|
|
|
Hankekoodi: S21197
Hankkeen nimi: OK-Kammari (Osallistuva kuntalainen)
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 30.6.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Varkauden kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0173416-1
Jakeluosoite: PL 208
Puhelinnumero: 017 579 411
Postinumero: 78201
Postitoimipaikka: Varkaus
WWW-osoite: http://www.varkaus.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kristiina Qvintus
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Va johtava sosiaalityöntekijä
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kristiina.qvintus(at)varkaus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 542 9836
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ok-Kammari (Osallistuva kuntalainen)on Varkaudessa ajalla 1.3.2018-30.6.2020 toteutettava kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on tavoittaa työikäiset, työelämän ulkopuolella olevat henkilöt, joille halutaan tarjota sosiaalista toimintaa, aktivointia ja kuntoutusta. Hanke haluaa kehittää omaehtoisia, syrjäytymistä ehkäiseviä matalan kynnyksen palveluja. Lisäksi hanke kehittää malleja ja käytäntöjä, joilla osallisuus saadaan toteutumaan varkautelaisten omissa toimintaympäristöissä. Hankkeessa luodaan monitoimijainen palvelumalli, jossa yhdistyksillä on tärkeä rooli palvelujen tuottajana.
Tavoitteisiin liittyvät toimenpiteet:
1) Perhepaja, jonka kohderyhmänä on nuoret työttömät lapsiperheet. Perhepajassa järjestetään vanhemmille ryhmässä asiakaslähtöistä, mielekästä toimintaa sekä tarvittaessa yksilöohjausta. Perhepajassa toimitaan koko perheen tilanne huomioiden antaen tukea vanhempien elämänhallintaan ja jatkopolkujen löytymiseen.
2) Jalkautuvat päihderyhmät. Työntekijät jalkautuvat sinne, missä kohderyhmän asiakkaat ovat muutenkin päivätoiminnassa.
3) Romanien ammatillinen tukihenkilö nuorille. Hanke vastaa romaninuorten yksilöllisiin tuen tarpeisiin tarjoamalla romanikulttuurin tuntevaa ammatillista tukihenkilöä.
4) Kielikylpytoiminta, jolle kaupungissa selkeä tarve maahanmuuttajien osalta.
5) "Koko Kansan Kammari", matalan kynnyksen palvelu-, kohtaamis- ja harrastepaikka, johon saadaan saman katon alle erilaisia toimintoja monialaisen yhteistyön avulla.
Kaikki toimenpiteet järjestetään yhteistyössä ostopalveluina kaupungissa toimivien yhdistysten kanssa. Näin saadaan mukaan monipuolista osaamista, sekä tavoitetaan henkilöitä, joita viranomaistyö ei tavoita.
Hankkeen mittareina käytetään yksilöasiakkaiden kohdalla mm THL:n kehittämää Kykyviisaria. Laajempien asiakasryhmien kohdalla pyritään asiakaskyselyillä selvittämään, kuinka hanke pystyy lisäämään osallisuutta ja hyvinvointia. Koko Kansan Kammarin asiakkaitten käyntitarkoitukset ryhmitellään sen mukaisesti, mitä tukea, ohjausta tai neuvontaa sieltä tullaan hakemaan ja käytetään tätä tietoa hankkeen aikana jatkuvaan toiminnan arviointiin ja kehittämiseen.
Hankkeessa saadaan kaupunkiin palvelupiste, joka tarjoaa tilan paikkakunnan eri yhdistyksille ja kansalaistoimijoille. Näin kehitetään yhteistyön malleja ja tiivistetään yhteistyötä kohderyhmien työ- ja toimintakyvyn lisäämiseksi. Perhepaja on uudenlainen toimintamuoto, jonka kehittämiseen on huomattu selkeä tarve. Perhepaja tarjoaa nuorten perheiden arkeen malleja toimintakyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen, ottaen huomioon koko perheen elämäntilanteen. Jalkautuvilla ja tukihenkilöpalveluilla vahvistetaan yksilön kokemusta tuen saamisesta ja osallistumisesta oman elämän aktiiviseen toimijuuteen.
Hankkeen kohderyhmänä ovat heikossa työmarkkina-aseassa olevat työttömät, sekä työelämän ulkopuolella olevat henkilöt, jotka tarvitsevat erilaista tukea työ- ja toimintakykynsä parantamisessa sekä työllistymisessä.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat yhdistykset ja yhteistyöverkostot, jotka hankkeen avulla kehittävät toimintaansa, palveluitaan ja yhteistyötään. Lisäksi välillisenä kohderyminä ovat sosiaalityö, TE-toimisto, TYP ja terveydenhuolto, sekä muut mahdolliset yhteistyökumppanit.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 269 937
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 177 692
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 385 624
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 253 845
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Varkauden
Kunnat: Varkaus
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 145
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on aktivoida, osallistaa ja kuntouttaa sekä lisätä osallistujien työ- ja toimintakykyä. Näillä tekijöillä voidaan parantaa yksilön henkistä hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa halutaan tarjota palveluja myös heikossa asemassa olevalle kohderyhmälle sekä voimaannuttaa heitä osallistumaan yhteiskunnan toimintoihin ja omaa itseä koskeviin asioihin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 7 |
| Hankkeessa huomioidaan romaninuoret ja maahanmuuttajat. Heille tarjotaan kohdennettua työtä, joka lisää heidän yhdenvertaisuuttaan opinnoissa ja työelämässä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
OK-Kammari (Osallistuva kuntalainen) oli Varkaudessa ajalla 1.3.2018-30.6.2020 toiminut ESR, toimintalinjan 5 kehittämishanke (S21197). Hanketta hallinnoi Varkauden kaupunki. Hankkeen tavoitteena oli tavoittaa työttömät ja työikäiset työelämän ulkopuolella olevat henkilöt, joille haluttiin tarjota sosiaalista toimintaa, aktivointia ja kuntoutusta sekä matalan kynnyksen palveluja. Tavoitteena oli kehittää malleja ja käytäntöjä, joilla osallisuus saataisiin toteutumaan varkautelaisten omissa toimintaympäristöissä.
Hankkeen toimipaikasta Rastista tuli monelle hankkeen kohderyhmäläiselle työttömälle ja työikäiselle työelämän ulkopuolella olevalle varkautelaiselle tuttu palvelu-, kohtaamis- ja harrastepaikka. Hanke tarjosi osallistujilleen sekä ryhmätoimintoja että yksilöohjausta. Läpi koko hankkeen Rastissa kokoontui viikoittain päivätoimintaryhmä pitkäaikaistyöttömille. Ryhmään osallistujia kannustettiin vaihtelevan tekemisen ja keskustelujen kautta päihteettömyyteen ja terveellisiin elämäntapoihin ja sitä kautta löytämään itselleen jatkopolkuja elämässään. Rastin kaikessa toiminnassa panostettiin erityisesti hyväksyvään, tasa-arvoiseen ihmisten kohtaamiseen. Asiakkaita rohkaistiin löytämään omia vahvuuksiaan, toteuttamaan unelmiaan ja tätä kautta saamaan onnistumisen kokemuksia. Toivon ylläpitäminen, kuulluksi tulemisen tunne, vaikuttaminen ja osallistuminen tasavertaisina yhteisiin asioihin osoittautuivat erityisen tärkeiksi asioiksi pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden kanssa työskennellessä.
Tarve romaninuorille kohdistetulle ammatilliselle tukihenkilötoiminalle osoittautui vähäisemmäksi kuin hanketoimintaa suunniteltaessa. Samoin perhepajatoiminta ei toteutunut hankesuunnitelman mukaisella tavalla. Lapsen Kengissä ry:n Perheentalo aloitti toimintansa Varkaudessa syksyllä 2019, jonne varkautelaiset lapsiperheet luontevasti ohjautuivat. Myös Rastissa käyneet lapsiperheet tutustutettiin Perheentalon toimintaan.
Maahanmuuttajien parissa tehtävä työ lisääntyi hankkeen edetessä. Suomen kielen opetusta maahanmuuttajille tarjottiin hankkeen alusta lähtien, syksystä 2019 alkaen osallistujamäärät suomen kielen opetuksessa kasvoivat merkittävästi. Tuolloin hankkeessa aloitettiin tarjota myös luku- ja kirjoitustaitoa vahvistavaa suomen kielen opetusta. Monet osallistuivat Rastissa pidettyyn suomen kielen opetukseen kokonaisina perheinä tai äidit pienten lastensa kanssa. Varkaudessa asuvien maahanmuuttajien koulutus-, työhistoria-, kieli-, kansallisuus- ja kulttuuritaustat ovat hyvin moninaiset. Tämän vuoksi myös palvelujen tarve on yksilöllistä. Tarve helposti saavutettavaan, rennolla otteella toteutettavaan suomen kielen opetukseen on Varkaudessa asuville maahanmuuttajille kuitenkin yhteinen tekijä. Hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito on edellytys jatkopolkujen löytymiseen elämässä ja sitä kautta itsenäiseen, toisista riippumattomaan elämään.
Onnistuneeksi toiminnaksi hankkeessa osoittautui myös yhteisen tekemisen järjestäminen kaikille hankkeen kohderyhmäläisille riippumatta henkilön taustasta. Paikallisten yhdistysten ja toimijoiden kanssa kuukausittain pidetyt ”hetket” olivat yksi esimerkki tästä toiminnasta. ”Rastin reippaat” -liikuntaryhmä, luonto- ja liikenneteema yhdistivät myös onnistuneella tavalla tekemisen kautta erilaisista taustoista ja kulttuureista lähtöisin olevia ihmisiä. Tällainen toiminta havaintojen mukaan lisäsi suvaitsevuutta ja poisti ennakkoluuloja ihmisten välillä.
Hankkeeseen osallistujia tuettiin ja kannustettiin opiskelu- ja työllisyyspolkujen löytymisessä. Hankkeen asiakkailla on paljon osaamista ja potentiaalia uudelleen koulutukseen, kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluihin ja työelämään. Moni heistä tarvitsee kuitenkin ensin paljon tukea elämänhallinnan ongelmiin ja arjesta selviytymiseen, jotta voisivat sitoutua tulevaisuudessa työelämän haasteisiin.
Rastissa hyvin alkaneiden toimintojen jatkaminen ja juurruttaminen mahdollistuu Varkauteen vuoden 2019 alussa perustetussa kuntalaisten Olohuone-Monitoimitilassa sekä Perheentalossa. Juurtumisen onnistumisen edellytys on hyvä yhteistyö, kaupunkilaisten ennakkoluuloton asenne sekä erilaisten ihmisten tasavertainen kohtelu.