Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21196

Hankkeen nimi: Ihan jees arki -hanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Uudenmaan Martat ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0202519-9

Jakeluosoite: Lapinlahdenkatu 3 A, 2. krs.

Puhelinnumero: 0505866787

Postinumero: 00180

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.martat.fi/piirit/uusimaa/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pirkko Marjaana Haikkala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pirkko.haikkala(at)martat.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447136209

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ihan jees arki -hankkeen aikana kehitetään viiden maakunnan alueella järjestötoimijalähtöinen neuvontakokonaisuus koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien, omaan arjenhallintaansa intensiivistä tukea tarvitsevien, kaikkein heikoimmassa asemassa olevien 15-29 -vuotiaiden nuorten osallisuuden tukemiseksi.

Tavoitteena on, että kehitetty toimintamalli tukee etsivän nuorisotyön ja sosiaalipalvelujen toimintaa sekä täydentää käynnissä olevia uudistuksia ja kokeiluja, joista syntyy pysyviä monitoimijaisia palvelukokonaisuuksia ja toimipisteitä, kuten Me-talot ja kärkihankekokeilujen perusteella syntyvät perhekeskukset.

Hankkeen kohderyhmään kuuluu koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia 15-29 -vuotiaita henkilöitä kuten päihde- ja mielenterveyskuntoutujia, osatyökykyisiä, rikosseuraamustaustaisia, nuoria yksinhuoltajia, opintonsa keskeyttäneitä ja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.

Hankkeen toteuttavat marttapiirit yhteistyökumppaneinaan paikkakunnalla toimivat: Etsivän nuorisotyön toimijat, Vamos-palvelut, Ohjaamot, sosiaalipalvelut (yleiset sosiaalipalvelut ja erityispalvelut), STM:n kärkihankekokeilujen perusteella syntyvät perhekeskukset, Me-talojen toimijat, poliisi, neuvolat ja seurakuntien diakoniatyö. Yhteistyötahot ohjaavat yksittäisiä henkilöitä ja ryhmiä mukaan hankkeen toimenpiteisiin.

Keskeistä hankkeen toimintaperiaatteissa on, että toiminnalla tavoitetaan nuoria, joita ei tavoiteta muulla kohdennetulla toiminnalla tai jotka eivät jää mukaan muiden palveluverkostojen tarjoamaan toimintaan ja palveluihin, vaan ovat vaarassa pudota pysyvästi kaikkien tukiverkostojen läpi. Hankkeen toiminnalla tavoitetaan nuoria, jotka ovat jääneet kotiin esimerkiksi päihteiden käytöstä, mielenterveysongelmista ja yhteisöjen ulkopuolelle jäämisestä seuranneiden sosiaalisten, emotionaalisten ja taloudellisten ongelmien takia.

Hankkeen jatkoajalla 1.7.-31.12.2020 kohderyhmätoiminnassa keskitytään työn ja koulutuksen ulkopuolella oleviin 15-29-vuotiaisiin lapsiperheellisiin etsivän nuorisotyön asiakkaisiin sekä jälkihuoltonuoriin.

Hankkeen toimenpidekokonaisuudet:
1) Nuoren arjenhallintaa tukeva toiminta yksilöohjauksena (kotikäynnit, kotitalousasiantuntijan yksilöohjaus)
2) Ryhmätoimintana toteutettava matalan kynnyksen päivätoiminta 15-29 -vuotiaille

Aloittavat henkilöt, lkm: 530 (Uusimaa 300, Etelä-Karjala 40, Kymenlaakso 40, Varsinais-Suomi 100, Satakunta 50).

Hanke on yhteishanke, jonka hallinnoijana toimii Uudenmaan Martat ry. Lisäksi toteuttajina toimivat Lounais-Suomen Martat ry, Kymenlaakson Martat ry ja Etelä-Karjalan Martat ry.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmän muodostavat 15-29 -vuotiaat hankkeen toiminta-alueella asuvat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat, intensiivistä tukea arjenhallintaansa tarvitsevat henkilöt.

Hankkeen kohderyhmään kuuluu päihde- ja mielenterveyskuntoutujia, osatyökykyisiä, rikosseuraamustaustaisia, nuoria yksinhuoltajia ja erityistä tukea vanhemmuuteensa tarvitsevia, opintonsa keskeyttäneitä sekä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.

Hankkeen jatkoajalla 1.7.-31.12.2020 kohderyhmänä ovat lapsiperheelliset ja jälkihuollon asiakkaana olevat nuoret. Lounais-Suomen Martat ry:n osalta kohderyhmänä ovat edelleen Käytän vankilan nuoret.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisen kohderyhmän muodostavat:
- Etsivän nuorisotyön ja sosiaalipalvelujen organisoimisesta vastaavien tahojen ja muiden hankkeen yhteistyötahojen henkilöstö yhteistyökumppaneineen,
- Marttaliitto ry ja sen alaiset piirit sekä niiden yhteistyöjärjestöt,
- Toimintaan osallistuvien nuorten lähipiiriin kuuluvat henkilöt (omaiset, huoltajat, puolisot, asuinkumppanit, lapset ja niin edelleen).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 478 483

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 395 319

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 493 091

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 409 919

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 530

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kohderyhmä- ja toimintaympäristöanalyysi on hankehakemuksen liitteenä. Liitteenä oleva analyysi sisältää toimintaympäristön analyysin sukupuolinäkökulmasta sekä analyysin hankkeen toiminnasta (valtavirtaistaminen).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kohderyhmä- ja toimintaympäristöanalyysi on hankehakemuksen liitteenä. Liitteenä oleva analyysi sisältää toimintaympäristön analyysin sukupuolinäkökulmasta sekä analyysin hankkeen toiminnasta (valtavirtaistaminen). Ryhmiin pyritään saamaan molempien sukupuolien edustajia, että luonteva yhdessä toimiminen mahdollistuu ja esimerkiksi kotitaloustaitojen opettelu sujuu yhdessä. Kotitöiden jakamiseen kannustetaan. Toiminnan toteuttamisessa huomioidaan sukupuolisensitiivinen työskentelyote. Ryhmätoiminnan ja kotikäyntien asiasisältöjä räätälöidään kyseisten henkilöiden toiveista ja tarpeista käsin: Etukäteen ei esimerkiksi tehdä toiminnan sisällön suunnitelmaa sen mukaan, onko ryhmässä nuoria miehiä tai naisia, tai mikä kulttuuritausta henkilöillä on. Esimerkiksi kotikäyntien yhteydessä voidaan huomioida nuorten miesten ja naisten hieman erilaisia arjenhallintaan sekä sosiaalisiin taitoihin liittyviä haasteita.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toiminnalla edistetään sukupuolten tasa-arvoa mm. kotitöiden tasapuolisessa jakamisessa sekä itsestä ja läheisistä huolehtimisessa, mutta hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Pienryhmissä ja kotikäynneillä keskustellaan runsaan 400 nuoren kanssa kestävistä valinnoista, kulutuksen kohtuullistamisesta ja kierrättämisestä. Esimerkein osoitetaan, miten luonnonvaroja voidaan säästää.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Ilmastonnmuutokseen vaikuttavista päätekijöistä keskustellaan. Mm. kasvisruoan valmistamiseen kannustetaan ja samalla tuodaan esille vertailua kasvisruoan ja eläinperäisen aterian ympäristövaikutuksista. Ruokaa yhdessä valmistettaessa valitaan mahdollisuuksien mukaan lähiruokaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Pesuaineiden oikealla valinnalla ja annostelulla sekä kotitalouden jätteet oikein lajittelemalla voidaan vaikuttaa jätevesien ravinteiden ja vesistöihin päätyvien kemikalien määrään.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Jätteiden lajittelu ja kierrätys ovat keskeisiä teemoja, kun hankkeen toimenpiteissä välitetään arjenhallintaa ja kotitaloudenhoitoa liittyviä taitoja ja tietoja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Nuorten oman toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukeminen on hankkeen toiminnassa keskeinen tavoite. hsnkkeessa luodaan malli syrjäytyneiden nuorten neuvontaan. Tätä mallia voidaan hyödyntää osana etsivää nuorisotyötä tai sen rinnalla maan laajuisesti.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen toiminta tukee osallistujien polkua kohti koulutusta ja työelämää. Nuoria kannustetaan kotitöiden jakamiseen omassa taloudessaan. Toiminnassa huomioidaan sukupuolisensitiivinen työskentelyote: On olemassa erilaisia rooleja ja tapoja toteuttaa omaa persoonaansa, eikä stereotyyppisiä malleja haluta tukea toiminnalla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Nuoria kannustetaan ottamaan vastuuta omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan. Sosiaalisessa kanssakäymisessä korostetaan toisten ihmisten huomioon ottamista ja yhteisöllisyyden merkitystä.
Kulttuuriympäristö 1 1
Hankkeen toiminnassa nostetaan esille kaupunkiympäristön tarjoamia palveluja, yhteisöllisiä kokoontumispaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia. Osallistujien kanssa käydyissä keskusteluissa huomioidaan kestävä kehitys myös lähiympäristöön liittyen.
Ympäristöosaaminen 3 3
Osallistujat saavat tietoa valintojen vaikutuksesta ympäristöön. Osallistujia motivoidaan huomioimaan kulutusvalinnoissaan kestävän kehityksen näkökulmia samalla kun huomioidaan esimerkiksi kulutuksen kohtuullistaminen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ihan jees arki -hankkeessa kehitettiin yhteistyöhön perustuva toimintamalli, joka voidaan ottaa käyttöön valtakunnallisesti Marttapiirien, etsivän nuorisotyön toimijoiden, sosiaalipalveluiden sekä muiden yhteistyötahojen välisessä yhteistyössä nuorten osallisuuden tukemiseksi.
Tavoitteena oli, että kehitetty toimintamalli tukee etsivän nuorisotyön ja sosiaalipalveluiden toimintaa sekä täydentää käynnissä olevia uudistuksia ja kokeiluja, joista syntyy monitoimijaisia palvelukokonaisuuksia. Keskeistä oli löytää ne nuoret, joita ei tavoiteta muulla kohdennetulla toiminnalla ja jotka olivat vaarassa jäädä pysyvästi tukiverkostojen ulkopuolelle.
Hankkeessa toteutettiin kaksi toimenpidekokonaisuutta: nuorten arjenhallintaa tukevaa yksilöohjausta (kotikäynnit, kotitalousasiantuntijat yksilöohjaus) sekä ryhmätoimintaa, joka oli matalan kynnyksen päivätoiminta 15-29-vuotiaille. Toimenpiteillä pyrittiin vahvistamaan nuorten sosiaalisia suhteita ja valmiuksia toimia ryhmässä sekä tukemaan nuorten psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia.
Ravitsemus, arkirytmi ja kodin siisteys sekä tekstiili- ja vaatehuolto ovat teemoja, joihin nuoret selvästi tarvitsevat apua, tukea ja kannustusta. Keskeistä oli tukea nuorten arjen hallintaa yksinkertaisilla ja arkea tukevilla neuvontamalleilla. Kohderyhmän nuorten jaksaminen ja voimavarat olivat koetuksella, joten arjen vinkkejä haettiin siitä näkökulmasta, että nuorten arki helpottuisi.
Koko hankkeessa oli yhteensä 640 osallistujaa, joista Uudellamaalla 281, Varsinais-Suomessa 120, Satakunnassa 59, Kymenlaaksossa 108 ja Etelä-Karjalassa 72.
Osallistujista naisia oli 47% ja miehiä 53%. Noin 3% ilmoitti sukupuolekseen vaihtoehdon muu. Alle 25-vuotiaita osallistujista oli lähes 68 %, loput olivat 25-29 vuotiaita. Alle vuoden työttömänä olleita oli 26% ja yli vuoden työttömänä olleita 25%. Työelämän ulkopuolella ilmoitti olevansa 47% osallistujista.
Valtaosalla osallistujista oli keskiasteen tai sitä alempi koulutustausta. Ammattitutkinto tai korkeakoulutausta oli 8% osallistujista. Osallistujista ulkomaalaistaustaisia oli 15% ja vammaisetuuteen oikeutettuja 5%. Muusta syystä heikommassa asemassa työmarkkinoilla koki olevansa kolmannes osallistujista.
Ryhmätapaamisissa oli keskimäärin saman verran naisia kuin miehiä. Tulosten osalta sukupuolella ei näyttänyt olevan juurikaan merkitystä. Ruoanlaittotaidot tai arjen taidot eivät katso sukupuolta, pikemminkin sitä, millaisia valmiuksia nuori on kotoaan saanut. Yli 25-vuotiaat nuoret, sukupuolesta katsomatta, olivat harjaantuneempia ruoanlaittoon ja tiesivät ruoanlaitosta ja kodinhoidosta enemmän kuin alle 25-vuotiaat. Siten ikä vaikutti arjen taitoihin jonkun verran. Koulutuspohjalla ei havaintojemme mukaan ollut tässä mitään vaikutusta, ainoastaan yksittäisissä tapauksissa, joissa nuori oli käynyt ravitsemusalan koulutuksen.
Hankkeella oli suunnitelman mukaisesti kattava joukko eri yhteistyökumppaneita, jotka työskentelevät kohderyhmän parissa. Laaja verkosto osoittautui myös tarpeelliseksi, sillä erityisessä syrjäytymisvaarassa olevia nuoria oli haasteellista tavoittaa ja saada sitoutumaan hankkeen toimintaan. Tämä johtui nuorten elämäntilanteista, sillä monella heistä oli mielenterveyden haasteita ja vähäiset voimavarat sitä johtuen. Laajalla verkostolla pystyttiin vastaamaan osallistujatavoitteen saavuttamiseen.

Tulokset osoittivat, että hankkeeseen osallistuneiden nuorten arjenhallinta parani. Kykyviisari osoittautui konkreettisemmaksi ja paremmaksi välineeksi nuorten toiminta- ja työkyvyn arviointiin, kuin ESR-lomakkeet. Pelkkä työkyky käsitteenä tuntui olevan nuorille haastava hahmottaa, jonka vuoksi ESR-lomakkeiden kohdalla oli vaikeuksia vastata työkyvyn muutokseen numeerisesti. Kykyviisarissa työ- ja toimintakyky on jaoteltu pienempiin ja konkreettisempiin osioihin, jolloin niitä on helpompi myös nuoren arvioida. Kykyviisarin eri osa-alueet ovat lähempänä nuorten arkea kuin pelkkä työkyvyn käsite. Kykyviisarivastauksia kerättiin 244, joista lopetusvaiheessa toistettiin 102.
Kykyviisarin tuloksista voitiin nähdä, että nuorten sosiaaliset taidot kehittyivät sekä arjen- ja elämänhallinta parani ja siten vastasi tavoitetta, että nuori oli askeleen lähempänä kohti työelämää tai opiskelua. Nuoret osallistuivat yhteistyökumppaneiden järjestämään palveluun säännöllisesti viikoittain.
Hankkeen aikana toteutettiin kaksi tutkimusta oppilaitosten kanssa yhteistyössä. Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Sanna Sekki teki Post doc -tutkimuksen Ihan jees arki -hankkeeseen liittyen. Tutkimuksesta saatiin laadullista tutkimustietoa hankkeen vaikuttavuudesta. Tutkimus osoitti, että arjen taitojen kehittäminen sekä työelämä- ja koulutuspolut ovat sidoksissa toisiinsa eivätkä keskenään selvärajaisia. Molemmat osaamisen kategoriat tuottavat taitoja, joiden avulla nuoret voivat kiinnittäytyä yhteiskuntaan. Opinnoissa ja työelämässä on noudatettava yhteiskunnan rytmisyyttä ja odotuksia: aamulla on herättävä, päivän mittaan on jotain syötävä ja hoidettava kodin toiminnot. Nuorten sitominen työskentelyn aikatauluihin loi säännönmukaisuutta ja siten valmiuksia työelämänkaltaiseen arkeen, jossa vaaditaan sitoutumista sovittuihin aikatauluihin.
Lisäksi Diakonissaopiston opiskelijat (Nevalainen, Lappalainen, Lindgren 2019) laativat opinnäytteen Voimaa jälkihuollosta. Nuorten ja työntekijöiden kokemuksia ryhmätoiminnasta; arjenhallintaa ja monitoimijaista yhteistyötä.