hanke edistää kaikkein heikommassa asemassa olevien yhdenvertaista kohtelua ja mahdollisuuksia tasavertaisempaan elämään.
Kulttuuriympäristö 7 6
Uudet toimintamallit vaikuttavat palve-lurakenteisiin, kehittävät monipuolistaen kulttuuriympäristöä ja erilaisista taustoista tulevien kansalaisten kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Viadia Mikkeli ry:n hallinnoima ETSIVÄ -hanke toteutettiin vuosina 2018-2019. Hankkeessa kehitettiin ruoka-aputoiminnan yhteyteen osallistavia toimintamalleja, monitoimijaisia verkostoja ja yhteisöllisiä tiloja, joilla lisätään ihmisen osallisuutta omassa elämässään, paikallisessa yhteisössä ja yhteiskunnassa. Hankealueet olivat Mikkeli ja Savonlinna sekä maaseutukunnat Anttola, Ristiina, Hirvensalmi, Punkaharju ja Kerimäki.

Hankkeen tavoitteet olivat:
1. Perustaa ruoka-aputyön pisteiden yhteyteen alueelliset, yhteisölliset tilat.
2. Kehittää yhteisötiloihin vaikeissa elämäntilanteissa ja työmarkkinatilanteissa olevia ihmisiä tunnistava ja ohjaava ETSIVÄ –toimintamalli.
3. Kehittää monialaiset ja moniammatilliset ETSIVÄ –verkostot / verkostomainen rakenne toiminnan juurtumiseksi Etelä-Savoon.

Hankkeen tavoitteena oli vastata sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjuntaan liittyvän ESR-toimintalinjan 5:n esille nostamiin ongelmiin Etelä-Savossa. Hankkeessa haettiin ratkaisuja vaikeasti työllistyvien työhön osallistumiseen ja työelämävalmiuksiin kaupungeissa sekä maaseutualueilla, joista useissa ei ole enää tarjolla julkisia palveluja tai järjestölähtöistä toimintaa. Hankkeen kohderyhmänä oli erityisesti väestöryhmät, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin ja jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn parantamista ja sosiaalisen osallisuuden tukemista, ennen kuin työllistyminen avoimille työmarkkinoille on mahdollista. Näitä ryhmiä ovat mm. pitkäaikaistyöttömät, asunnottomat, päihde- ja mielenterveyshaittoja kokevat, rikoskierteissä olevat ja kulttuuritaustansa vuoksi vaikeasti työllistyvät henkilöt. ETSIVÄ -hankkeen tavoitteena oli löytää myös hankealueiden ”piilossa olevia” toimintoja ja toimijoita, kuten järjestöjä ja seurakuntia.

ETSIVÄ -hankkeessa perustetiin yhteisölliset tilat jo olemassa olevien Viadia -yhdistysten ruoka-apupisteiden yhteyteen Etelä-Savossa. Hankkeen toimenpiteinä kehitettiin kohderyhmää osallistavia toimintamalleja, joita ovat muun muassa matalan kynnyksen palveluohjaus, työllistymiseen ja/tai koulutukseen ohjaavat ja ohjautumista tukeva toiminta, kuntouttavat ja valmentavat vertais- ja pienryhmät, vapaaehtois- ja virkistystoiminta, kotiin vietävä ruoka-apu ja IT-teknologiaan perustuva toiminta. Yhteisöllisen toiminnan ja matalan kynnyksen palveluohjauksen avulla ruoka-apua hakevista pystyttiin tunnistamaan syrjäytymisriskissä olevat ihmiset ja ohjaamaan heitä liittymään paikallisyhteisöön ja palvelujärjestelmän piiriin.

Hankealueille perustettiin alueelliset ETSIVÄ -verkostot, joiden tavoitteena on hankealueen julkisen sektorin, kolmannen sektorin, oppilaitosten ja seurakuntien välinen yhteistyö ESR – toimintalinja 5:n kohderyhmien tavoittamiseksi ja tukemiseksi sekä ETSIVÄ -toimintamallin levittämiseksi maakunnallisesti. Verkoston kautta tieto vaikeissa elämäntilanteissa olevien ihmisten palvelutarpeista siirtyy aiempaa tehokkaammin alueelliseen päätöksentekoon. Hankkeen tuloksena syntyneet yhteisölliset tilat, ihmisiä osallistavat, järjestölähtöiset toimintamallit ja alueellinen, verkostomainen toimintatapa on otettu käyttöön Etelä-Savon alueella ja tuloksia hyödynnetään valtakunnallisen ViaDian ja Sininauhaliiton jäsenjärjestöissä.

Hankkeen tuloksena ruoka-aputoimintaa sekä ruokajaon asiakaskuntaa tarpeineen on tehty tunnetuksi yhteistyö- sekä viranomaistahoille. Ruoka-apupisteiden ja asiakaskunnan näkyväksi tekeminen on ollut hankkeessa keskeisessä roolissa, sillä kokemuksen mukaan vaikeissa elämäntilanteissa ja työmarkkinatilanteissa olevien ihmisten tavoittaminen mahdollistuu ruoka-aputyön kautta. Monialaisen- ja moniammatillisen verkostorakenteen kehittämisen myötä ruoka-avun yhteyteen on saatu järjestettyä esimerkiksi jalkautuvaa sosiaali- ja päihdetyötä, vertaisryhmiä, monenlaista yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kesken sekä palveluohjausta. Hankkeen tulos tuki tavoitteena ollutta moniammatillisen ETSIVÄ -verkoston kehittämistä ja toiminnan juurruttamista Etelä-Savon alueelle.

Hankkeessa on vahvistettu kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuutta yhtenä asiakkaan työllistymistä edistävänä jatkopolkuna. Hankkeen työskentelyn kautta on tunnistettu kohderyhmän asiakkaita, jotka hyötyvät kuntouttavasta työtoiminnasta ja ohjattu heitä sen pariin. Kuntouttavalla työtoiminnalla pyritään parantamaan pitkään työttömänä olleen henkilön edellytyksiä osallistua muihin työllistymistä edistäviin palveluihin, koulutukseen tai työllistyä avoimille työmarkkinoille. Kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on vahvistaa hankkeen kohderyhmän elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä.

Ruoka-apupisteiden yhteyteen on hankkeen aikana kehitetty erityisesti huono-osaisia, yksinäisiä ja syrjäytymisriskissä olevia palvelevia sosiaalisia olohuoneita. Sosiaalisella olohuoneella tarkoitetaan matalan kynnyksen kohtaamispaikkaa, jossa on avoin sekä hyväksyvä ilmapiiri. Toiminnan yhtenä tavoitteena on rikastuttaa ja ylläpitää kohderyhmän sosiaalisia kontakteja ja vähentää yksinäisyyttä sekä lisätä osallisuutta. Yhteisöltä ja vertaisilta saadun tuen on todettu vaikuttavan myönteisellä tavalla ihmisiin niin sosiaalisesti kuin emotionaalisestikin.

Keskeiseen rooliin hankkeen aikana nousi kohderyhmän taloudellisissa vaikeuksissa ja velkaantumisessa auttaminen. Taloudellisten haasteiden kanssa kamppailu on paljon yleisempää, kuin ajatellaan. Siihen nähden, miten moni suomalainen kärsii maksuvaikeuksista tai elää velka-ahdingossa, asiasta puhutaan yllättävän vähän, mikä osaltaan aiheuttaa häpeää ja nostaa kynnystä avun hakemiseen. Ohjaaja on erityisesti Savonlinnan alueella työskennellyt aktiivisesti asiakkaiden velkaantumisprosessissa tukien ja auttaen asioiden selvittämisessä ja etenemisessä. ETSIVÄ -hankkeen aikana seitsemän asiakasta aloitti velkajärjestelyprosessin ja neljä heistä sai hankkeen loppuun mennessä myönteisen päätöksen. Kaikki velkajärjestelyyn hakeutuneet ovat todenneet, että ilman ohjaajan tukea he eivät olisi saaneet oma-aloitteisesti aikaiseksi hakeutua velkajärjestelyyn.

Hankkeen aikana todettiin runsas palveluohjauksen tarve erityisesti tietoteknisissä asioissa ja teknologisten taitojen tukemisessa. Ikääntyneempi väestö ei osaa käyttää sähköisiä palveluja tyydyttävällä tasolla eikä maahanmuuttajilla kielitaito useinkaan riitä sähköisten palvelujen käyttämiseen. Hankkeessa tuettiin eri keinoin kohderyhmän teknisten taitojen kehittymistä. Keinoina käytettiin muun muassa hankkeen ohjaajan toimesta järjestettyä opastusta sähköisten palvelujen sekä tietokoneen käyttöön.

Savonlinnassa kehitettiin ruoka-apukalenteri, joka on alueen ruokajakelun viikko-ohjelma. Hankkeen alettua havaittiin yhteinen tarve ruoka-apukalenterille toimintojen moninaisuudesta johtuen. Hankkeen aikana kiinnostus ruoka-apukalenteria kohtaan on lisääntynyt myös kaupungin eri toimijoiden keskuudessa. Tällä hetkellä ruokajakelun viikko-ohjelma toimii eri ammattilaisten työvälineenä sekä suoraan asiakkaille eri toimijoiden ilmoitustauluilla. Ruoka-apukalenterista tehtiin myös taskuversio, joka kulkee helposti asiakkaiden mukana.

Hankkeessa työskenneltiin eri menetelmiä ja toimintatapoja hyödyntäen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintatavat olivat kohderyhmän osallisuutta tukevia ja voimavarakeskeinen työskentelytapa ohjasi toimintaa. Koko hankkeen ajan keskeisessä roolissa on ollut asiakkaiden toimintaympäristöön jalkautuva työmuoto. Erityisesti heikossa sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten kanssa työskenneltäessä luottamuksellisen suhteen rakentuminen on merkityksellisessä asemassa. Jalkautuvaa työskentelytapaa hyödynnettiin myös moniammatillisen, verkostomaisen rakenteen kehittämisessä ja juurruttamisessa.

ETSIVÄ -hankkeen tavoitteet saavutettiin pääosin hyvin ja projektin aikana perustetiin yhteisölliset tilat jo olemassa olevien ViaDia -yhdistysten ruoka-apupisteiden yhteyteen Etelä-Savon alueella. Ruoka-apupisteiden yhteyteen kehitetyt yhteisölliset tilat juurrutettiin hankkeen aikana luontevaksi osaksi ruoka-aputoimintaa. Toiminnan laajentamisen voidaan katsoa lisäävän kohderyhmän osallisuutta, sillä asiakkaille mahdollistuu aineellisten resurssien lisäksi itselleen mielekkäiden asioiden tekeminen, ryhmään tai yhteisöön kuuluminen, yksilöllisen palvelun saaminen sekä mahdollisuus toimia itse paikallisen elinympäristön parhaaksi. Hankealueille kehitettiin hankkeen aikana alueelliset, moniammatilliset ETSIVÄ -verkostot ja ne ovat juurtuneet osaksi ruoka-aputyötä, parantaen julkisen sektorin, kolmannen sektorin, oppilaitosten ja seurakuntien välistä yhteistyötä. Punkaharjun osalta tavoitteisiin päästiin vain osittain, sillä kohderyhmää ei tavoitettu toivotulla tavalla eikä yhteistyötä syntynyt yrityksestä huolimatta. Hankkeessa kehitettiin vaikeissa elämäntilanteissa ja työmarkkinatilanteissa olevia ihmisisä tunnistava ja ohjaava ETSIVÄ -toimintamalli. ETSIVÄ -toimintamalli on matalan kynnyksen palveluohjausta, jonka tavoitteena on ehkäistä syrjäytymisriskiä ja saattaa asiakkaat palvelujärjestelmän piiriin sekä auttaa etenemään koulutukseen ja työelämään. Toimintamalli perustuu aitoon, ihmisen omassa toimintaympäristössä tapahtuvaan kohtaamiseen, jonka pohjalta rakennetaan luottamusta auttaviin tahoihin. Toimintamallin keskeisiä toimintaperiaatteita ja arvoja ovat kunnioittaminen, luottamus, tasavertaisuus, pysähtyminen ja kannustaminen.