Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21192

Hankkeen nimi: Työuralle

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2018 ja päättyy 31.10.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kiipulasäätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0147520-0

Jakeluosoite: PL 13

Puhelinnumero: 0368521

Postinumero: 14201

Postitoimipaikka: Turenki

WWW-osoite: http://www.kiipula.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Petteri Ora

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehitysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petteri.ora(at)kiipula.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503003764

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ammatillisen koulutuksen reformi ja sitä ohjaavat säädökset haastavat oppilaitoksia kehittämään uraohjaustaan monella tavoin. Vahva henkilökohtaistaminen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen edellyttää oppilaitosten ohjauspalvelujen uudistamista.

Samaan aikaan maakuntien työllistymistä tukeva palvelujärjestelmä uudistuu perusteellisesti. Ammatillisen toisen asteen oppilaitosten tulee turvata opiskelijoidensa työllistymistä tukevat ohjauspalvelut myös opiskelijoiden valmistumisen jälkeen. Tässä tarvitaan valmisteluvaiheen yhteistyötä maakuntia kehittävien toimintojen kanssa.

TYÖURALLE-hankkeen keskeiset tavoitteet ovat osatoteuttajina olevien oppilaitosten uraohjausjärjestelmien analysointi ja uusiminen, yritysten kanssa tehtävän yhteistyön tiivistäminen sekä maakunnalliseen juuri valmistuneiden opiskelijoiden työllistymistä tukevien palvelujen kehittämiseen osallistuminen.

Hankkeen keskeiset tulokset ovat:
1. Tehokkaasti oppilaitosten sisällä ja yhteistyöverkostoissa toimiva uraohjausjärjestelmä, sekä muiden osatoteuttajien kanssa sovittu systemaattinen ja alueellinen jatkokehittämisen malli sille.
2. Tulevan maakunnan tarpeisiin on luotu oppilaitosten tuottama palvelumalli ja palvelupaketti, jolla tuetaan erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan valmistumisen jälkeistä työllistymisprosessia.
3. Kanta-Hämeen (ja osatoteuttajien muiden toiminta-alueiden alueen työnantajat tuntevat uusien koulutus- ja oppisopimusmallien käytännöt ja osaavat toimia niiden mukaisesti molemminpuolisen hyödyn saamisen mukaisesti.
4. Hankkeessa yhteistyökumppaneina olevien vuokratyöyritysten kanssa on toimiva malli opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi.

Määriteltyjen tuloksien saavuttamiseksi hankkeessa toteutetaan seuraavat toimenpiteet:
1. Yhteistyössä osatoteuttajien ja HAMKin kanssa kartoitetaan uraohjausjärjestelmien tämänhetkinen tila. Kartoituksen perusteella tehdään yhdessä ja erikseen uraohjauksen kehittämissuunnitelma projektin ajalle. Uraohjaus käsittää niin oppilaitoksessa kuin työpaikoilla ja verkostoissa tehtävän ohjaksen. Työtapoina ovat osatoteuttajien vertaisoppiminen, yhteiset koulutukset ja työpajat sekä kunkin osatoteuttajan sisäinen kehitystyö.
2. Yhteistyössä työhallinnon (Hämeen TE-toimisto) ja maakuntiin rakentuvan palvelujärjestelmän valmistelijoiden kanssa kehitetään alueellista palvelujärjestelmää. Työtapoina ovat yhteiset oppimistilaisuudet ja ohjausmallien pilotointi. Myös alueen kunnat osallistetaan kehitystyöhön.
3. Työpaikoille ja vuokratyöyrityksille tarjotaan tietoa ja valmennusta työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaukseen. Yhdessä työnantajien kanssa tutkitaan mahdollisuuksia löytää piilotyöpaikkoja yrityksistä. Vuokratyöyritysten kanssa kehitetään työllistymisen edistämisen ohjausmalli.

Hanke on merkityksellinen paikallisen elinkeinorakenteen kestävän kehittämisen kannalta. Hanke auttaa yrityksiä löytämään nopeasti ja vaivattomasti sopivaa ja osaavaa työvoimaa. Hanke edistää myös hyvinvointia ja tasa-arvoa. Hankkeella parannetaan nyt heikommin työllistyvien opiskelijoiden mahdollisuutta päästä työelämään. Työ on osallisuuden ja hyvinvoinnin tärkein yksittäinen tekijä.

Hankkeen toteuttajina ovat Kiipulan ammattiopisto (hallinnoija), Forssan ammatti-instituutti, koulutuskeskus Tavastia, Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto sekä Hyria koulutus Oy. Hankkeen asiantuntijapartnerina toimii Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Hankkeen kesto on 1.2.2018 – 31.7.2020

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

•Oppilaitoksissa tehostetaan uraohjausta. Henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman rinnalla tai osana kulkee opiskelijan uraohjauksen suunnitelma. Siitä hyötyvät erityisesti enemmän ohjausta tarvitsevat opiskelijat.

•Valmistumisensa jälkeen ilman työpaikkaa olevat opiskelijat jäävät maksimissaan puoleksi vuodeksi oppilaitoksen ohjaukseen. Tänä aikana he saavat ohjausta ja uraohjausta. Uraohjauksen toimintaa tehostetaan oppilaitosten sisällä.

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat opiskelijat. Osatoteuttaja HAMK/AOKK:n varsinaisena kohderyhmänä on muiden osatoteuttajien opetushenkilöstö sekä yritysten edustajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
•Oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilökunta.

•Oppisopimustoimiston henkilökunta

•Te-hallinnon ja kuntien ohjausta suorittava henkilöstö, ml. työpajat ja järjestöt

•yritys- ja työelämä- ja henkilöstöpalveluyritysten henkilöstö

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 683 003

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 637 737

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 910 671

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 850 317

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Forssan, Riihimäen, Hämeenlinnan

Kunnat: Jokioinen, Tammela, Hämeenlinna, Hausjärvi, Riihimäki, Loppi, Ypäjä, Hattula, Humppila, Janakkala, Forssa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 51

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 92

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 361

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Nuoret naiset keskeyttävät ammatillisen koulutuksen hieman nuoria miehiä useammin. Toisaalta nuorten miesten syrjäytyminen työttömyyden kautta on selvästi naisia yleisempää. Hankkeen alkukartoituksessa tarkastellaan uraohjausta myös sukupuolinäkökulmasta
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Uraohjauksessa tulee tunnistaa naisten ja miesten erilaiset työllistymisen esteet ja kannustimet. Toimintaan valitaan opiskelijoita sekä mies- että naisvaltaisilta aloilta. Myös opetus- ja ohjaushenkilökunnan sekä työpaikkaohjaajien koulutuksissa ja konsultaatioissa otetaan huomioon sukupuolten väliset erot. Projektissa sovelletaan sukupuolisensitiivisen ohjauksen malleja. Erityistä huomiota kiinnitetään syrjäytyviin poikiin sekä mielenterveyden ongelmista kärsiviin tyttöihin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke ei ole varsinaisesti sukupuolten tasa-arvoa edistävä. Em. tekijöistä johtuen hankkeella on kuitenkin tähän välillisiä vaikutuksia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Pääosa projektissa tuotettavasta materiaalista on digimuodossa. Koulutus- ja konsultaatiotilaisuudet pyritään järjestämään aina kun mahdollista verkon välityksellä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Katso edellinen kohta. Digitaalinen kommunikointi ja digimateriaalit vähentävät osallistujien tarvetta liikkua paikasta toiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Ei varsinaista vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Ei varsinaista vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Ei varsinaista vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 5
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö vähentää jätekuormaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Projektin avulla parannetaan uraohjausjärjestelmää ja tehostetaan palvelujärjestelmää ja harjoitetaan yritysyhteistyötä. Yhdessä projektin toimet tehostavat nuorten työllistymistä ja auttavat yrityksiä / työnantajia osaavan työvoiman hankinnassa Projektin välillisenä tuloksena koulutus- ja työllisyysaste kohoavat.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 5
Hankkeessa tuotetaan aineetonta digimateriaalia kaikkien käyttöön. Lisäksi tuotetaan oppilaitosten, palveluntuottajien ja työpaikkojen osallistujille aineetonta palveluosaamista.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Projektissa käytettävä tieto- ja viestintätekniikka takaa sen, että tieto ja informaatio liikkuu enemmän kuin ihmiset.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hanke edistää heikossa asemassa olevien nuorten ja aikuisten osallisuutta koulutuksessa ja yhteiskunnassa. Ammatillinen koulutus ja työ lisäävät tutkitusti terveyttä ja hyvinvointia. Paikallisesti ja alueellisesti ihmisten osallisuus tuottaa hyvinvointia ja koettua viihtyvyyttä.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hankkeella on jonkin verran vaikutusta sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Koulutuksessa pysymisen ja työllistymisen paranemisen kautta hanke vähentää syrjäytymisriskiä ja luo nuorille yhdenvertaisen lähdön elämään. Välillisesti hanke vaikuttaa myös osallistumiseen ja harrastamisen tasa-arvoon. Osallisuuden myötä hanke vaikuttaa myös ylisukupolviseen tasa-arvoon.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Hanke lisää yhdenvertaisia mahdollisuuksia opiskeluun ja osallistumiseen. Myös maahanmuuttajat ovat edustettuina hankkeen kohderyhmissä. Digitalisten materiaalien käyttö mahdollistaa myös vammaisten ja liikuntarajoitteisten osallistumisen koulutukseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hanke parantaa välillisesti nuorten aikuisten osallisuutta ja mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa. Hankkeella edistetään verkossa toimimisen hyviä käytäntöjä ja kulttuuria.
Ympäristöosaaminen 1 1
Hankkeessa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. TVT-tekniikan käyttö edistää ympäristötietoutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työuralle –hanke sai alkusykäyksensä vuonna 2017, jolloin hankesuunnitelma laadittiin yhteistyössä Kanta-Hämeen alueen ammatillisten oppilaitosten kesken. Hanke käynnistyi 1.2.2018, ja päättyi 31.10.2020. Hankkeseen osallistui neljä ammatillista oppilaitosta Kanta-Hämeessä, Kiipulan ammattiopisto, Ammattiopisto Tavastia, Forssan ammatti-instituutti, sekä Hyria Kouluts. Lisäksi hanketta toteutti Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hanke käynnistettiin toteuttamaan Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen reformin käynnistämää Uutta ammatillista koulutusta. Uraohjaus tuli nostaa aiempaa merkittävämpään osaan ammatillisen koulutuksen toteuttamista.

Hankkeen päätavoite oli varmistaa ja nopeuttaa ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien siirtymiä työelämään. Tätä päämäärää tukemaan oli asetettu alatavoitteina uraohjausjärjestelmien laatiminen oppilaitoksittain, työllistymisen tukijärjestelmän kehittäminen, sekä yritysyhteistyön systematisointi. Jokaisessa osallistuneessa oppilaitoksessa kehitettiin ja kokeiltiin erilaisia keinoja, kuinka tavoitteisiin päästäisiin. Ohjauksen prosesseja kuvattiin, ja mentiin syvälle oppilaitosten rakenteisiin. Uraohjauksesta luotiin kokonaisuus, joka alkaa jo opintoihin hakeutumisvaiheessa, ja jatkuu valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen. Uraohjausjärjestelmät on oppilaitoksittain rakennettu, ja niiden käytännöt on valittu vastaamaan organisaatioiden toimintalinjoja.

Merkittävin tulos hankkeesta olivat oppilaitosten uraohjausjärjestelmät. Ne kehitettiin toimiviksi komponenteiksi ammatillisen koulutuksen toteuttamista. Hankkeen aikana järjestettiin rekrytointitapahtumia eri puolilla Kanta-Hämettä. Hankkeesta tiedotettiin alueellisesti verkostotyössä, ja luotiin uusia kumppanuuksia. Työllistämistä edistävät järjestöt otettiin entistä voimakkaammin mukaan oppilaitosyhteistyöhön. Ohjaamo- ja työpajayhteistyötä tiivistettiin, ja painotettiin tukea tarvitsevien henkilöiden työllistymisen mahdollisuuksien tärkeyttä. Alueellisesti luotiin työllistymisen malli, joka on käytettävissä ja muokattavissa syntyvien tarpeiden mukaan.

Yritysyhteistyö kokonaisuudessaan sai merkittävästi uutta pontta hankkeen toiminta-aikana. Lukuisia käyntejä eri organisaatioihin tehtiin, ja tiedotettiin kaiken kokoisia yrityksiä oppilaitosten tarjoamista työllistämis- ja ohjauspalveluista. Työntekijöitä pyrittiin tarjoamaan laajalle työnantajakunnalle, joskin hankkeen aikana havaittiin olevan eräitä työvoimapula-aloja, joille työntekijöitä ei riittävästi ollut tarjolla. Henkilöstöpalveluyritykset tuotiin kiinteästi osaksi säännöllistä oppilaitosten toimintaa, ja hankken aikana tiedotettiin myös sisäisesti keikkatyömahdollisuuksista. Merkittävä huomio oli, että tarve tukea tarvitsevien henkilöiden työllistämisestä tiedottamiseen oli suuri. Tukityöllistämisen muodot eivät ole laajalti työnantajille tuttuja.

Hanke päättyi kesän ja syksyn 2020 aikana. Hankkeen lopputuloksena voitiin todeta, että asetetut tavoitteet saavutettiin. Todettiin kuitenkin, että oppilaitosten on entistä tärkeämpää pysyä mukana työelämän muutoksissa, ja täyttää ne tarpeet, joita työpaikoilla on. Työelämäyhteistyön toteuttaminen on olennainen osa uraohjausta, ja työllistymisen on lähtökohtaisesti oltava ensisijainen vaihtoehto ammatillisesta koulutuksesta valmistuvalle henkilölle. Tukea, ohjausta ja neuvontaa tulee tarjota valmistumassa olevalle opiskelijalle hänen henkilökohtaisten tarpeidensa mukaan räätälöidyllä tavalla.