RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21199, Työtä ja toivoa

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajaromanien ja liikkuvan väestön työ- ja toimintakykyä. Hankkeen toteuttaa Helsingin Diakonissalaitos, jonka yhteistyötahoina ovat Emmaus Helsinki ry, osuuskunta Työtä ja toivoa, Sosiaali- ja terveysministeriön Romaniasiain neuvottelukunta ja Uudenmaan TE-toimisto.

Hankkeen tavoitteena on
1) Edistää maahanmuuttajaromanien ja liikkuvan väestön työllistymistä välittömästi työllistämällä heitä yksityisille työnantajille työvoimapula-aloille, ensisijaisesti siivoukseen tai muihin kotipalveluihin, jotka eivät edellytä ammattikoulutusta.
2) Edistää maahanmuuttajaromanien ja liikkuvan väestön työllistymistä välillisesti parantamalla heidän työllistymismahdollisuuksiaan pitkällä tähtäimellä, so kehittämällä työelämävalmiuksia, kasvattamalla osallisuutta ja tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja purkamalla suomalaisen yhteiskunnan ennakkoluuloja.
3) Luoda edellytykset kohderyhmän kestävään työllistymiseen, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi työllistymistä osuuskunnassa, valmiuksia itsenäiseen työllistymiseen avoimilla työmarkkinoilla, tai polutusta koulutukseen.

Hankkeen toimenpiteet sisältävät 1) työllistämisen osalta asiakasohjausta, yksilösuunnitelmien laatimista, työnantajien etsimistä ja palveluohjausta, 2) työelämävalmiuksien kehittämisen osalta lyhytkoulutusten ja työmessujen järjestämistä sekä yksilöllistä jatkopolutusta, ja 3) kestävän työllistämisen edistämisen osalta parhaiden käytäntöjen kartoittamista, dokumentoimista ja levittämistä Suomessa ja ulkomailla. Hankkeen päättyessä toiminta siirtyy osuuskunta Työtä ja toivoa osuuskunnalle.

Hankkeen tuloksena 150 romania on saanut ryhmävalmennusta siitä mitä on työelämä Suomessa; kaksi henkilöä on työllistynyt vähintään 18 tuntia viikossa; 30 henkilöä on tehnyt vähintään yhden työkeikan; 10 henkilöä on saanut lyhytkoulutusta; 10 henkilöä on polutettu avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen; kaksi henkilöä on kertonut kohderyhmälle kokemusasiantuntijana siitä mitä on tehdä töitä Suomessa.

Lyhyen aikavälin vaikutuksena romanien työ- ja toimintakyky on kohentunut; työnantajien romaneihin kohdistuneet ennakkoluulot hälvenneet; romanien välitön ja välillinen syrjintä vähentynyt; ja romanien integroitumista edistäviin palvelutarpeisiin on opittu vastaamaan paremmin. Pitkän aikavälin vaikutuksena Itä-Euroopasta saapuneiden romanien työttömyys ja osattomuus ovat vähentyneet ja Suomeen on saatu motivoitunutta ja todelliseen työvoimatarpeeseen, so. työvoimapula-aloille, vastaavaa työperäistä maahanmuuttoa.

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa romaninaisten epäedullisen työmarkkina-aseman huomioimista. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville romaneille paremmat mahdollisuudet edetä kohti työelämää. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita. Hanke edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen välittömänä kohderyhmänä on Itä-Euroopasta ja Baltiasta saapunut romaniväestö, joka etsii Suomesta toimeentuloa. Kohderyhmä koostuu kahdesta pääryhmästä: maahanmuuttajaromaneista ja liikkuvasta väestöstä.

1) Maahanmuuttajaromanien pääosa saapui Suomeen turvapaikanhakijoina Jugoslavian sodan aikana Serbiasta, Bosniasta, Kosovosta ja Makedoniasta. Sosiaali- ja terveysministeriön Romaniasiain neuvottelukunnan mukaan maahanmuuttajaromanien lukumäärä Suomessa on 3000-4000. Heidän kotoutumisensa on monessa tapauksessa jäänyt toteutumatta, suomenkielen taito on heikko ja he elävät usein toimeentulotuen varassa. Kohderyhmän työllistymisvalmiudet ovat puutteelliset johtuen vähäisestä työkokemusta Suomesta, eivätkä he välttämättä lainkaan ole osallistuneet kotoutumistoimenpiteisiin esimerkiksi perhevapaiden hyödyntämisen vuoksi.

Maahanmuuttajaromanit ovat kuntalaisia, mutta he eivät ole rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi, koska heidän työnhakuun liittyvät kykynsä ovat puutteelliset. Tästä johtuen kohderyhmä ei näy työttömyystilastoissa ja näin ollen myöskään TE-toimistossa ei ole ollut intressiä palveluiden kehittämiseen maahanamuuttajaromanien työllistymisen parantamiseksi. Kun TE-palvelut ovat maahanmuuttajaromaneille hankalasti lähestyttäviä, ainoa vaihtoehto on itsenäinen työnhaku. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden itsenäiseen työnhakuun liittyy toisinaan riski ajatua pimeille työmarkkinoille tai jopa hyväksikäytön uhriksi.

Mikäli kohderyhmän edustaja on kuntalaisena ohjattu TE-palveluiden piiriin, kielitaidottomina heidät on sieltä ohjattu edelleen suomenkielen kurssille, mutta he eivät tällöin saa työmarkkinatukea. Lisäksi, mikäli maahanmuuttajaromani on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, työllistyminen on romaniväestöön ja maahanmuuttajataustaisiin kohdistuvien ennakkoluulojen takia epätodennäköistä. Maahanmuuttajaromanit eivät tarvitse elämänhallinnallista tukea vaan nimenomaan tukea työn saamiseen. Hanke tavoittaa heidät päiväkeskus Hirundosta, jonka palveluja (palveluohjaus, ruokatarjoilu, ajan viettäminen) moni käyttää.

2) Itä-Euroopan liikkuvaa romaniväestöä saapuu Suomeen pääosin Romaniasta ja Bulgariasta ansion perässä. Helsingin Diakonissalaitoksen liikkuvan väestön päiväkeskus Hirundon mukaan heidän lukumääränsä on noin 200-300 henkilöä. He ovat olleet osa suomalaista katukuvaa vuodesta 2008 alkaen hyödyntäen epävirallisia tulonlähteitä, kuten kerjäämistä ja pullojen keräämistä, sekä katulehti Iso Numeron, joulukorttien ja muiden kausituotteiden myyntiä. Pieni osa romaneista on löytänyt pitkän tai lyhyen aikavälin työllistymismahdollisuuksia. Alhainen koulutustaso ja työkokemuksen määrä sekä kielitaidon puute tekevät työmarkkinoille pääsystä haastavaa. Vaikka liikkuva väestö on EU-kansalaisina oikeutettuja rekisteröitymään TE-palveluun työttömäksi työnhakijaksi, he jättävät sen tekemättä, koska eivät usko että saavat työpaikan. Liikkuvalla väestöllä on erityisen suuri riski joutua pimeille työmarkkinoille ja hyväksikäytön uhriksi, sen sijaan että he löytäisivät kykyjään vastaavan työn ja saisivat oleskeluluvan, Kela-kortin ja pysyvän asunnon ja maksaisivat veronsa Suomeen.

3) Mikäli resursseja on käytettävissä, hankkeeseen voidaan ottaa myös muita välittömän kohderyhmän kaltaisessa tilanteessa olevia henkilöitä joille toiminta soveltuu, lähinnä Suomen romaneja, maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, turvapaikanhakijoita ja paperittomia. Suomen romaneja voidaan sisällyttää hankkeeseen myös kokemusasiantuntijoina, sillä he voivat tukea kohderyhmää kotoutumaan. Suomen romanien kanssa tehdystä yhteistyöstä on hyviä kokemuksia entuudestaan ja he voivat auttaa Itä-Euroopan ja Balkanin romaneja mm. ohjaamalla heitä yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Toiminta ja yhteistyö Suomen romanien kanssa on syrjintää ennaltaehkäisevää.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanke edistää järjestöjen, valtion ja yksityistalouksien tuloksellista yhteistyötä työllisyyden hoitamiseksi, mikä on erityisen ajankohtaista Suomen viettäessä itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaansa teemalla ”Yhdessä”. Hankkeessa luodaan edellytyksiä lailliseen työllistymiseen pimeiden työmarkkinoiden sijasta.

Hankkeen toivotaan hyödyttävän TE-palveluja, joiden työtaakkaa hanke osaltaan purkaa työllistämällä henkilöitä, jotka eivät edes hakeudu TE-palveluiden asiakkaiksi. Uudenmaan TE-toimisto tekee hankkeelle asiakasohjausta ja asiakasmarkkinointia. Hankkeen avulla vähennetään kohderyhmän tuen tarvetta kunnallisissa palveluissa ja näin ollen myös kunnat hyötyvät hankkeesta.

Hankkeen taustaorganisaatioita ovat Helsingin Diakonissalaitoksen liikkuvan väestön palvelukeskus Hirundo ja Emmaus Helsinki. Hirundo saa palvelupalettiinsa hankkeen myötä uuden, organisoidun työmuodon, johon ohjata asiakkaitaan. Emmaus Helsinki laajentaa kotimaan toimintaansa haavoittuvassa asemassa olevien tukemiseksi. Se on perustanut Työtä ja toivoa osuuskunnan, joka on pienimuotoisesti pilotoinut työllistymismahdollisuuksien tarjoamista liikkuvalle väestölle. Hankkeen avulla osuuskunta saa kestäväksi kehitetyn palvelutuotteen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 92 062

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 89 108

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 92 062

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 89 108

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Mäkelänkatu 58-60

Postinumero: 00510

Postitoimipaikka: Helsinki

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankesuunnittelu sisälsi toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli Itä-Euroopasta saapuneiden romanien syrjäytymistä koulutus- ja työllisyyspoluilta hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta, sekä Helsingin Diakonissalaitoksen pitkää kokemusta romanityöstä. Suomessa ei ole tilastoitu maahanmuuttajaromaneja koskevaa työllisyystietoa. Eurooppalaisista tilastoista on kuitenkin löydettävissä joitain tietoja romanimiesten ja -naisten työttömyydestä. Esimerkiksi Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) tutkimus yhdessätoista EU-maassa vuonna 2014 osoitti, että 40 % romaninaisista työskenteli kotona eli tosiasiallisesti piti huolta kodista ja lapsista. Tämä johtui romaninaisten perinteisestä sukupuoliroolista ja vaikeudesta löytää mitään työtä avoimilta työmarkkinoilta. Hoivavelvollisuuksiensa takia naiset eivät useinkaan edes etsineet työtä. Romanimiehet puolestaan työskentelivät kodin ulkopuolella, joten heillä on enemmän kokemusta työmarkkinoilla toimimisesta. Samaisen tutkimuksen mukaan 21 % yli 16-vuotiaista romaninaisista oli palkkatyössä, miehistä puolestaan 35 %. Noin 24 % romaninaisista piti kodinhoitoa päätoimenaan, miehistä vain 1 %. Romaninaisten ja -miesten osallisuudessa työmarkkinoille on siis merkittävän suuri ero. Maahanmuuttajaromaninaisten työllistymismahdollisuuksia pienentää se, että he menevät naimisiin nuorempina kuin miehet. Tämä vaikuttaa heidän opintoihinsa sekä mahdollisuuksiinsa edetä ammattiuralla. Monilla romaninaisilla on taustallaan ainoastaan peruskoulu, joskin heillä saattaa olla muutoin kertynyttä non- ja informaalista osaamista. Romanimiesten koulutustaso on naisia korkeampi. Lasten vartuttua romaninaiset alkavat usein etsiä työtä, mutta työllistyminen on haastavaa, koska heillä ei ole aiempaa työkokemusta, eikä ylipäätään työnantajien tai työmarkkinoiden tuntemusta. Suomalaisten romaniasiantuntijoiden mukaan Suomen romanien työttömyys on lähes samansuuruista miesten ja naisten keskuudessa. Ei kuitenkaan ole syytä epäillä etteikö maahanmuuttajaromanien työttömyys noudattelisi pikemminkin muiden Euroopan maiden tilannetta, jossa romaninaiset ovat romanimiehiä epäedullisemmassa työmarkkina-asemassa. Maahanmuuttajaromaninaiset ovat siis monessa suhteessa poikkeavassa asemassa suomalaisessa yhteiskunnassa. Heidän työllisyysasteensa on sekä suomalaistaustaisia miehiä ja naisia että maahanmuuttajaromanimiehiä matalampi. Maahanmuuttajaromanien työttömyyteen johtavat perheiden valtasuhteet, jotka tekevät naisista haavoittuvia köyhyydelle ja perheväkivallalle. Maahanmuuttajaromaninaisille työmarkkinat ovat haasteellisemmat kuin miehille, koska he kohtaavat moninkertaista syrjintää johtuen sukupuolestaan, etnisestä alkuperästään ja maahanmuuttajuudestaan. Helsingin Diakonissalaitoksen kokemuksen mukaan maahanmuuttajaromanimiehillä ja liikkuvalla väestöllä on mahdollisuuksia työllistyä esimerkiksi rakennusalalla, mutta naisilla ei käytännössä ole lainkaan työllistymismahdollisuuksia. Köyhyys, heikko terveys ja asunnottomuus vaikuttavat myös voimaakkaammin romaninaisiin kuin miehiin ja muodostavat merkittäviä työllistymisen esteitä. Pääsääntöisesti maahanmuuttajaromaneilla ja liikkuvalla väestöllä kuitenkin on halu työllistyä mahdollisimman nopeasti, jotta he voivat lähettää rahallista tukea lähtömaahan jääneille läheisilleen. Näiden tietojen valossa tulisi syrjäytymisen vähentämisessä sekä työllistymisen edistämisessä kiinnittää erityistä huomiota romaninaisten työn saantiin ja mahdollisuuksiin tehdä työtä. Etenkin jo kotoutumisaikansa päättäneet tai perhesyistä kotiin jääneet maahanmuuttajaromaninaiset ovat jääneet kaikkien palveluiden tavoittamattomiin.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Työtä etsiessä ihmisillä on usein tiedostettuja tai tiedostamattomia tapoja suhtautua, ajatella ja toimia eri lailla sukupuolesta riippuen. Ihmisillä on usein vahvoja ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”. Tilastojenkin valossa on totta, että romaninaiset työllistyvät esimerkiksi kotipalveluihin, kun taas miehet hakeutuavat esimerkiksi rakennuksille. Hankkeessa tunnustetaan se, että tietyt alat miellyttävät romaninaisia ja -miehiä enemmän kuin toiset. Henkilökohtaisia kykyjä ja valintoja pyritään kuitenkin työstämään ilman tiukkoja sukupuoliroolien asettamia rajoituksia. Myös perinteisiä sukupuolinormeja laajentavaa toimintaa ja valintoja arvostetaan ja tuetaan.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta hankkeen kannalta se ei ole olennainen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta asiakokonaisuus ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta asiakokonaisuus ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksella ei ole yhteyttä Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa materiaalien ja jätteiden kestävä ja asianmukainen käsittely on huommioitu, mutta asia ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusiutuvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta asia ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	10
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa välittömästi, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien romanimaahanmuuttajat ja liikkuva väestö, jotka työllistyvät merkittävästi huonommin kuin kantaväestö. Lisäksi hanke vaikuttaa välillisesti muokkaamalla asenneilmapiiriä, jossa värikkyys ja kansainvälisyys ovat Uudenmaan vahvuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	10
Hankkeessa kehitetään romanimaahanmuuttajille ja liikkuvalle väestölle soveltuvia palveluita, jotka edistävät heidän etenemistään työllisyyspoluilla. Tämä on merkittävä taloudellinen kysymys, sillä maahanmuuttajaväestön jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutuu euroopanlaajuisesti vähintään kymmenien miljardien euron vuotuinen taloudellinen tappio. Välillisesti kohderyhmän mahdollinen työllistyminen lisää verotuloja ja vähentää sosiaalietuuksien käyttöä.
Liikkuminen ja logistiikka	0	1
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa liikkuminen ja logistiikka on huomioitu, mutta asia ei ole hankkeen kannalta olennainen. Hanke kuitenkin asemoituu Helsinkiin, koska kohderyhmällä ei ole varaa käyttää julkista liikennettä, eikä hanke halua edistää maksutta matkustamista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Maahanmuuttajaromanien hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä ja hanke edistää yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa yleisesti ja työelämässä erityisesti. Välitön vaikutus toteutuu romanien työllistymisen itsensä kautta, välillinen suomalaiseen työelämään osallistumisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen	10	0
Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että syrjäytyminen työllistymispoluilta tapahtuu ja kohdistuu romanimiehiin ja -naisiin eri tavoin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja, sekä purkamalla ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	10
Hanke edistää välittömästi syrjäytyneiden yhteisöjen, kuten romanien, sosioekonomista integroitumista. Välillisesti se edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Työllisyyspoluilta syrjäytymisvaarassa oleville maahanmuuttajaromaneille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet hyvään terveyteen, perusturvaan, toimeentuloon ja työllistymiseen. Hankkeessa kiinnitetään huomiota maahanmuuttajaromanien kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen.
Kulttuuriympäristö	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtiminen, nousee vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole tämän hankkeen kannalta olennainen.
Ympäristöosaaminen	0	1
Maahanmuuttajaromaneilla ja liikkuvalla väestöllä ei ole tietotaitoa ympäristövastuullisuudesta johtuen lähtömaiden heikosta sitoutumisesta ja kansalaisten sitouttamisesta ympäristökysymyksiin. Monet ovat itse asiassa työskennelleet kierrätyksen parissa niin Suomessa kuin lähtömaissaan, mutta ympäristökoulutus on jäänyt vaillinaiseksi. Hankkeessa osallistujat saavat koulutusta, joka sisältää tietoa kierrätyksestä sekä ympäristöystävällisistä työtavoista ja -tuotteista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke on edistänyt monipuolisesti romanisiirtolaisten ja liikkuvan väestön välitöntä työllisyyttä, eli pääsyä suoraan palkkatyöhön, pääasiassa yksityisasiakkaiden, mutta myös yritysten ja eri aloilla toimivien organisaatioiden palvelukseen. Työllistymistä on tapahtunut myös epäsuorasti työelämätaitojen kehittämisen ja suomalaiseen työkulttuuriin tutustumisen kautta. Projekti kasvatti osallistujien projektityötaitoja tarjoamalla koulutusta esimerkiksi siivouksesta ja työturvallisuudesta, mikä vähensi riskiä riistotyöhön tai harmaaseen talouteen osallistumisesta. Projektissa luotiin uusi, menestyksekäs malli työmarkkinoilla hyvin marginalisoidussa asemassa olevien ihmisten sijoittumiseen Suomen työvoiman joukkoon. Menestystä voidaan arvioida sen valossa, että aiemmin epämuodollisissa ja epävarmoissa työtehtävissä (kuten Iso Numero -lehden myynti tai kerjääminen) palvelleet ihmiset saivat palkkatyötä ja pääsivät virallisesti osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tämä on vaikuttanut paitsi kyseisten ihmisten toimeentuloon ja itsetuntoon, myös esimerkiksi stereotyyppisiin mielikuviin siirtolaisromaneista ja heidän elämästään.

Projektissa saavutettiin seuraavia määrällisiä tuloksia:
- 152 kohderyhmiin kuuluvaa osallistujaa on saanut valmennusta työelämästä Suomessa (kuten työntekijän oikeudet ja velvollisuudet, työlainsäädäntö ja työolosuhteet), mikä vähensi riskiä joutua riistotyöhön tai harjoittamaan harmaata taloutta.
- Kaksi henkilöä on tehnyt vähintään 18-tuntista työviikkoa, ja toinen heistä on saanut Kela-kortin
- 30 henkilöä on tehnyt vähintään yhden työvuoron
- 4 henkilöä sai pysyvän työsopimuksen
- 13 henkilöä on käynyt SDO:n tarjoaman lyhyen koulutuksen perus- ja ylläpitosiivouksesta (opetussuunnitelma: työelämätaidot, ergonomia, työturvallisuus ja siivoussanasto).
- 30 henkilöä on osallistunut työturvallisuuskoulutukseen ja saanut työturvallisuuskortin
- 10 henkilöä on saanut töitä vapailta markkinoilta (pääasiassa siivous-, rakennus- ja maataloustyöt)
- Kaksi henkilöä on toiminut kohderyhmälle kokemusasiantuntijoina, jotka ovat kertoneet siitä, millaista työnteko Suomessa on.

Tulosten vaikutukset ovat seuraavia:
- Kohderyhmän työelämätaidot ja työn laatu ovat parantuneet huomattavasti
- Ennakkoluuloja romaneja vastaan on voitu hälventää
- Suorat ja epäsuorat syrjinnän muodot romaneja kohtaan ovat vähentyneet, kun valtaväestö on päässyt vuorovaikutukseen kohderyhmän kanssa ja tutustunut heidän kulttuuriinsa sekä elinolosuhteisiinsa
- Romanien integraatiota edistäviä toimintaperiaatteita on kehitetty, heidän palvelutarpeitaan on identifioitu ja niihin on vastattu aiempaa paremmin (esimerkiksi hätämajoitus, Global Clinic -palvelut, Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen palvelut).
- Projekti pienensi itäeurooppalaisten romanien työttömyysastetta Suomessa, mikä vaikutti myös pitkäaikaistyöttömyyden sivuvaikutusten – kuten ekskluusion ja terveysongelmien – vähenemiseen
- Projekti loi sekä toivoa että konkreettisia polkuja työelämään, ja samalla se edisti sosiaalisen rauhan vahvistumista
- Projektin tuella suomalaiset työmarkkinat voivat hyötyä pysyvistä siirtolaistyöntekijöistä Itä-Euroopasta; kohderyhmä voi vastata työmarkkinoiden aitoihin tarpeisiin ja työvoiman puutteeseen. Vaihtuvien aasialaisten vierastyöläisten sijasta Suomi voi hyötyä pysyvistä siirtolaistyöntekijöistä, jotka tulevat samankaltaisemmasta kulttuuripiiristä. He maksavat veronsa Suomeen ja parantavat maan huoltosuhdetta.
- Kohderyhmä sai asianmukaista tietoa Suomen työmarkkinoista, mikä edisti sitä, että he eivät joutuneet siirtolaisuuteen liittyvän hyväksikäytön, kuten ihmiskaupan tai riiston, kohteiksi. Kunnollinen informaatio työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista, työlainsäädännöstä sekä työolosuhteista vähensi riskiä työllistyä epävirallisille työmarkkinoille ja tulla taloudellisesti hyväksikäytetyksi.’
- Projektin päättyessä seitsemän romaninaista jatkoivat työsuhteitaan keskimääräisellä 40 työtunnin viikkotahdilla. Vakituisia, jatkuvasti palveluja tilaavia asiakkaita, on 25. Diakonissalaitoksen päiväkeskus Hirundo tarjoaa edelleen tukipalveluita ja neuvontaa 7 romaninaiselle ja yhdelle miehelle.
- Projekti tarjosi henkilökoulutus- ja henkilötyöpäiviä suunnitelman mukaisesti; 549 päivää suoraa koulutusta ja valmennusta sekä 309 päivää neuvontaa.

Projektin aikana siirtolaisromanit sitoutuivat työhönsä vahvasti. Samalla projektin työntekijät sitoutuivat kokonaisvaltaiseen romaniyhteisön tukemiseen: keskeinen tavoite oli ihmisten työmarkkina-aseman parantaminen, mutta tämä tarkoitti myös heidän tukemista muissa keskeisissä ja työntekoon oleellisesti liittyvissä asioissa, kuten terveydenhuollossa, kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa sekä asumisen kysymyksissä. Projektin puitteissa seurattiin tarkkaan työntekijöiden vointia ja voimavaroja, järjestettiin yhteisötapaamisia sekä hankittiin tukipalveluja, mikäli tarpeellista.

Projekti sai paljon positiivista palautetta sekä osallistujilta että palveluja ostaneilta asiakkailta. Projektin aikana solmittiin myös kansainvälisiä yhteyksiä romanien oikeuksiin liittyvien toimijoiden kanssa ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten työllisyyttä edistävien verkostojen kanssa. Hanke näkyi julkisuudessa usein ja oli aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot