RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21201, Valmisteluhanke: YouthArt

1 Hanke

Hankekoodi: S21201

Hankkeen nimi: Valmisteluhanke: YouthArt – Pathways for Global Understanding

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 11.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lasten ja nuorten säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 1726086-1

Jakeluosoite: Liisankatu 27 A 5

Puhelinnumero: +358451124012

Postinumero: 00170

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.nuori.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Aino Heikkinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehitysyhteistyön päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: aino.heikkinen(at)nuori.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358451124012

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke on valmisteluhanke kansainvälisen yhteistyön koordinoituun hakuun toukokuussa 2018. Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja valmistella hankehakemus "YouthArt – Pathways for Global Understanding". Kevään hakukierrokselle valmisteltavan hankkeen tavoitteena on maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten nuorten globaalin ymmärryksen ja kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen lisääntyminen, maahanmuuttajataustaisten nuorten integroituminen paremmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa, sekä yhteinen kehittäminen ja jakaminen eurooppalaisten kumppanien kanssa nuorten globaalista ymmärryksestä ja yhteiskuntaan integroitumisesta. Hanketta toteutettaisiin Uusimaalla ja Kaakkois-Suomessa yhteistyössä useiden paikallisten kumppaneiden kanssa.

Valmisteluhanke sisältää paikallisten järjestökumppanien ja oppilaitosten sekä kansainvälisten kumppanien etsimisen ja yhteistyösopimusten teon. Tämä kattaa myös yhteistyösopimukset kuntien ja kaupunkien kanssa niillä paikkakunnilla, missä hanketta toteutetaan. Valmisteluhankkeeseen sisältyy olennaisesti yhteinen sisältösuunnittelu osatoteuttajien, muiden yhteistyötahojen ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Matkat kansainvälisten kumppaneiden toimintaan tutustumiseen ja yhteiseen suunnitteluun ovat tärkeä osa valmisteluprosessia. Suunnitteluprosessiin sisältyy myös budjetin teko yhdessä kumppaneiden kanssa. Keskeisenä yhteistyökumppanina suunnittelussa ja valmisteluhankkeen osatoteuttajana on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, joka vastaa hankkeen arviointimenetelmien suunnittelusta ja jonka kontakteja hyödynnetään eurooppalaisten kumppaneiden etsinnässä. Valmisteluhankkeen keskeiset tulokset ovat viimeistelty hankehakemus, tehdyt yhteistyösopimukset ja suunnittelu- ja valmisteluprosessin aikana toteutettu yhteinen kehittäminen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Valmisteluhankkeessa ei ole varsinaista kohderyhmää.

Seuraavat yhteistyökumppanit ovat mukana varsinaisessa hankkeessa "YouthArt – Pathways for Global Understanding" ja hyötyvät hankkeen prosesseista ja tuloksista:
1. Paikalliset järjestöt, oppilaitokset, muut toimijat, kunnat ja kaupungit sekä eurooppalaiset yhteistyötahot, joiden kanssa hankesuunnittelu ja -valmistelu tapahtuu. Paikalliset taideorganisaatiot ovat järjestökumppaneita, joiden taiteilijaohjaajat ja taloushallintohenkilöt osallistuvat hankesuunnitteluun. Paikalliset opistot ja oppilaitokset, kuten ammattioppilaitokset, aikuiskoulutuskeskukset tai kansanopistot, osallistuvat työpajasisältöjen suunnitteluun, jotka sisällytetään osaksi jo heidän olemassa olevia koulutuksia. Koulutukset voivat olla esimerkiksi kotoutumiskoulutuksia, Valma-luokkien opetusta, perusopetukseen valmistavaa opetusta tai luku- ja kirjoitustaidon koulutuksia. Kuntien ja kaupunkien kanssa sovitaan yhteistyöstä ja rahoituksesta suunniteltavalle hankkeelle, millä katetaan hankkeen omarahoitusosuutta.
2. Hankkeeseen etsitään yksi tai kaksi eurooppalaista yhteistyöyliopistoa ja yksi tai kaksi eurooppalaista järjestökumppania. Eurooppalaiset kumppanit osallistuvat sisällön ja yhteisten aktiviteettien suunnitteluun. Yhteisen toiminnan tavoitteena on jakaa tietoa ja osaamista sekä kehittää menetelmiä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, erityisesti Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia, vastaa arviointimenetelmien suunnittelusta yhdessä eurooppalaisen yhteistyöyliopiston kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Valmisteluhankkeella ei ole suoranaisia välillisiä kohderyhmiä. Kunkin yhteistyötahon kohderyhmät voivat kuitenkin hyötyä suunnittelu- ja valmisteluprosessin aikana opitusta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 14 924

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 14 923

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 16 174

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 16 173

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso, Uusimaa, Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Helsingin, Kouvolan

Kunnat: Kouvola, Mikkeli, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Valmisteluhanke perustuu tutkimustietoon maahanmuuttajanaisten tilanteesta Suomessa ja ymmärrykseen kulttuurisista käsityksistä sukupuoleen ja sukupuolirooleihin liittyen maissa, joista Suomen päämaahanmuuttajaryhmät ovat kotoisin. Lähestymistavassa otetaan huomioon myös monikulttuurisuustyön mukanaan tuomat havainnot ja kulttuurisen ymmärryksen merkitys maahanmuuttajien sopeutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja siihen, että maahanmuuttajataustaiset nuoret kokevat olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa. Tilastokeskuksen mukaan maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyysaste on miesten työllisyysastetta alhaisempi kaikissa taustamaaryhmissä, ja sukupuolten välinen ero työllisyydessä oli kaikissa ryhmissä suurempi kuin suomalaistaustaisilla. Ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenteessa on isoja eroja taustamaan mukaan. Lähi-idästä ja Afrikasta tulleiden naisten koulutustaso on erityisen matala: Lähi-Itä- ja Pohjois-Afrikka -taustaisista 20–54-vuotiaista naisista reilu kolmannes (34%) ja muu Afrikka -taustaisista naisista lähes puolet (46%) on suorittanut korkeintaan ylemmän perusasteen oppimäärän. Ulkomaalaistaustaisten naisten alhainen työllisyys verrattuna suomalaistaustaisiin naisiin selittyy osittain sillä, että äitiys alentaa ulkomaalaistaustaisten naisten työmarkkinoille osallistumista merkittävästi. Ulkomaalaistaustaisten naisten alhainen työllisyys yhdistyy äitiyden lisäksi heikkoon kielitaitoon, matalaan koulutukseen sekä lyhytaikaiseen maassa asumiseen. Suomen tai ruotsin kielen taito näyttää ratkaisevalta erityisesti naisten työllistymisen kannalta. Erilaiset käsitykset sukupuolirooleista aiheuttavat ristiriitaa erityisesti patriarkaalisista kulttuureista tuleville nuorille naisille, jotka saattavat joutua perheen ja ympäröivän yhteiskunnan ristipaineeseen. Perinteiset sukupuoliroolit ja naisten harteille asetetut velvollisuudet sekä kunniallisuuden paineet saattavat rajoittaa naisten liikkumatilaa ja mahdollisuuksia edetä elämässään. Lisäksi erityisen tärkeää on myös työskennellä sukupuoltenvälisen tasa-arvon teeman parissa maahanmuuttajataustaisten miesten kanssa. Tällä on pitkäkestoisia vaikutuksia perheen sisäiseen dynamiikkaan, naisten ja tyttöjen mahdollisuuksiin suomalaisessa yhteiskunnassa ja miesten omaan yhteiskunnalliseen integroitumiseen. Valmisteluhankkeeseen sisältyy tarkempi toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Varsinaiseen hankkeeseen tullaan sisällyttämään sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistaminen yhdeksi keskeisteemaksi.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota sukupuoltenvälisen tasa-arvon edistämiseen. Valmisteluhankkeen kaikessa toiminnassa huomioidaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten tyttöjen ja naisten tarpeet ja heidän voimautumisensa varsinaisen hankkeen kautta. Valmisteluhankkeessa pyritään löytämään tapoja, joilla tytöt ja naiset voivat osallistua täysipainoisesti varsinaisen hankkeen toimintaan mahdollisista kulttuurirajoitteista huolimatta ja kehittää toimintamallia, jolla tytöt ja naiset löytävät oman polkunsa henkilökohtaiseen oppimiseen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja aktiivisuuteen. Lisäksi toimintaa suunnitellaan siten, että nuoret sukupuolesta riippumatta oppivat tekemään perinteisistä sukupuolirooleista poikkeavia ratkaisuja ja tulkintoja. Taidemenetelmiä käytetään edistämään ihmisten kohtaamista ihmisinä, ilman stereotyyppisiä käsityksiä sukupuolirooleista. Valmisteluhankkeeseen sisältyy spesifimmän suunnitelman teko sukupuolinäkökuman valtavirtaistamisesta varsinaisessa hankkeessa. Sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistaminen on yksi varsinaisen hankkeen keskeisteemoista.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Valmisteluhankkeeseen sisältyy sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen suunniteltavassa hankkeessa. Yhtenä keskeisteemana tulee olemaan sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistaminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Valmisteluhankkeessa tehdään analyysi keskeisistä kestävän kehityksen teemoista ja suunnitelma valittujen teemojen sisällyttämisestä valmisteltavaan hankehakemukseen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Valmisteluhankkeessa tehdään analyysi keskeisistä kestävän kehityksen teemoista ja suunnitelma valittujen teemojen sisällyttämisestä valmisteltavaan hankehakemukseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Valmisteluhankkeessa tehdään analyysi keskeisistä kestävän kehityksen teemoista ja suunnitelma valittujen teemojen sisällyttämisestä valmisteltavaan hankehakemukseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Valmisteluhankkeessa tehdään analyysi keskeisistä kestävän kehityksen teemoista ja suunnitelma valittujen teemojen sisällyttämisestä valmisteltavaan hankehakemukseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Valmisteluhankkeessa tehdään analyysi keskeisistä kestävän kehityksen teemoista ja suunnitelma valittujen teemojen sisällyttämisestä valmisteltavaan hankehakemukseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Valmisteluhankkeessa tehdään analyysi keskeisistä kestävän kehityksen teemoista ja suunnitelma valittujen teemojen sisällyttämisestä valmisteltavaan hankehakemukseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Valmisteluhankkeessa tehdään analyysi keskeisistä kestävän kehityksen teemoista ja suunnitelma valittujen teemojen sisällyttämisestä valmisteltavaan hankehakemukseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	0
Valmisteluhankkeessa tehdään analyysi keskeisistä kestävän kehityksen teemoista ja suunnitelma valittujen teemojen sisällyttämisestä valmisteltavaan hankehakemukseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	0	0
Valmisteluhankkeessa tehdään analyysi keskeisistä kestävän kehityksen teemoista ja suunnitelma valittujen teemojen sisällyttämisestä valmisteltavaan hankehakemukseen.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Valmisteluhankkeessa tehdään analyysi keskeisistä kestävän kehityksen teemoista ja suunnitelma valittujen teemojen sisällyttämisestä valmisteltavaan hankehakemukseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	0	10
Nuorten hyvinvointi vahvistuu siten, että maahanmuuttajataustaiset nuoret pääsevät paremmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja integroituvat siihen uuden ymmärryksen ja kontaktien avulla. Maahanmuuttajanuorten ja kantasuomalaisten nuorten yhteistyön kautta löytyy uusia tapoja toimia yhdessä, kulttuurienvälistä ymmärrystä ja rohkeutta käsitellä nuorille keskeisiä teemoja yhteisesti. Nuorten elämäntaidot vahvistuvat; itseluottamus paranee ja heidän sosiaaliset verkostonsa laajenevat.
Tasa-arvon edistäminen	0	10
Tasa-arvo edistyy sekä sukupuolten välisen tasa-arvon kautta, joka on yksi toiminnan keskeisteemoista, että ylipäätään tasa-arvoajattelun myötä, joka on koko toiminnan ytimessä. Nuoret otetaan vastaan ihmisinä ilman stereotypioita ja valmiita ajatusmalleja. Jokainen voi osallistua omista lähtökohdistaan käsin. Erityistä huomiota kiinnitetään takaamaan se, että kaikille luodaan osallistumismahdollisuuksia. Maahanmuuttajanuorten ja kantasuomalaisten nuorten yhteistyö tuo lisäarvoa tasa-arvokysymysten käsittelyyn.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	10
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus etenee maahanmuuttajanuorten ja kantasuomalaisten nuorten yhteistyön avulla. Nuoret oppivat toinen toisiltaan riippumatta erilaisista kulttuuritaustoista ja oppivat hyväksymään kulttuurieroja sekä huomaamaan samankaltaisuuksia. Nuorille konkreettinen yhdessä tekeminen ja toimiminen on keskeisin muutoksen tekijä.
Kulttuuriympäristö	0	10
Kulttuuriympäristö saa lisää monimuotoisuutta, innostavia kulttuurisen ilmaisun tapoja ja nuorten aktiivista kulttuurista vaikuttamista toiminnan kautta. Taiteilijaohjaajat tukevat nuoria soveltavan taiteen työpajojen avulla ja siten, että kannustavat nuoria osallistumaan aktiivisesti kulttuurin ja taiteen avulla omissa yhteisöissään.
Ympäristöosaaminen	0	5
Mukana olevien toimijoiden ja nuorten ympäristöosaaminen vahvistuu, sillä hankkeessa otetaan huomioon ympäristön kestävä kehitys kaiken toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke oli valmisteluhanke kansainvälisen yhteistyön koordinoituun hakuun toukokuussa 2018. Hankkeen tavoitteena oli suunnitella ja valmistella hankehakemus "YouthArt – Pathways for Global Understanding", missä onnistuttiin. Hakemus on alustavasti hyväksytty. Varsinaisen hankehakemuksen päätavoitteeksi muodostui maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten nuorten sosiaalisen osallisuuden ja globaalin ymmärryksen vahvistaminen. Hankkeen toteutuspaikkakunniksi valikoituivat Vantaa, Mikkeli ja Kuopio.

Valmisteluhanke sisälsi paikallisten järjestökumppanien ja oppilaitosten sekä kansainvälisten kumppanien etsimisen ja yhteistyösopimusten teon. Myös kuntien kanssa tehtiin yhteistyösopimukset niillä paikkakunnilla, joissa hanketta toteutetaan. Hankesisältöä suunniteltiin yhdessä osatoteuttajien, muiden yhteistyötahojen ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Keskeisenä yhteistyötyökumppanina suunnittelussa ja valmisteluhankkeen osatoteuttajana oli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, joka vastasi hankkeen arviointimenetelmien suunnittelusta ja jonka kontakteja hyödynnettiin eurooppalaisten kumppaneiden etsinnässä. Valmisteluhankkeen keskeiset tulokset ovat viimeistelty hankehakemus, tehdyt yhteistyösopimukset ja suunnittelu- ja valmisteluprosessin aikana toteutettu yhteinen kehittäminen.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus