Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21207

Hankkeen nimi: ProWork - Vammaisten kansalaisuus ja työllisyyden uudet mahdollisuudet

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 11.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusSocom Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 1735895-7

Jakeluosoite: Kipparinkatu 1

Puhelinnumero: 044 748 5307

Postinumero: 53100

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.socom.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leena Kaljunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.kaljunen(at)socom.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 748 5300

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomessa kehitysvammaisten täysivaltainen kansalaisuus ei vielä toteudu toivotulla tavalla. Täysivaltaiseen kansalaisuuteen voidaan ajatella kuuluvan esimerkiksi mahdollisuus valita, missä, miten ja kenen kanssa asuu, mahdollisuus tehdä työtä sekä osallistua haluamallaan tavalla lähiyhteisöjen ja yhteiskunnan toimintaan.

Mm. parhaillaan toteutettavassa 31.12.2017 päättyvässä Yes we can -hankkeessa on noussut esiin seuraavia kehittämistarpeita: 1) Kehitysvammaisten sosiaalisen osallisuuden vahvistuminen ja 2) uusien työllistymisen mahdollisuuksien löytäminen mm. sosiaalisten kriteerien käytön vahvistaminen julkisissa hankinnoissa sekä palveluntuottajien tietoisuuden ja osaamisen lisääminen sosiaalisten kriteerien hyödyntämisessä.

Tämän kansainvälisessä yhteistyössä toteutettavaa kehittämishanketta valmistelevan hankkeen tavoitteet ovat:

1. Määritellä kehittämishankkeen sisältö
2. Löytää kansainväliset kumppanit
3. Sopia kansainvälisen yhteistyön sisältö ja kuvata lisäarvo
4. Valmistella ja allekirjoittaa kansainväliset kumppanuussopimukset

Varsinaisen kehittämishankkeen tavoitteena on kehitysvammaisten ihmisten osallisuuden vahvistuminen ja uusien työllistymisen mahdollisuuksien löytyminen.

Valmisteluhankkeen toimenpiteet ovat:
1. Kartoitetaan kansainväliset kumppanit
- Haetaan kumppaneita selvittämällä yhteistyökumppaneiden verkostoja
- Hyödynnetään European Commission's ESF Transnational Platform -verkkopalvelua
2. Määritellään kehittämishankkeen sisältö
- työpajat Etelä-Karjalan sekä Kymenlaakson kumppaneiden kanssa tavoitteiden, toimenpiteiden ja tavoiteltujen tulosten määrittämiseksi
3. Sovitaan kansainvälisestä yhteistyöstä
- kartoitetaan yhteiset kehittämiskohteet keskustelemalla alueellisten sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa
- sovitaan sisältö ja kuvataan lisäarvo
- valmistellaan ja allekirjoitetaan kansainväliset kumppanuussopimukset

Valmisteluhankkeen tulokset
1. Kehittämishankkeen sisältö on määritelty
2. Kansainväliset kumppanit ovat löytyneet
3. Kansainvälisen yhteistyön sisältö on sovittu ja lisäarvo kuvattu
4. Kansainväliset kumppanuussopimukset on valmisteltu ja allekirjoitettu

Alustavia kehittämishankkeen toimenpiteitä (jotka varmistuvat ja tarkentuvat valmisteluhankkeen aikana) ovat:
Sosiaalisen osallisuuden vahvistuminen
1. Hyödynnetään Sokran osallisuuskyselyn tuloksia osallisuutta vahvistavien konkreettisten toimenpiteiden määrittämisessä (tulokset käytettävissä kevättalvella)
2. Benchmarking kansainvälisesti yhteistyökumppaneiden kanssa vaihtaen hyviä käytäntöjä, toinen toisiltamme oppien ja käytäntöön soveltaen
- itsemääräämisoikeuden toteutuminen
- työpolut jne.
Työllistymisen uudet mahdollisuudet
1. Kartoitetaan sosiaalisten kriteerien käytön nykytila ja mahdollisuudet julkisissa hankinnoissa.
2. Lähempi tarkastelu esim. kotihoidon palvelun hankintaprosessin kautta.
3. Koulutus/seminaari/julkaisu palveluntuottajien tietoisuuden ja osaamisen lisäämiseksi sosiaalisten kriteerien hyödyntämisessä.
Kansainvälisissä verkostoissa oppiminen uusista työllistymismalleista

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Tällä valmisteluhankkeella ei ole varsinaista kohderyhmää. Haemme valmistelurahaa kansainväliselle hankkeelle, jonka kohderyhmänä ovat kehitysvammaiset ihmiset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Valmisteluhankkeen välilliset kohderyhmät ovat vammaisten kanssa työskentelevät ammattilaiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 14 877

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 14 876

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 14 877

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 14 876

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Kymenlaakso

Seutukunnat: Imatran, Kouvolan, Lappeenrannan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Rautjärvi, Savitaipale, Kouvola, Miehikkälä, Taipalsaari, Lemi, Luumäki, Pyhtää, Hamina, Parikkala, Imatra, Kotka, Virolahti, Ruokolahti, Lappeenranta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulmaa on analysoitu tilastotiedon pohjalta. Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan piirissä on viime vuosina ollut miehiä enemmän kuin naisia. Avo- ja tuetun työn paikoissa puolestaan on enemmän naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valmisteluhankkeessa varsinaisen hankkeen toimenpiteitä suunnitellaan sekä miesten että naisten osallistumiseen vaikuttavat seikat ja erityispiirteet huomioiden.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Valmisteluhankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se huomioidaan varsinaisen kehittämishankkeen suunnittelussa ja toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 3
Erityistä tukea tarvitseville ihmisille muotoillut palvelut parantavat heidän elämänlaatuaan ja hyvinvointiaan sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä, jolloin välilliset kulut esim. sairastuvuudesta vähenevät. Kehitysvammaisten ihmisten työllistyminen oikeisiin töihin rakentuu kestävän toimintamallin pohjalle, jota varsinaisessa kehittämishankkeessa rakennetaan.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 4
Valmisteluhankkeen lähtökohtana on aikaansaada kehittämishanke, jossa vahvistetaan kehitysvammaisten osallisuutta sekä työllistymismahdollisuuksia ja sitä kautta kehitysvammaisten henkilöiden hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 4
Kehitysvammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat ihmiset saavat varsinaisen kehittämishankkeen myötä parempia mahdollisuuksia tehdä oikeita töitä ja saada oikeaa palkkaa. Kehitysvammaisten kokema syrjintä ei useimmiten ole sukupuolisidonnaista, vaan kehitysvammaisuudesta johtuvaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 4
Kehitysvammaiset ihmiset ovat olleet yhteiskunnasta syrjässä. Valmisteluhankkeessa tähdätään hankkeeseen, jossa heidän äänensä tulee selkeämmin kuuluville. Asema yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä vahvistuu.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Valmisteluhankkeessa kirjoitimme hankesuunnitelman varsinaiselle hankkeelle, jossa haetaan ratkaisuja kehitysvammaisten ihmisten osallisuuden vahvistamiseksi ja uusien työllistymismahdollisuuksien löytämiseksi.
Hankkeen keskeiset tavoitteet ja niiden saavuttaminen:

1. Määritellä kehittämishankkeen sisältö
Kehittämishanketta valmisteltiin työryhmässä, jossa oli edustus Eksotesta, Kotkasta, Kouvolasta, Pyhtäältä, Haminasta, Saimiasta, Xamkista sekä Careasta. Valmistelussa kartoitettiin esimerkiksi mahdollisuuksia kehittää Kykyviisaria kohderyhmälle sopivampaan muotoon.
Kehittämishankkeelle asetettiin kaksi päätavoitetta:
1) Kehitysvammaisten kansalaisuuden ja osallisuuden vahvistuminen: osallisuuden esteiden tunnistaminen, osallisuuden kokemusten vahvistaminen ja kansainvälisten mallien kokeileminen sekä erityisen tuen keskuksen sekä työllisyyspalveluiden yhteistyön vahvistaminen vammaispalveluihin kehitysvammaisten työllisyyden edistämiseksi.
2) Asenneilmapiiri ja tiedostaminen: yksilö-, työntekijä- ja yhteiskunnallisella tasolla.

2. Löytää kansainväliset kumppanit
Hankkeelle tehtiin profiili ESF Transnational-palveluun.
Projektipäällikkö osallistui 22.-23.3.2018 Varsovassa järjestettyyn Partner Search Forum-tapahtumaan, jossa tavattiin ja verkostoiduttiin muiden koordinoituun kansainväliseen ESR-hakuun osallistuvien toimijoiden kanssa. Tapaamisella luotiin kontakti hankkeen belgialaisiin kumppaneihin.

3. Sopia kansainvälisen yhteistyön sisältö ja kuvata lisäarvo
Hankkeella on kaksi kansainvälistä hankekumppania: Groep Maatwerk sekä Emino. Molemmat hankekumppanit ovat Belgiasta.
Hankesuunnitelma Bridging severe disabilities @ work valmisteltiin kansainvälisenä yhteistyönä.
Lisäarvoa tulee kansainvälisestä kehittämistyöstä sekä esimerkiksi palvelujärjestelmien tai erilaisten käytäntöjen toimivuuden vertailemisesta. Belgian Flanderissa on hyvin erilainen
vammaisten työllistämisen malli, kun taas Suomessa kiinnostavia asioita ovat
esimerkiksi työhönvalmennus, Kykyviisari ja Ratko-koulutus.

4. Valmistella ja allekirjoittaa kansainväliset kumppanuussopimukset
Groep Maatwerk:n kanssa on tehty TCA-sopimus. Sopimukseen sisältyy myös epävirallinen yhteistyö hollantilaisten Cedris ja SBCM Kenniscentrum en A&O-fonds sociale werkgelegenheid organisaatioiden sekä Cardiffin (UK) yliopiston kansallisen mielenterveyden keskuksen kanssa.
Eminon kanssa on tehty TCA-sopimus, jossa kolmantena osapuolena on AFIDEL (Association pour la Formation, l’Insertion et le Déveleoppement Local).