|
|
|
Hankekoodi: S21210
Hankkeen nimi: Itäsuomalainen biotalouden erikoistumiskoulutus
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2018 ja päättyy 30.6.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: Yliopistokatu 2
Puhelinnumero: 0294 45 1111
Postinumero: 80101
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.uef.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka Tikkanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.tikkanen(at)uef.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504058236
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Biotaloudessa luonnonvarojen kestävä käyttö ja käytön hyväksyttävyys ovat keskeisiä ja ne otetaan huomioon hankkeessa kehitettävässä erikoistumiskoulutuksessa. Hankkeessa kehitetään Itä-Suomen yliopiston sekä Savonia- ja Karelia-ammattikorkeakoulujen sekä biotalouden yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa uusi työelämälähtöisen oppimisen ja opettamisen malli, jota pilotoidaan Biotalouden erikoistumiskoulutuksessa vuosina 2018-2020. Hankkeen konkreettisia toimenpiteitä ovat: (1) valtakunnallisesti suunnitellun biotalouden erikoistumiskoulutuksen räätälöinti Itä-Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin; (2) itäsuomalaisen työelämälähtöisen koulutusmallin rakentaminen parhaita työelämälähtöisen pedagogiikan malleja ja kokemuksia hyödyntäen; (3) yliopiston ja korkeakoulujen biotalouden parhaan osaamisen kanavoiminen alueen yritysten kehittämisongelmien ratkaisuun koulutuksen kautta, (4) korkeakoulujen opettajien kouluttaminen työelämänlähtöiseen koulutusmalliin; (5) itäsuomalaisen biotalouden työelämälähtöisen koulutusmallin pilotointi ensimmäisessä erikoistumiskoulutuksessa vuosina 2018-2020; (6) korkeakoulujen yhteisen Biotalouden erikoistumiskoulutuksen kysyntäpotentiaalin selvittäminen kansainvälisenä koulutusvientituotteena. Hankkeen välittömänä tavoitteena on kouluttaa 30 biotalouden alan ammattilaista tai alalle suuntautuvaa ammattilaista uudessa erikoistumiskoulutuksessa vuoden 2020 kesään mennessä ja siten edistää koulutettavien työllistymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Lisäksi 30 opiskelijaa suorittaa yhden erikoistumiskoulutuksen 10 op:n mittaisen eriyttävän opintojakson. Välillisenä tavoitteena on yliopiston ja korkeakoulujen opetuksen työelämärelevanssin parantaminen ja yliopiston ja korkeakoulujen yhteistyön tiivistäminen biotalouden alalla. Erikoistumiskoulutukseen otetaan korkeakoulutuksen käyneitä opiskelijoita riippumatta työmarkkina-asemasta. Tehdyt selvitykset osoittavat, että biotalouteen liittyvät työpaikat tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Biotalouden osalta työmahdollisuudet ovat erittäin hyvin myös naisten hyödynnettävissä perinteiseen maa- ja metsätalouteen verrattuna.
Biotalouden erikoistumiskoulutuksen ja siten hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka toimivat jo nyt tai tulevat tulevaisuudessa toimimaan biotalouden alalla (ml. työttömät ja työttömyysuhan alla olevat). He voivat työskennellä yrityksissä; yrittäjinä; neuvonta-, tutkimus tai edistämistehtävissä; tai ammatillisina opettajina. He voivat olla biotaloutta edistäviä julkisia toimijoita, yrittäjiksi aikovia tai biotuotannossa ja sen raaka-ainehankinnassa toimivia henkilöitä. Heillä tulee olla soveltuva maa- ja metsätalousalan, luonnonvara-alan, luonnontieteen alan tai tekniikan alan yliopisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen koulutus tai muu biotalouden alalle soveltuva koulutus. Lisäksi hankkeen kohderyhmänä ovat korkeakoulujen opettajat ja tutkijat. Hankkeessa parannetaan korkeakoulujen asiantuntijoiden taitoja verkkopedagogiikassa ja lisätään heidän valmiuksiaan toimia tutkimus ja opetustyössään entistä tiiviimmässä yhteistyössä alueen yritysten ja muiden työelämän organisaatioiden kanssa.
Hankkeen välilliset hyödynsaajat ovat biotalousalan tutkintotavoitteiset korkeakoulujen opiskelijat (opetuksen kehittyminen) sekä organisaatiot, joiden työntekijä on käynyt erikoistumiskoulutuksen. Työntekijöiden osaamistason ja korkeakouluyhteistyön tiivistymisen ja koulutuksessa suoritettavien kehittämistehtävien myötä hankkeen kohderyhmänä ovat biotalousalan yritykset Itä-Suomessa. Hanke tukee uuden yritystoiminnan syntymistä biotalousalalle
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 378 345
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 353 024
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 536 682
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 504 320
Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Koillis-Savon, Joensuun, Keski-Karjalan, Varkauden, Kuopion, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Sisä-Savon
Kunnat: Tohmajärvi, Liperi, Tervo, Kaavi, Kuopio, Rautalampi, Outokumpu, Lieksa, Siilinjärvi, Rautavaara, Rääkkylä, Keitele, Nurmes, Kiuruvesi, Tuusniemi, Suonenjoki, Sonkajärvi, Vesanto, Lapinlahti, Kontiolahti, Polvijärvi, Joensuu, Juuka, Ilomantsi, Kitee, Leppävirta, Vieremä, Varkaus, Pielavesi, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 15
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 25
Suunniteltu: 60
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 9 |
| Koulutuksessa avataan mitä luonnonvarojen käytön kestävyys tarkoittaa ja miten sitä toteutetaan käytännössä | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 9 |
| Olennainen osa metsäbiotaloutta (metsien käytön vaikutukset hiilivarastoihin ja CO2 päästöihin) ja siten siihen liittyvää koulutusta, miten metsäbiotalouteen vaikuttaa ilmastomuutoksesta johtuvat riskit | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 8 |
| Kuten edellä | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 9 |
| Kuten edellä | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 7 |
| Kuten edellä | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 9 |
| Kuten edellä | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 9 |
| Kuten edellä | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 0 |
| Koulutuksen aikana tehtävä kehittämistyö liittyy suoraan yrityksen toimintaan ja siten toimii toiminnan ja kokonaisuutena elinkeinorakenteen kehittäjänä | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 0 |
| Kuten edellä, kehittämistehtävä voi liittyä myös tuotteisiin ja palveluihin | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 0 |
| Kuten edellä | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 0 |
| Työssä viihtyminen lisääntyy koulutuksen myötä, kun oma osaaminen ja tietämys lisääntyvät ja työtehtävät saattavat muuttua vaativammiksi | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 0 |
| Miehillä ja naisilla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua koulutukseen ja siten parantaa asemaansa työelämässä | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 7 |
| Osaamistason parantaminen toivotaan parantavan työmarkkina asemaa | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 7 |
| Osaamisen lisääntymisellä vaikutus alueiden suunnitteluun (esim. virkistyskäyttö, luontomatkailu) | ||
| Ympäristöosaaminen | 9 | 0 |
| Koulutuksen sisällöllä on suora vaikutus ympäristöosaamiseen | ||
Hankkeessa kehitettiin Itä-Suomen yliopiston, Savonia- ja Karelia-ammattikorkeakoulujen sekä biotalouden yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa uusi työelämälähtöisen oppimisen ja opettamisen malli, jota pilotoitiin Biotalouden erikoistumiskoulutuksessa vuosina 2018-2020. Hankkeessa myös vahvistettiin korkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä biotalouden alalla.
Hankkeessa toteutettuja toimenpiteitä olivat: (1) valtakunnallisesti suunnitellun biotalouden erikoistumiskoulutuksen räätälöinti Itä-Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin; (2) itäsuomalaisen työelämälähtöisen koulutusmallin rakentaminen parhaita työelämälähtöisen pedagogiikan malleja ja kokemuksia hyödyntäen; (3) yliopiston ja korkeakoulujen biotalouden parhaan osaamisen kanavoiminen alueen yritysten kehittämisongelmien ratkaisuun koulutuksen kautta, (4) korkeakoulujen opettajien kouluttaminen työelämänlähtöiseen koulutusmalliin; (5) itäsuomalaisen biotalouden työelämälähtöisen koulutusmallin pilotointi ensimmäisessä erikoistumiskoulutuksessa vuosina 2018-2020; (6) korkeakoulujen yhteisen Biotalouden erikoistumiskoulutuksen kysyntäpotentiaalin selvittäminen kansainvälisenä koulutusvientituotteena.
Hankkeessa kehitetty koulutus on saanut positiivista palautetta sekä opiskelijoilta että heidän työnantajiltaan. Hankkeen myötä Itä-Suomessa on nyt selkeästi biotalouden koulutuskokonaisuus, joka näyttäytyy ulospäin erityisesti työelämän suuntaan yhtenäisempänä kuin ennen tätä hanketta. Kokonaisuutta on helpompi esitellä ja yhteistyön myötä Itä-Suomen biotalouden koulutus- tutkimus- ja kehittämiskokonaisuus on houkutteleva partneri myös kansainvälisesti. Hankkeessa kehitetty malli on jatkokehitettävissä ja sovellettavissa myös muille toimialoille.