Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21195

Hankkeen nimi: YES Kainuu

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2553600-4

Jakeluosoite: PL 52 (Ketunpolku 3)

Puhelinnumero: (08) 618991

Postinumero: 87101

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.kamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anu Martikainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektitalousvastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.martikainen(at)kamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7101113

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on luoda YES (Yrittäjyyden edistäminen Suomessa) ry:n aluepalvelukeskustoimintamalli (YES Kainuu), yrittäjyyskasvatusta koordinoiva keskus, koko Kainuuseen. Hankkeen toteutusaika on 1.3. 2018 – 31.5. 2020. YES Kainuu kokoaa yhteen yrittäjyyskasvatuspedagogiikkaa toteuttavat tahot Kainuussa, kouluttaa opettajia, kehittää heidän ammatillista osaamistaan sekä tukee koulutuksen järjestäjiä opetustyössä. Hankkeen tavoitteena on myös luoda pysyvä yhteys koko alueelle koulutuksen järjestäjien sekä työ- ja yrityselämän välille, jossa molemmat tukevat toinen toistaan. YES Kainuun tavoitteena on koulutuksen kautta auttaa ja tukea opettajia, jotta he pystyvät ottamaan yrittäjyyskasvatuspedagogiikan menetelmät haltuun, sekä toteuttamaan niitä opetuksessaan. Vertaisopettajuuden kautta opettajille saadaan pysyvä tukiverkko opetuksen tueksi alueelle. Hankkeen myötä luodaan Kainutlaatuinen yrittäjyyspolku kainuulaisille oppilaille ja opiskelijoille perusopetuksesta korkeakouluun saakka. Yrittäjyysopintojen yhtenäisyys helpottaa opiskelijan siirtymistä kouluasteelta toiselle, ja mahdollistaa saumattoman yrittäjyysideoiden mukana kulkemisen.

Hankkeen aikana koulutetaan 60 kainuulaista perus-, toisen asteen ja ammattikorkeakoulun opettajaa käyttämään Nuori Yrittäjyys –ohjelmaa ja antamaan näin laadukasta ja tasavertaista yrittäjyyskasvatusta koko Kainuussa. Varsinaisena kohderyhmänä ovat Kainuun 11 yläkoulua, 5 lukiota sekä toteuttajat KAO ja KAMK. Lisäksi Kainuussa on 32 alakoulua ja 42 esiopetusta antavaa tahoa, joihin levitetään tietoisuutta asiasta.

Hankkeen tavoitteena on tarjota kaikille Kainuun opiskelijoille tietoa ja kokemusta yrittäjyydestä, esimerkiksi osallistuen oman harjoitusyrityksen pyörittämiseen vuoden ajan NY (Nuori Yrittäjyys) –opintoina tai lyhyempään oppimisprojektiin, työelämän toimeksiantoina. Tutkimusten mukaan yrittäjyyskasvatusta saavat opiskelijat pärjäävät myös muissa opinnoissaan paremmin, jolloin positiiviset oppimiskokemukset kannustavat opiskelijoita myös jatkossa.

Yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus on kirjattu Kainuun kuntien eri koulutusasteilla opetussuunnitelmiin ja sillä on myös painotus maakunnan strategiassa. Valtiovalta näkee yrittäjyyden yhtenä keinona työllistää ihmisiä omilla asuinseuduillaan. Yrittäjyyskasvatukseen osallistuneet opiskelijat perustavat todennäköisemmin oman yrityksen opintojen jälkeen, kuin he, jotka eivät ole yrittäjyyskasvatukseen osallistuneet. Maakunnan elinkeinoelämän ja työelämän tarpeisiin saadaan koulutettua väkeä, joilla on paremmat mahdollisuudet työllistää itsensä joko yrittäjänä tai toisen palveluksessa. Opettajien koulutukseen kuuluu tällä hetkellä varsin vähän yrittäjyyskasvatuspedagogiikkaa, ja uuden OPS:n myötä erityisesti perusasteella sen käyttöönotto on hankalaa ilman koulutusta.

YES Kainuu –toimintamalli luo mahdollisuuden tiivistää koulujen ja oppilaitosten yritysyhteistyötä ja parantaa opintojen työelämälähtöisyyttä. Koululaisille ja opiskelijoille toimintamalli tuo lisää työelämä- ja yrittäjyystietoutta ja kontakteja työelämään. Yrityksille malli antaa mahdollisuuden osallistua opetuksen kehittämiseen työelämän tarpeita vastaavaksi, mahdollisuuden tutustua tuleviin työntekijöihinsä ja tutustuttaa sekä yrityksensä, sen toimintatavat, että henkilön itsensä tuleville osaajille. YES Kainuu tarjoaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja antaa palautetta koulujen, oppilaitosten ja yritysten kesken ja jakaa hyviä käytänteitä ja verkostoja.

Hankkeen toimenpiteillä edistetään välittömästi tai välillisesti koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tai muita siirtymiä työelämän muutosvaiheessa. Yrittäjyyskasvatukseen osallistuessaan nuori saa monia eväitä omaan elämäänsä. NY-yritystä pyörittäessään nuori joutuu toimimaan ryhmässä, ottamaan vastuuta ja toimimaan aktiivisesti. Hän verkostoituu työelämän kanssa sekä parantaa sosiaalisia taitojaan asiakkaiden ja tiimin kanssa toimiessaan. Nämä ja muut työelämätaidot auttavat nuorta siirtymään helpommin työelämään ja olemaan aktiivinen toimija omassa elämässään. Lisäksi nuorten taloustaidot kohenevat, ja he ymmärtävät paremmin rahan merkityksen ja oman osaamisen kehittämisen merkityksen. NY ry:n tekemän kyselyn mukaan 11% NY- Vuosi yrittäjänä ohjelman läpikäyneistä aikoo ryhtyä yrittäjäksi, ja iso osa harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä.

Hankkeessa myös laaditaan Kainuun alueen yrittäjyyskasvatusstrategia, yhteistyössä Kainuun kuntien opetus- ja sivistystoimen henkilöstön kanssa. Yhteistyöllä laadittuun strategiaan sitoutuminen paranee, kun hankkeessa osallistetaan laajasti eri toimijoita.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat ns. oppilaitosagentit, kainuulaiset opettajat ja opetushenkilöstö, joiden yrittäjyyskasvatus- ja yrittäjyyspedagogisia taitoja sekä tietämystä yrittäjyydestä ja kasvuyrittäjyydestä edistetään ja kehitetään YES -toiminnan kautta. Hanketoiminta keskittyy Kainuun alueelle ja hanke tulee koskettamaan jokaista kainuulaista yläkoulun, toisen asteen ja ammattikorkeakoulun opettajaa joko suoraan tai välillisesti ns. oppilaitosagenttien ja/tai hankehenkilöstön avulla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä on kainuulaiset perus- ja toisen asteen- sekä korkeakoulun oppilaat ja opiskelijat joille parempi tietämys ja kokemus yrittäjyydestä voi avata mahdollisuuden työllistää itsensä yrittäjyyden kautta. Kainuun elinkeinoelämälle YES -toiminnan kautta tapahtunut opetustoiminnan kehittyminen tuottaa yritysten tarvitsemia osaajia ja uusia yrittäjiä sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteisiin, joten välillisesti kohderyhmänä ovat myös kainuulaiset yritykset ja elinkeinoelämä.

Välillisesti hanke edistää myös kainuulaisten alakoulujen ja myöskin varhaiskasvatuksen yrittäjyyskasvatusta tiedon leviämisen avulla ja strategian kohdistuessa koko opiskelupolkuun.

Hanke toteutetaan KAOn ja KAMKin yhteistoteutuksena ja tämä helpottaa myös opintopolun rakentamista toiselta asteelta korkea-asteelle. Yrittäjyyspolku jatkuu saumattomasti koulutusasteelta toiselle, kun se on yhteisesti suunniteltu ja rakennettu. Käytännön tason yhteistyö, toimiminen samoissa tiloissa sekä näkymättömien rajojen rikkominen helpottavat yhteistyötä eri kouluasteiden välillä. Myös opettajuuden jakaminen eri kouluasteiden välillä kehittää opettajien osaamista sekä auttaa näkemään yhteistyömahdollisuuksia sekä kehittää ammatillista osaamista.

Hanke perustuu vankasti yhteistyöhön. Toiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja, mikäli toiminta perustuu aitoon yhteen hiileen puhaltamiseen ja toimijoiden luontevien roolijakojen hyödyntämiseen, myös itseluottamusta ja sosiaalista pääomaa Kainuun alueelle, josta on hyvä ponnistaa eteenpäin muissakin haasteissa. Erityisen tärkeä hyötyjä ovat nuoret, joille ensisijainen hyöty on paremmat työllistymismahdollisuudet. Yhteistoiminnan kautta nuorille voidaan osoittaa yhteistyön voimaa ja, kuten edelläkin, mikäli yhteistyö on aitoa yhteen hiileen puhaltamista, henkii se väistämättä ulospäin positiivisuutta, joka parantaa Kainuun vetovoimaisuutta ja imagoa.

YES- hankkeen kautta yhdistetään koulujen ja työelämän ja yritysten toimintaa järkevällä tavalla. Yritykset otetaan mukaan YES aluekeskuspalveluiden kehittämiseen. NY-yrityksille haetaan paikallisista yrittäjistä mentoreita ja aluepalvelut voi hyödyntää yrityksiä kouluttajina, toisaalta aluepalveluiden koulutukset ovat avoimia yrityksille. Yhteisillä tavoitteilla ja hankkeen aikana järjestettävillä tapahtumilla saadaan yhdistettyä alueen toimijoita, opiskelijoita ja opetushenkilöstöä. Kun saamme alueen opiskelijoille yrittäjyyskasvatuksen kautta parempia työelämäyhteyksiä ja -taitoja jo kouluaikana, voi se estää työvoiman valumista muualle.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 220 842

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 180 720

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 294 459

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 240 962

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin, Kehys-Kainuun

Kunnat: Paltamo, Suomussalmi, Ristijärvi, Sotkamo, Kajaani, Puolanka, Kuhmo, Hyrynsalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 37

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 25

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Hankkeen toiminnot eivät erottele miehiä ja naisia vaan kaikki toimenpiteet kohdistuvat tasa-arvoisesti. Hankkeessa huolehditaan , että toimintaan osallistuu sekä miehiä että naisia. Kaikille tarjotaan mahdollisuus osallistua yrittäjyyskasvatukseen, jolloin kaikki saavat mahdollisuuden kokeilla omia rajojaan sekä hankkia tärkeää kokemusta omasta aktiivisesta toiminnasta. Icee-tutkimuksen mukaan yrittäjyyskasvatus tasaa eroja tyttöjen ja poikien välillä. Kun opiskelija toimii omassa yrityksessään, hän huomaa oman toiminnan vaikutuksen ja saa sitä kautta motivaation pärjätä myös muissakin opinnoissa. Koulussa heikosti pärjäävien poikien ryhmä saa positiivisen vaikutuksen, sillä poissaolojen määrä pienenee icee-tutkimuksen mukaan, ja nostaa samalla myös opiskelijan muita opiskelutuloksia huomattavasti korkeammalle. Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hanke tähtää alueelliseen tasa-arvoon. Yrittäjyyskasvatuksen kautta tapahtuva oppiminen edistää erityisesti poikien oppimistuloksia, ja heidän mahdollisuutensa pärjätä koulumaailmassa paranevat. Muuttotappioalueilla, kuten Kainuussa, työpaikkojen monimuotoisuus on jo vähentynyt. Yrittäjyyskasvatuksen avulla voimme saada sekä miehille että naisille sopivia työpaikkoja tai mahdollisuuksia työllistää itsensä, ja auttaa heitä samalla jäämään kotikuntaan elämään. Icee-tutkimuksen mukaan erot tyttöjen ja poikien välillä itsensä työllistämisessä valmistumisen jälkeen pienenevät, tytöt saavuttavat poikia tässä asiassa, kun ovat osallistuneet yrittäjyyskasvatukseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hanke tähtää alueelliseen tasa-arvoon. Yrittäjyyskasvatuksen kautta tapahtuva oppiminen edistää erityisesti poikien oppimistuloksia, ja heidän mahdollisuutensa pärjätä koulumaailmassa paranevat.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 8
Yrittäjyyskasvatuksen kautta opiskelijat miettivät yrityksensä tuotteen tai palvelun kehittämisen yhteydessä materiaalien ja raaka-aineiden hankkimiseen, käyttämiseen ja kierrättämiseen liittyviä asioita. Kierrätysmateriaalien käyttö ja kestävän kehityksen muiden osa-alueiden tuominen yrittäjyyskasvatuksen kautta opetukseen on luontevaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Yrittäjyyskasvatuksen kautta opiskelijat miettivät yrityksensä tuotteen tai palvelun kehittämisen yhteydessä materiaalien ja raaka-aineiden hankkimiseen, käyttämiseen ja kierrättämiseen liittyviä asioita. Kierrätysmateriaalien käyttö ja kestävän kehityksen muiden osa-alueiden tuominen yrittäjyyskasvatuksen kautta opetukseen on luontevaa. NY-yrityksissä käydään myös materiaalinvalintaan, hukan välttämiseen sekä kierrätykseen liittyviä asioita läpi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 8
Yrittäjyyskasvatuksen kautta opiskelijat miettivät yrityksensä tuotteen tai palvelun kehittämisen yhteydessä materiaalien ja raaka-aineiden hankkimiseen, käyttämiseen ja kierrättämiseen liittyviä asioita. Kierrätysmateriaalien käyttö ja kestävän kehityksen muiden osa-alueiden tuominen yrittäjyyskasvatuksen kautta opetukseen on luontevaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 8
NY-yritykset tuottavat usein tuotteita tai palveluita, joissa käytetään paikallisia materiaaleja tai raaka-aineita. Lähialueella tuotettujen tuotteiden tai palveluiden merkitys kasvaa ja tuo lisäarvoa sekä tekijöille että materiaalin tuottajille. Lisäksi NY-yritykset toimivat Kainuussa, ja joutuvat perehtymään samalla paikkakuntansa toimintaan ja yrityksiin tuottaen lisäarvoa ja palveluita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 5 8
YES Kainuu tukee Kainuun alueen yhdenvertaisuutta tuomalla yrittäjyyskasvatuksen kaikkien Kainuun kuntien kouluille. Opettajien täydennyskoulutusmahdollisuudet paranevat. Pienillä kunnilla ei muuten ole mahdollisuuksia kehittää toimintaa niin paljon kuin he haluaisivat verrattuna isoihin kuntiin. Opiskelijat ovat tasa-arvoisessa asemassa riippumatta siitä missä päin Kainuuta he asuvat. Eriarvoistuminen Kainuussa vähenee tätä kautta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
YES Kainuu tukee Kainuun alueen yhdenvertaisuutta tuomalla yrittäjyyskasvatuksen kaikkien Kainuun kuntien kouluille. Opettajien täydennyskoulutusmahdollisuudet paranevat. Pienillä kunnilla ei muuten ole mahdollisuuksia kehittää toimintaa niin paljon kuin he haluaisivat verrattuna isoihin kuntiin. Opiskelijat ovat tasa-arvoisessa asemassa riippumatta siitä missä päin Kainuuta he asuvat. Eriarvoistuminen Kainuussa vähenee tätä kautta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli luoda YES (Yrittäjyyden edistäminen Suomessa) ry:n aluepalvelukeskustoimintamalli (YES Kainuu) Kainuuseen. Tavoitteessa onnistuttiin sikäli, että hankkeen aikana luotiin perusta Nuori Yrittäjyys ry:n Kainuun toimistolle, joka on YESiä kattavampi ja laajempi verkosto. Nuori Yrittäjyys ry tukee Kainuun toimistoa omalla panoksellaan. Toimisto sijoittuu Kainuun Yrittäjien toimiston yhteyteen ja avautuu keväällä 2021. Tämän lisäksi hankkeen aikana perustettiin paikallisia, pienempiä yrittäjyystiimejä, jotka edistävät yrittäjyyskasvatusta omassa kunnassaan.

Hankkeessa verkotettiin tavoitteen mukaisesti alueen koulutusorganisaatioita ja työelämää. YES kummiverkostossa on 10 kummia ja nämä jäävät alueen käyttöön siitä huolimatta, että Kainuun toiminta tulee jatkossa painottumaan Nuori Yrittäjyys ry:n aluetoimintaan. Nuori yrittäjyys ry. hyödyntää työelämää ja oppilaitoksia yhdistävänä tekijänä NY-alumneja, jotka ovat yrittäjyyspolun läpikäyneitä nuoria. Näitä koulutetaan alueelle jatkossa enenevässä määrin, kun aluetoimisto aloittaa toimintansa. Hankkeessa järjestettiin Business Tour, jossa tutustuttiin kajaanilaisiin yrityksiin ja suunniteltiin yritys-oppilaistosyhteistyötä. Covid19 pandemian vuoksi maakuntaan suunnatut tourit jouduttiin perumaan, mutta tätä korvaamaan hankkeessa laadittiin Virtuaali tour -videomateriaalia, joissa yritykset esittelevät toimintaansa oppilaitosten tarpeet huomioiden.

Hankkeessa koulutettiin opettajia ja kehitettiin heidän ammatillista osaamistaan yrittäjyyskasvatuksen saralla sekä ja autettiin heitä yrittäjyyskasvatuspedagogiikan menetelmien tuomista opetukseen. Hankkeen tavoitteena oli kouluttaa 60 kainuulaista perus-, toisen asteen ja ammattikorkeakoulun opettajaa käyttämään mm. Nuori Yrittäjyys-ohjelmia ja antamaan näin laadukasta ja tasavertaista yrittäjyyskasvatusta koko Kainuussa. Hankkeen aikana koulutettiin huomattavasti isompi määrä opettajia koska innostus olikin vielä suurempaa kuin olimme ennalta ajatelleet.

Hankkeen tavoitteena oli mahdollistaa alueen oppilaille/opiskelijoille yhtäläinen oikeus yrittäjyyskasvatukseen ja opintojen aikaiseen yrittäjyyskokeiluun sekä laatia Kainuuseen yrittäjyyskasvatusstrategia. Hankkeen aikana yrittäjyyskasvatusohjelmakoulutuksia sekä yrittäjyyskasvatuspedagogiikkaa edistäviä koulutuksia järjestettiin jokaisessa Kainuun kunnassa runsaasti sekä oppilaitosten johtoa, kunnan sivistysjohtoa sekä opettajia osallistettiin strategian laadintaan. Strategiassa on tunnistettu alueella käytössä olevia yrittäjyyskasvatuksen menetelmiä ja -ohjelmia sekä annettu suosituksia, jotta koko maakunnan tasolla yrittäjyyskasvatus toteutuu yhdenvertaisena. Strategia löytyy esim. Tralla.fi-sivustolta