Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21204

Hankkeen nimi: Kykyportaat -vuorovaikutus työ- ja toimintakyvyn virittäjänä

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 29.2.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin seurakuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Seurakunta

Y-tunnus: 0201242-7

Jakeluosoite: Kolmas linja 22

Puhelinnumero: +358 9 23400

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.helsinginseurakunnat.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riina Henriikka Lilja

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankerahoitusasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riina.lilja(at)evl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505981378

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Itä-Helsingin alueelle on kasautunut paljon työttömyyttä ja huono-osaisuutta. Vuonna 2016 alueen työttömyysaste oli 16,7%, kun koko Helsingissä se oli 12,4%. Suuren työttömyyden ja huono-osaisuuden myötä alueella on paljon toimeentulotuen saajia. Lisäksi alueella asuu paljon maahanmuuttajia, joiden on vaikeuksia löytää työtä avoimilta työmarkkinoilta. Kykyportaat-hankkeen tavoitteena on lisätä alueen työllisyyttä ja asukkaiden osallisuutta tarjoamalla laaja-alaista tukea ja työkokeilupaikkoja henkilöille, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet työelämän ulkopuolelle ja joilla on vaikeuksia arjen hallinnassa sekä omien voimavarojen tunnistamisessa. Työkokeilupaikkana toimii Itäkeskuksen kupeessa sijaitsevaan Matteuksenkirkkoon syksyllä 2017 avattava hävikkiruokaravintola.

Hankkeen kohderyhminä ovat:
1) Itäisen Helsingin alueella asuvat alle 30-vuotiaat nuoret, jotka ovat jääneet ilman koulutusta tai ovat muusta syystä syrjäytymisvaarassa.
2) Pitkäaikaistyöttömät ja muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, kuten maahanmuuttajat, joilla on vajetta työ- ja toimintakyvyssä.
3) Työttömien parissa toimivat Helsingin seurakuntien vapaaehtoiset ja työntekijät.

Hankkeen toiminnan ytimenä on osallistujan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen kautta.

Toimenpiteinä:
1. Tarjotaan työkokeilupaikkoja ja henkilökohtaista ohjausta erityisesti alle 30-vuotiaille nuorille yhteistyössä Stadin ammattiopiston seinättömän työpajatoiminnan kanssa.

2. Tarjotaan ryhmämuotoista Voimavaravalmennusta pitkäaikaistyöttömille ja maahanmuuttajille, joilla on vajetta työ- ja toimintakyvyssä. Valmennus toteutetaan Suomen Mielenterveyden keskusliiton menetelmällä ja sen tavoitteena on vahvistaa elämän hallintaa, sosiaalisia taitoja ja työelämävalmiuksia.

Kaikille osallistujille laaditaan alkuhaastattelun perusteella suunnitelma, jossa määritellään sekä lyhyen (esim. vuorokausirytmin korjaaminen) että pitkän aikavälin (esim. kouluttautuminen) tavoitteet. Suunnitelmassa otetaan huomioon niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinen toimintakyky. Toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia arvioidaan ESR:n toimintalinjan 5. hankkeiden käyttöön suunnitellun Kykyviisari-menetelmän avulla.

3. Kehitetään toiminta- ja koulutusmalli, jossa vapaaehtoinen mentori antaa tukea työelämän ulkopuolella oleville henkilöille työnhakuun (esim. cv:n laadinta) ja yleiseen jaksamiseen liittyvissä asioissa. Mentorit ovat henkilöitä, joilla on mahdollisesti omakohtaista kokemusta työttömyydestä ja siitä selviytymisestä, sekä halu auttaa työhön- tai koulutukseen ohjaamisessa.

4. Lisätään seurakuntien työntekijöiden (erit. diakonia ja nuorisotyö) tietoisuutta ja valmiuksia tukea työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä verkostoyhteistyön ja eri valmennusmenetelmien avulla.

Hankkeen tuloksena osallistujat ovat tietoisempia omista kyvyistään ja heidän voimavaransa ovat lisääntyneet. Motivaatio oman elämäntilanteen parantamiseen on kasvanut ja itsetunto kohonnut. Heidän tukenaan toimivat hankkeessa koulutetut vapaaehtoiset, joiden osaamista voidaan hyödyntää koko Helsingin alueella. Lisäksi seurakuntien työntekijöiden valmiudet työttömän kohtaamiseen ovat parantuneet ja Itäisen Helsingin alueelle on muodostunut monialainen työttömiä tukeva verkosto. Tuloksena on myös uudenlainen yhteistoimijuuteen pohjaava toimintamalli Helsingin seurakuntayhtymän ja Stadin ammattiopiston välillä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

A) Hankkeen pääkohderyhmä ovat pääosin itäisen Helsingin alueella asuvat nuoret (18-30 –vuotiaat), joiden on erityisesti todettu hyötyvän valmennuspajatyyppisestä toiminnasta, jossa tuetaan arjen hyvinvointia ja tarjotaan yksilöllistä tukea (Paananen ym. 2017). Näille nuorille on tyypillistä, että heiltä puuttuu toisen asteen koulutus ja heillä on mahdollisesti oppimisvaikeuksia, sekä mielenterveys- ja päihdeongelmia.

Alle 30-vuotiaita työttömiä oli Helsingissä vuoden 2017 alussa lähes 8600 henkilöä (Työllisyys ja työttömyys Helsingissä toisella vuosineljänneksellä 2017, 7). Suurinta työttömyys oli Helsingin itäisellä alueella, johon kuuluvat Vuosaari, Mellunkylä ja Myllypuro (Salorinne 2016, 10). Nuorten siirtymistä työelämään vaikeuttaa erityisesti pysyväksi muuttunut rakenteellinen työttömyys sekä matalan tason ensityöpaikkojen katoaminen. Vain perusasteen koulutuksen suorittaneiden nuorten työllisyyskehitys on muita selvästi heikompaa. Nuorten kohdalla haasteena on yksilöllisen elämäntilanteen ja kasvuprosessin huomioiminen ja tukeminen, sekä monialainen tarve palveluille. Työttömyyden katkaisu yksilöllisillä palveluilla ja hyvään ohjaamiseen panostaminen tuottaa isolle osalle työttömistä hyviä tuloksia.(Harkko ym. 2016, 34–38, 113, 125.)

Kykyportaat -hankkeen työkokeiluun otetaan 44 nuorta, joista 40 ohjautuu Stadin ammattiopiston ja 4 Rikosseuraamuslaitoksen kautta. Nämä nuoret suorittavat työkokeilun koevapaudessa.

B) Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät ja muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, kuten maahanmuuttajat. Osallistujaksi valitaan henkilöitä, joilla on vajeita työ- ja toimintakyvyissä.

Pitkäaikaistyöttömiksi määritellään henkilöt, joiden työttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta. Heidän määränsä kasvoi Helsingissä rajusti vuosien 2013-2016 välillä, nousten jopa 43%: iin kaikista helsinkiläisistä työttömistä. (Salorinne 2017, 10.)

Alkuvuoden 2017 tilastojen mukaan viidesosa helsinkiläisistä työttömistä oli ulkomaan kansalaisia. Pääsääntöisesti he ovat työikäistä väestöä eli 25-44 –vuotiaita.(Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö 2016,8,34). Maahanmuuttajien ja ulkomaalaisten henkilöiden työllistymistä vaikeuttavat puutteellinen suomenkielen taito sekä erilaiset kulttuurin tuntemisen kysymykset. Maahanmuuttajilta puuttuvat usein verkostot, joiden kautta voi työllistyä ohi virallisten työpaikkailmoitusten ja hakuprosessien.

Hankkeessa tarjotaan Voimavaravalmennusta 40:lle pitkäaikaistyöttömälle ja muille heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Voimavaravalmennuksen tavoitteena on auttaa osallistujia tiedostamaan paremmin omat kykynsä ja voimavaransa, jotta heidän työllistymismahdollisuutensa paranevat. Ryhmävalmennuksen tarkempi sisältö suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa heidän tarpeidensa mukaisesti.

Osallistujat ohjautuvat hankkeeseen muun muassa Uudenmaan TE-toimiston, Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP), Stadin ammattiopiston, Stadin Osaamiskeskuksen ja Monika-naiset ry:n kautta. Hankkeen toimintaympäristö on monikielinen, mutta ohjaus annetaan suomeksi, koska se tukee kielen oppimista. Henkilöt, joiden suomenkieli ei ole tarpeeksi vahva, ohjataan Stadin Osaamiskeskuksen kautta suomen kielen opintoihin.

c) Hankkeen kolmannen kohderyhmän muodostavat Helsingin seurakuntien vapaaehtoiset ja työntekijät (erit. diakonia), jotka kohtaavat työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä. Hankkeessa tullaan kouluttamaan 50 vapaaehtoista mentoria, jotka toimivat hankkeen osallistujien tukena työn hakemiseen ja arjen hallintaan liittyvissä toimissa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Helsingin seurakunnat ja niiden työntekijät, jotka eivät suoraan työskentele hankkeen kohderyhmän kanssa, mutta jotka voivat välillisesti hyötyä hankkeesta mm. löytämällä sopivaa työvoimaa (esim. hautausmaa- ja kiinteistötoimintoihin).

Välillisiä kohderyhmiä ovat myös työllisyyden parissa toimivat tahot, kuten Uudenmaan TE-toimisto, ELY-keskus ja Helsingin kaupungin työllisyyspalvelut. Hankkeen tiimoilta muodostuu uusi työkokeilupaikkoja ja tukea työelämän ulkopuolella oleville tarjoava yksikkö, johon he voivat ohjata asiakkaitaan. Samalla ne voivat verkostoitua seurakuntien kanssa ja saada aikaan synergiaetua mm. resurssien jakamiseen.

Hankkeesta hyötyvät myös kaikki alueen asukkaat, järjestöt ja yhdistykset, kuten Monika-naiset ry ja Itä-Helsingin klubitalo lisääntyneen vuorovaikutuksen ja uusien toimintamahdollisuuksien kautta.

Hankkeen välillisenä vaikutuksena alueelle syntyy uudenlaista vireyttä ja yhteistyötä luovaa toimintaa. Lisäksi alueen yrittäjät esim. läheisessä ostoskeskus Puhoksessa voivat löytää työntekijöitä hankkeen osallistujista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 99 824

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 95 214

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 133 100

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 126 954

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Turunlinnantie 3

Postinumero: 00900

Postitoimipaikka: Helsinki

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 84

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Katso liite "Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta".
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Katso liite "Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta".
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa huomioimalla sukupuolinäkökulman hankkeen toiminnassa (ks. ed.).

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hankkeessa tuotetaan aineistoa sähköisesti ja pyritään paperittomaan toimistoon siten, että materiaaleja tulostetaan mahdollisimman vähän. Lisäksi hankkeessa suositaan julkista liikennettä (Matteuksenkirkon sijainti metroaseman vieressä) ja vältetään kertakäyttöastioiden käyttöä. Kaikki hankkeen tarjoilut tulevat Matteuksenkirkon hävikkiruokaravintolasta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 7
Ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä vähennetään toteuttamalla hankkeen työkokeilut hävikkiruokaravintolassa.Hävikkiruoka noudetaan kaupoista yhteistyössä From Waste to Taste ry:n kanssa. Lisäksi hävikkiruokaravintolan toiminnassa korostetaan ruoan valmistuksen ja käsittelyn aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja ympäristötietoutta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei suoria vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei suoria vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suoria vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 7
Noudatetaan Helsingin seurakuntien ympäristöohjelmaa. Huolehditaan kierrätyksestä, vältetään liian paperin käyttöä ja suositaan sähköistä viestintää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Helsingin seurakuntayhtymä ostaa uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä ja suosii energiatehokkaita ratkaisuja.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Hankkeella edistetään alueellista työllisyyttä ja sopivan työvoiman löytymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Ei suoria vaikutuksia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei suoria vaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Hankkeen tavoitteena on erityisesti parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden hyvinvointia huomioiden psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Hankkeessa lisätään osallistujien ymmärrystä omaan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.
Tasa-arvon edistäminen 8 0
Hankkeen toiminnot suunnitellaan huomioiden sukupuolten eri lähtökohdat ja erityistarpeet välttäen kaavamaiset sukupuolikäsitykset.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 0
Hankkeen toiminnassa huomioidaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden erityishaasteet työllistymisen suhteen. Kulttuurinen moninaisuus on toiminnan lähtökohta ja se tullaan huomioimaan mm. osallistujien yhdenvertaisena kohteluna.
Kulttuuriympäristö 0 7
Matteuksenkirkko mahdollistaa asukkaiden tarpeista lähtöisin olevan kansalaistoiminnan. Hankkeessa pyritään ehkäisemään alueiden välistä segregaatiota.
Ympäristöosaaminen 0 7
Kahvilatoiminnassa ja kirkon muissa toiminnoissa korostetaan kierrättämisen merkitystä ympäristön hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kykyportaat-hankkeen tavoitteena oli tarjota Itä-Helsingin alueella työkykyä ja osallisuutta lisäävää toimintaa. Hankkeen toiminnan ytimessä oli työelämän ulkopuolella olevien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen kautta. Hankkeessa tarjottiin työkokeilupaikkoja, voimavaravalmennusta ja laaja-alaista, henkilökohtaista tukea. Hankkeen aikana kehitettiin työttömyyden kokemusvertaisuuteen perustuva ”Työllisyyskoutsi”-toimintamalli, jossa tuettiin mm. pitkäaikaistyöttöminä olevia. Lisäksi seurakuntien työntekijöille järjestettiin työllistämistoiminnan koulutusta ja työllisyysverkostojen esittelytilaisuuksia.
Hankkeen kohderyhmiä olivat: 1.Itäisen Helsingin alueella asuvat alle 30-vuotiaat nuoret, jotka ovat jääneet ilman koulutusta tai ovat muusta syystä syrjäytymisvaarassa. 2.Pitkäaikaistyöttömät ja muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, joilla on vajeita työ- ja toimintakyvyssä. 3.Työttömien parissa toimivat Helsingin seurakuntien työntekijät sekä vapaaehtoiset.
Toimenpiteiksi valittiin: 1.Työkokeilupaikkojen ja henkilökohtaisen ohjauksen tarjoaminen työpajatoiminnassa erityisesti alle 30-vuotiaille nuorille yhteistyössä Stadin ammattiopiston kanssa. 2.Voimavaravalmennusryhmien tarjoaminen pitkäaikaistyöttömille ja maahanmuuttajille, joilla on vajeita työ- ja toimintakyvyssä. 3.Toiminta- ja koulutusmallin kehittäminen, jossa vapaaehtoinen (mentori) antaa tukea työelämän ulkopuolella oleville henkilöille työnhakuun (esim. cv:n laadinta) ja yleiseen jaksamiseen liittyvissä asioissa. 4.Seurakuntien työntekijöiden tietoisuuden ja valmiuksien lisääminen työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden tukemiseksi.
Hankkeen työpajatoimintaan Matteuksenkirkon lounasravintolassa osallistui yhteensä 24 nuorta, joista nuorin oli 17-vuotias ja vanhin 29-vuotias. Työkokeilun kesto vaihteli kahdesta kuuteen kuukauteen. Kaikkiaan työpajatoiminnan piirissä oli vajaat 40 alle 30-vuotiasta henkilöä. Heistä osa ohjautui työpajalle kirkon erityisnuorisotyön kautta (eivät täyttäneet hankkeen osallistujille asetettuja ehtoja) ja osa lopetti työkokeilun yllättäen, jolloin virallisia aloitus- ja lopetuslomakkeita ei ehditty keräämään.
Työpajatoiminnan tehtävät jakautuivat keittiötoimintaan sekä asiakastyöhön (sali- ja kassatyöskentely). Työpajajakson ohjaavien toimenpiteiden avulla pyrittiin lisäämään osallistujien kokonaisvaltaista toiminta- ja työkykyä (uni- ja päivärytmin normalisoitumisen, omatoimisuuden ja itseohjautuvuuden lisääntymisen sekä sosiaalisten taitojen parantuminen) sekä antamaan tukea ja tietoa ammatillisesta opintopolusta ja työelämään hakeutumisesta. Pajan työ- ja opintovalmennus toteutettiin yhteistyössä Stadin ammattiopiston kanssa. Keskustelun tukena ja alustavana työ- ja toimintakykyarviointina käytettiin THL:n Kykyviisari-mittaria, jonka perusteella tarvittaessa ohjattiin esim. terveydenhuoltoon (fyysinen terveys, päihdeklinikka, mielenterveydentuki) ja raha-asiainneuvontapalveluun (Rari-toiminta) sekä pohdittiin henkilökohtaisia tavoitteita koulutukseen ja työelämään.
Valmennusjakson aikana osallistujat osallistuivat työpajan ulkopuolisiin ryhmätoiminta- ja liikuntapäiviin sekä erilaisiin toiminnallisiin tapahtumiin yhteensä 43 kertaa. Valmennuspäivissä käsiteltiin työnhakua (työpaikkailmoitukset, työhaastattelut ja hakemusten laadinta), pääkaupunkiseudulla tarjolla olevia työelämäpalveluja, työpajasääntöjä ja -käytänteitä sekä fyysistä terveyttä (hyvä ruoka, uni, liikunta). Liikunta- ja toimintailtapäivät sisälsivät mm. kuntoilua Liikuntamyllyssä, joogaa ja keilausta. Stadin ammattiopiston työvalmentajan tuella hankkeen osallistujat tekivät yrityskäyntejä sekä tutustuivat erilaisiin rekrytapahtumiin ja ammattikoulun infotapahtumiin. Työkokeilijat suorittivat Stadin ammattiopiston kautta hygieniapassikoulutuksen ja heille tarjottiin mahdollisuus suorittaa ensiapu-, anniskelu- ja työkykypasseja. Hankkeen viimeisen neljänneksen aikana työpajalla oli mahdollista suorittaa myös Stadin avoimen ammattiopiston kautta ravitsemusalan osaamispisteitä (esim. osia kahvilatyöntekijän koulutuksesta). Lisäksi hankkeessa kehitettiin eteenpäin työpajatoiminnan sisäisiä ohjauskäytäntöjä ja toimintamalleja.
Voimavaravalmennusryhmiä järjestettiin hankeaikana kolme, jotka tapasivat yhteensä 28 kertaa. Ryhmään osallistuneista (yht. 17 eri hlöä) suurin osa oli pitkäaikaistyöttömiä tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, joiden pääasiallinen kurssille hakeutumisen syynä oli palautekyselyn mukaan sosiaalisten suhteiden tai arjen- ja elämänhallintataitojen lisääminen. Valmennus toteutettiin Suomen Mielenterveyden keskusliiton menetelmällä, jonka tavoitteena on vahvistaa elämän hallintaa, sosiaalisia taitoja ja työelämävalmiuksia. Ryhmien toteuttamisessa tehtiin yhteistyötä mm. Eskot ry:n Myllypuron Klubitalon työvalmentajien ja Helsingin monialaisen työvoimapalvelun (TYP) kanssa. Ryhmien jäseniltä tulleen palautteen mukaan keskustelut ryhmissä oli koettu avoimina. Harjoitteet tukivat arkea ja rohkaisivat sosiaalisuuteen. Voimavaravalmennusryhmiin oli kohtalaisen haasteellista löytää sitoutuneita osallistujia mm. siksi, että valmennus ei kuulunut silloisen aktiivimalli-toiminnan piiriin. Vastaavat ryhmät vaativat osallistujilta vahvaa motivaatiota sekä eri palveluja tarjoavien tahojen yhteisen tuen.
Kykyportaat -hankkeessa suunniteltiin yhdessä kokemusasiantuntijoiden ja vapaaehtoisten kanssa palvelumuotoilua hyödyntäen toiminta- ja koulutusmalli, jossa vapaaehtoinen antaa tukea ja ohjausta työelämän ulkopuolella oleville henkilöille esim. cv:n laadintaan ja yleiseen jaksamiseen liittyvissä asioissa. Tavoitteena on myös luoda toivoa sekä lisätä uskoa omaan osaamiseen ja merkityksellisyyteen yhteiskunnan jäsenenä. Palautteen perusteella erityisesti maahanmuuttajataustaiset, huonosti tai ei lainkaan suomea puhuvat, työelämän ulkopuolella olevat henkilöt hyötyivät ohjauksesta. Neuvontaa ja ohjausta kehittäneet ”työllisyyskoutsit” ovat jatkossakin mukana yhteiskehittämässä ja toteuttamassa vastaavaa toimintaa seurakunnissa.
Kaikkiaan hankkeeseen kirjattiin (aloitus- ja lopetuslomakkeilla) yhteensä 43 henkilöä. Hankkeen eri toiminnoissa oli mukana kokonaisuudessaan 100 vapaaehtoista, satunnaista työtöntä osallistujaa (Te-toimiston asiakas), eri yhteistyötahoja sekä hankesuunnitelman mukaisiin organisaation koulutuksiin osallistuneita henkilöitä, joita ei velvoitettu täyttämään aloitus- ja lopetuslomakkeita.