|
|
|
Hankekoodi: S21190
Hankkeen nimi: Vesiensuojelun laatuloikka - malleista käytäntöön
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen metsäkeskus - Finlands skogscentral
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2440921-4
Jakeluosoite: Mikonkatu 5
Puhelinnumero: 029 432400
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: https://www.metsakeskus.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marjo Ahola
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjo.ahola(at)metsakeskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 4350213
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Metsäteollisuuden uudet investoinnit lisäävät puun käyttöä noin 20 % nykyisestä. Etelä-Savo on keskeistä puunhankinta-aluetta, ja vuotuiset markkinahakkuut tulevat lisääntymään nykyisestä kuuden miljoonan tasosta seitsemään miljoonaan kuutiometriin. Metsien käytön kasvaessa kasvaa myös metsänkäsittelystä aiheutuva kiintoaine- ja ravinnekuormitus vesistöihin. Hakkuita tullaan lisäämään entistä enemmän myös turvemailla, millä on erityinen merkitys vesiensuojelun kannalta. Hankkeessa luodaan edellytyksiä sille, että metsien kasvavasta käytöstä huolimatta metsätalouden vesistökuormitusta voidaan vähentää ja edesauttaa vesistöjen hyvän tilan säilymistä.
Hankkeen perimmäisenä tavoitteena on vähentää metsätalouden aiheuttamaa vesistöjen hajakuormitusta.
Hankkeen konkreettisena tavoitteena on:
Kouluttaa eteläsavolaiset metsäalan toimijat ja vesienhoidon asiantuntijat uusien digitaalisten, paikkatietoon perustuvien vesiensuojelumenetelmien käyttöön metsänkäsittelyn vesiensuojeluratkaisuja tehtäessä, ja kouluttaa toimijoille suometsien ekologisesti kestävää käyttöä erityisesti vesiensuojelun näkökulmasta.
Hankkeen toimenpiteenä toteutetaan vesiensuojelun koulutuksen kokonaisuus, joka sisältää uusien menetelmien koulutusmateriaalin ja ohjeistuksen tuottamisen, maastokoulutusratojen perustamisen ja erilaisten koulutustilaisuuksien järjestämisen, joilla suoranaisesti saavutetaan 120 metsäalan ja vesienhoidon ammattilaista ja opiskelijaa. Koulutusta voidaan toteuttaa myös webinaareina ja verkonyhteyden kautta niin, että koulutus on toimijoiden käytettävissä joustavasti ja myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Etelä-Savon alueen metsäammattilaiset ja urakoitsijat, jotka joutuvat työssään tekemään vesiensuojelun suunnittelua ja toteutusta. Kohderyhmänä ovat myös maakunnan metsäalan opettajat ja opiskelijat, jotka ovat opiskelun loppuvaiheessa ja siirtymässä työelämään.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat kunta- ja maakuntatason vesienhoidon asiantuntijat ja viranomaistahot, joille tarjotaan koulutusta soveltuvin osin. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös kaikki eteläsavolaiset metsänomistajat, joille tieto vesiensuojeluratkaisuista välittyy heidän omissa metsissään tehtävien käytännön työmaiden kautta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 149 322
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 92 046
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 186 651
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 115 057
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Sulkava, Mäntyharju, Kangasniemi, Rantasalmi, Enonkoski, Pieksämäki, Puumala, Pertunmaa, Mikkeli, Hirvensalmi, Heinävesi, Joroinen, Juva, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4
Suunniteltu: 120
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 9 |
| Hanke luo edellytyksiä vesistöihin kohdistuvien negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi huolimatta metsien käytön kasvusta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 8 |
| Hankkeella tuotetaan informaatiota, kuinka metsäojituksia voidaan vähentää. Ojitusten vähentäminen vaikuttaa turvemaiden hiilivaraston pidättymiseen ja sitä kautta ilmastomuutoksen riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 8 |
| Hankkeen seurauksena metsätalouden vesistökuormitusta voidaan vähentää. Tällä on myönteinen merkitystä vesistöjen rehevöitymiskehitykseen ja veden laatuun ja tätä kautta vesistöjen kasvillisuuteen ja eliölajeihin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 9 | 9 |
| Hankkeessa tuotettujen ja koulutettavien menetelmien käyttäminen vaikuttaa vesistöihin purkautuviin pintavesiin kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia vähentävästi. Todennäköisesti vaikutus on samansuuntainen pohjavesien suhteen. Maaperän eroosiohaitat vähenevät, kun ojituksia, puunkorjuuta ja maanmuokkauksia voidaan tarkemmin suunnitella. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei erityisesti yksilöityjä vaikutuksia Naturakohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 9 |
| Hankkeella edistetään vesiensuojelua ja metsien ekologisesti kestävää käyttöä, mikä heijastuu elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 9 | 9 |
| Hankkeella tuotetaan vesiensuojeluun uusia menetelmiä, jotka koulutetaan toimijoille. Näiltä osin ympäristöosaaminen kasvaa merkittävästi kohderyhmässä. | ||
Hankkeen tavoitteena oli luoda edellytyksiä metsätalouden vesistökuormituksen vähentämiselle ja vesistöjen hyvän tilan säilymiselle. Hankkeen konkreettisena tavoitteena oli kouluttaa eteläsavolaisille metsäalan toimijoille ja vesienhoidon asiantuntijoille uusien metsätalouden paikkatietopohjaisten vesiensuojeluaineistojen ja -menetelmien käyttöä ja suometsien ekologisesti kestävää käyttöä erityisesti vesiensuojelun näkökulmasta. Hankkeen aikana oli tavoitteena kouluttaa 120 metsäalan ja vesienhoidon ammattilaista ja opiskelijaa.
Hankkeen toimenpiteenä järjestettiin useita metsäalan toimijoille ja opiskelijoille sekä vesienhoidon asiantuntijoille suunnattuja vesiensuojelukoulutuksia. Vesiensuojelukoulutuksiin osallistui 281 henkilöä. Hankkeen aikana tiedotettiin metsätalouden vesiensuojelusta koulutuksissa, sidosryhmätilaisuuksissa, sidosryhmätiedotteessa, lehtiartikkeleissa sekä hanketyönä tehdyissä metsätalouden vesiensuojelua ohjeistavissa tarinakartoissa. Tiedotuksen kautta viestittiin metsätalouden vesiensuojelusta useille sadoille metsäalan toimijoille.
Hankkeen koulutustavoitteet saavutettiin. Hankkeen toiminnan tuloksena eteläsavolaisten metsäalan toimijoiden ja vesienhoidon asiantuntijoiden tietoisuus uusista metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoista ja suometsien vesiensuojelusta kasvoi. Hanketyönä toteutetut vesiensuojelukoulutukset tarjosivat käytännön työhön soveltuvaa tietoa metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistojen käytöstä ja vesiensuojelua edistävistä suometsien käsittelytavoista.