|
|
|
Hankekoodi: S21202
Hankkeen nimi: Digitarina 2.0 – Epälineaarinen tarinankerronta opetuksessa
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2018 ja päättyy 31.7.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: PL 68
Puhelinnumero: 0406550555
Postinumero: 50101
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mika Letonsaari
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mika.letonsaari(at)xamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 649 5186
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tässä hankkeessa toteutetaan uudenlainen pelilliseen tarinankerrontaan perustuva koulutus, joka kehittää kurssille osallistuvien valmiuksia kohdata työelämän tietoteknisiä haasteita. Menetelmä tarjoaa erityisen helposti lähestyttävän tavan oppia tietotekniikan abstrakteja käsitteitä. Se soveltuu siksi perinteisiä opetusmenetelmiä paremmin erityisesti tietotekniikkaa vierastaville sekä oppimisvaikeuksista kärsiville.
Tietotekniikan tehokas hyödyntäminen työelämässä vaatii tekniikan toimintaperiaatteiden syvällisempää ymmärtämistä. Pelkkä tiettyjen sovellusten käytön mekaaninen osaaminen ei riitä vaan tarvitaan käsitys siitä mitä asioita tietokoneet pystyvät tekemään, miten tietokoneet tekevät asioita ja miten tietokoneita voi yleisesti käyttää tietojen käsittelemisessä ja ongelmien ratkaisemisessa. Näitä taitoja kutsutaan ohjelmointiajatteluksi (myös algoritminen ajattelu, ohjelmoinnillinen ajattelu, engl. computational thinking).
Tässä hankkeessa näiden perinteisesti vaikeasti opetettavien asioiden opettamista lähestytään tarinallisuuden kautta. Digitaalinen tarinankerronta on jo laajasti opetuksessa käytetty matalan kynnyksen opetusmenetelmä. Opetuksessa käytettävät tarinat ovat kuitenkin lähes aina lineaarisia. Aiemmassa Digiosaajaksi työelämään -hankkeessa huomattiin, että pelillinen eli epälineaarinen tarinankerronta poikkeaa pedagogisesti merkittävästi perinteisistä lineaarisista tarinoista. Pelillinen tarinankerronta muistuttaa rakenteeltaan yksinkertaista tietokoneohjelmointia ja sopii siksi luontaisesti ohjelmointiajattelun opetukseen. Tätä ideaa on kehitetty edelleen Digiosaajaksi työelämään -hankkeen pohjalta syntyneessä väitöskirjatutkimuksessa. Tämän hankkeen tarkoitus on toteuttaa tähän tutkimukseen pohjautuva konkreettinen koulutustuote.
Kehitettyä opetusmenetelmää pilotoidaan hankkeessa yhdessä yhteistyökumppanien kanssa useiden erilaisten kohderyhmien kanssa. Erityisesti pilottikoulutus on suunniteltu heikosti tietotekniikka hallitseville sekä oppimisvaikeuksista kärsiville nuorille aikuisille, jotka tarvitsevat syvällisempää tietotekniikan hallintaa opinnoissa ja työelämässä. Pilottikoulutuksiin osallistuvat saavat vahvistusta tietotekniikan hallintaan sekä tutustuvat yksinkertaisen ohjelmoinnin perusteisiin. Koulutuksiin osallistujat tutustuvat myös käytännön työelämätehtävissä vaadittaviin automaatio- ja IoT-sovelluksiin. Pilotointeihin osallistuvien edistymistä arvioidaan koulutuksien vaikuttavuuden selvittämiseksi.
Koulutus ja pilotointien kokemukset esitellään paikallisille koulutusalan ammattilaisille, jotta heille kertyy koulutuksen mentelmäosaamista. Koulutusmenetelmälle kehitetään täydelliset avoimet kurssimateriaalit niin, että menetelmä on helposti käyttöönotettavissa eri koulutusasteilla esimerkiksi tietotekniikan johdantokurssina tai vaihtoehtoisena menetelmänä erityisopetuksessa.
Hankkeessa pyritään tulosten mahdollisimman laajaan hyödynnettävyyteen ja vaikuttavuuteen tiedotuksen ja julkaisutoiminnan kautta, niin että koulutusmenetelmä tulee todelliseen käyttöön. Avoimet lisenssit mahdollistavat kolmansien osapuolten, esimerkiksi koulutusalan yritysten, hyödyntää menetelmää kaupallisesti.
Menetelmä parantaa opiskelijoiden ohjelmointiajattelun osaamista sekä lisää valmiuksia tietotekniikan monipuoliseen hyödyntämiseen koulutuksessa sekä työelämässä. Tietotekniikan opettajille menetelmä tarjoaa vaihtoehtoisen tavan lähestyä tietotekniikan abstrakteja käsitteitä niiden opiskelijoiden kanssa, joille perinteiset opetusmenetelmät tuottavat haasteita. Työelämässä tietotekniikan toiminnan parempi ymmärtäminen auttaa työntekijöitä selviämään paremmin automatisoituvan työelämän muutospaineista sekä helpottaa tehokkaampien työprosessien käyttöönottoa yrityksissä.
Ihmiset joilla on puutteelliset perustiedot informaatio- ja viestintätekniikassa. Hankkeen varsinainen kohderyhmä käsittää aikuisväestön ja nuoret peruskoulun käyneet; opiskelijat ja työntekijät, jotka työskentelevät tai kouluttautuvat työskennelläkseen rakennemuutosaloilla tai voimakkaasti digitalisoituville aloilla, mutta joiden koulutus tai osaaminen ei tarjoa riittäviä valmiuksia työssä tai koulutuksessa pärjäämiseen; henkilöt, jotka uhkaavat tai ovat jääneet koulutustai työurien ulkopuolelle riittämättömien tietoteknisten taitojen tai niiden oppimiskyvyn vuoksi.
Lisäksi kohderyhmään kuuluvat kouluttajat ja opettajat, jotka tarvitsevat välineitä tietotekniikan perusteiden ja ohjelmointiajattelun opettamiseen. Hankkeessa kehitettävä menetelmä sopii täydentämään koulutusta erityisesti niiden opiskelijoiden osalta joille nykyiset opetusmenetelmät ovat liian haastavia tai jotka kärsivät eriasteisista oppimisvaikeuksista.
Kaikki digitalisoituvat ja sitä kautta muutoksen kohteina olevat työ- ja koulutusalat, tietoyhteiskunta sekä organisaatiot, jotka kouluttavat henkilöitä tai tarvitsevat koulutettua työvoimaa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 59 062
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 59 062
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 84 374
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 84 374
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Mäntyharju, Kangasniemi, Pieksämäki, Puumala, Pertunmaa, Mikkeli, Hirvensalmi, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 120
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta luonnonvarojen käyttöön. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta ilmastonmuutokseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään eikä ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta materiaaleihin eikä jätteisiin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 4 |
| Työelämävalmiuksien parantuessa yhä monipuolisempi joukko ihmisiä pääsee kiinni työelämään ja koulutukseen. Elinkeinorakenne on kestävämällä pohjalla ja osallistaa laajempaa joukkoa ihmisiä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 4 |
| Ohjelmointiajattelu on keskeinen perustaito aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Hankkeen tuloksien välillisten vaikutusten myötä avautuu uusia työ- ja koulutusmahdollisuuksia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 6 |
| Pilottiryhmien hyvinvointi paranee osallisuuden ja taitojen kehittymisen kautta. Kehittyvät taidot parantavat luottamusta omiin kykyihin ja teknologiaan. Välillisesti tämä vaikutus on moninkertainen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 6 |
| Hankkeessa kehitettävä menetelmä soveltuu hyvin monipuolisille kohderyhmille. riippumatta sukupuolesta, etnisestä taustasta, koulutustaustasta tai yhteiskunnallisesta asemasta. Ohjelmointiajattelun omamksuminen avaa välillisesti tasapuolisia työ- ja koulutusmahdollisuuksia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 6 |
| Hankkeessa kehitettävä menetelmä soveltuu hyvin monipuolisille kohderyhmille. riippumatta sukupuolesta, etnisestä taustasta, koulutustaustasta tai yhteiskunnallisesta asemasta. Työelämässä ja yhteiskunnassa tarpeellisten taitojen omaksuminen lisää yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta ympäristöosaamiseen. | ||
Hankkeessa kehitettiin oppimateriaaleja, jotta aiemmassa Digiosaajaksi työelämään -hankkeessa kokeiltu epälineaarisen tarinankerronnan oppimismenetelmä saatiin laajempaan käyttöön. Epälineaarisessa tarinankerronnassa opiskelijat laativat haarautuvia, pelillisiä tarinoita. Menetelmä tarjoaa matalan kynnyksen lähestymistavan abstraktin ajattelun, mm. ohjelmoinnillisen ajattelun, oppimiseen. Hankkeessa laadittiin suomenkieliset avoimen lisenssin verkko-oppimateriaalit, joita kuka tahansa voi käyttää menetelmän implementoimiseksi opetukseen. Materiaalit koostuvat kolmesta osasta: pelillisestä tarinankerronnasta, pelillisen tarinankerronnan edistyneemmistä ohjelmoinnillisista ominaisuuksista sekä lisämateriaaleista, joissa kerrotaan mm. robottien käytöstä tarinoiden konkretisoimiseksi. Oppimateriaalien testaamiseksi ja kehittämiseksi niitä pilotoitiin useilla erilaisilla kohderyhmillä. Pilotteja järjestettiin Otavan opistolla (maahanmuuttajapainotteinen aikuisten peruskoulu), Pieksämäen Seurakuntaopistolla (nuoriso-ohjaajaksi opiskelevat), Savonlinnan SamiEDU ammattioppilaitoksessa (aloittavat datanomiopiskelijat), Savonlinnan Lyseon lukiossa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian opiskelijoiden kanssa, Mediakasvatuskeskus Metka ry:n kanssa (EdTech Hackathon sekä Erasmuksen kansainvälinen nuorten mediakoulutus), Etelä-Savon maakuntakirjastossa (peruttiin osallistujien puuteen takia) sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla (avoin, ammatillisesti suunnattu koulutus). Menetelmän kehityksestä laadittiin raportti ja sen kehitykseen liittyen julkaistiin neljä tieteellistä artikkelia. Hankkeen tuloksia esiteltiin laajalle yleisölle ITK-konferenssissa keväällä 2019. Hankkeessa laaditut oppimateriaalit ovat avoimesti verkossa saatavilla. Linkki niihin löytyy mm. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hankesivuilta (xamk.fi/digitarina).