Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21210

Hankkeen nimi: Itäsuomalainen biotalouden erikoistumiskoulutus

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2018 ja päättyy 30.6.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: Yliopistokatu 2

Puhelinnumero: 0294 45 1111

Postinumero: 80101

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.uef.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka Tikkanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.tikkanen(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504058236

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Savonia-ammatikorkeakoulu Oy, 2629463-3
Karelia Ammattikorkeakoulu Oy, 2454377-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Biotaloudessa luonnonvarojen kestävä käyttö ja käytön hyväksyttävyys ovat keskeisiä ja ne otetaan huomioon hankkeessa kehitettävässä erikoistumiskoulutuksessa. Hankkeessa kehitetään Itä-Suomen yliopiston sekä Savonia- ja Karelia-ammattikorkeakoulujen sekä biotalouden yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa uusi työelämälähtöisen oppimisen ja opettamisen malli, jota pilotoidaan Biotalouden erikoistumiskoulutuksessa vuosina 2018-2020. Hankkeen konkreettisia toimenpiteitä ovat: (1) valtakunnallisesti suunnitellun biotalouden erikoistumiskoulutuksen räätälöinti Itä-Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin; (2) itäsuomalaisen työelämälähtöisen koulutusmallin rakentaminen parhaita työelämälähtöisen pedagogiikan malleja ja kokemuksia hyödyntäen; (3) yliopiston ja korkeakoulujen biotalouden parhaan osaamisen kanavoiminen alueen yritysten kehittämisongelmien ratkaisuun koulutuksen kautta, (4) korkeakoulujen opettajien kouluttaminen työelämänlähtöiseen koulutusmalliin; (5) itäsuomalaisen biotalouden työelämälähtöisen koulutusmallin pilotointi ensimmäisessä erikoistumiskoulutuksessa vuosina 2018-2020; (6) korkeakoulujen yhteisen Biotalouden erikoistumiskoulutuksen kysyntäpotentiaalin selvittäminen kansainvälisenä koulutusvientituotteena. Hankkeen välittömänä tavoitteena on kouluttaa 30 biotalouden alan ammattilaista tai alalle suuntautuvaa ammattilaista uudessa erikoistumiskoulutuksessa vuoden 2020 kesään mennessä ja siten edistää koulutettavien työllistymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Lisäksi 30 opiskelijaa suorittaa yhden erikoistumiskoulutuksen 10 op:n mittaisen eriyttävän opintojakson. Välillisenä tavoitteena on yliopiston ja korkeakoulujen opetuksen työelämärelevanssin parantaminen ja yliopiston ja korkeakoulujen yhteistyön tiivistäminen biotalouden alalla. Erikoistumiskoulutukseen otetaan korkeakoulutuksen käyneitä opiskelijoita riippumatta työmarkkina-asemasta. Tehdyt selvitykset osoittavat, että biotalouteen liittyvät työpaikat tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Biotalouden osalta työmahdollisuudet ovat erittäin hyvin myös naisten hyödynnettävissä perinteiseen maa- ja metsätalouteen verrattuna.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Biotalouden erikoistumiskoulutuksen ja siten hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka toimivat jo nyt tai tulevat tulevaisuudessa toimimaan biotalouden alalla (ml. työttömät ja työttömyysuhan alla olevat). He voivat työskennellä yrityksissä; yrittäjinä; neuvonta-, tutkimus tai edistämistehtävissä; tai ammatillisina opettajina. He voivat olla biotaloutta edistäviä julkisia toimijoita, yrittäjiksi aikovia tai biotuotannossa ja sen raaka-ainehankinnassa toimivia henkilöitä. Heillä tulee olla soveltuva maa- ja metsätalousalan, luonnonvara-alan, luonnontieteen alan tai tekniikan alan yliopisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen koulutus tai muu biotalouden alalle soveltuva koulutus. Lisäksi hankkeen kohderyhmänä ovat korkeakoulujen opettajat ja tutkijat. Hankkeessa parannetaan korkeakoulujen asiantuntijoiden taitoja verkkopedagogiikassa ja lisätään heidän valmiuksiaan toimia tutkimus ja opetustyössään entistä tiiviimmässä yhteistyössä alueen yritysten ja muiden työelämän organisaatioiden kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset hyödynsaajat ovat biotalousalan tutkintotavoitteiset korkeakoulujen opiskelijat (opetuksen kehittyminen) sekä organisaatiot, joiden työntekijä on käynyt erikoistumiskoulutuksen. Työntekijöiden osaamistason ja korkeakouluyhteistyön tiivistymisen ja koulutuksessa suoritettavien kehittämistehtävien myötä hankkeen kohderyhmänä ovat biotalousalan yritykset Itä-Suomessa. Hanke tukee uuden yritystoiminnan syntymistä biotalousalalle

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 378 345

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 232 231

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 536 682

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 331 758

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Kuopion, Varkauden, Koillis-Savon, Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Sonkajärvi, Joensuu, Rautavaara, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Tervo, Polvijärvi, Rautalampi, Kuopio, Siilinjärvi, Kiuruvesi, Valtimo, Keitele, Nurmes, Tuusniemi, Lapinlahti, Vesanto, Rääkkylä, Lieksa, Tohmajärvi, Suonenjoki, Kaavi, Pielavesi, Leppävirta, Varkaus, Ilomantsi, Vieremä, Kitee, Juuka, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Koulutustarveanalyysissa todettiin alan miesvaltaisuus
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon tarvittavin toimenpitein koulutuksen suunnittelussa, opettajien sukupuolijakaumassa, opiskelijoiden rekrytoinnissa
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa järjestettävässä erikoistumiskoulutuksessa on yhtäläiset mahdollisuudet niin naisilla kuin miehillä osallistua.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 9
Koulutuksessa avataan mitä luonnonvarojen käytön kestävyys tarkoittaa ja miten sitä toteutetaan käytännössä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 9
Olennainen osa metsäbiotaloutta (metsien käytön vaikutukset hiilivarastoihin ja CO2 päästöihin) ja siten siihen liittyvää koulutusta, miten metsäbiotalouteen vaikuttaa ilmastomuutoksesta johtuvat riskit
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 8
Kuten edellä
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 9
Kuten edellä
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 7
Kuten edellä
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 9
Kuten edellä
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 9
Kuten edellä
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 0
Koulutuksen aikana tehtävä kehittämistyö liittyy suoraan yrityksen toimintaan ja siten toimii toiminnan ja kokonaisuutena elinkeinorakenteen kehittäjänä
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 0
Kuten edellä, kehittämistehtävä voi liittyä myös tuotteisiin ja palveluihin
Liikkuminen ja logistiikka 8 0
Kuten edellä
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 0
Työssä viihtyminen lisääntyy koulutuksen myötä, kun oma osaaminen ja tietämys lisääntyvät ja työtehtävät saattavat muuttua vaativammiksi
Tasa-arvon edistäminen 8 0
Miehillä ja naisilla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua koulutukseen ja siten parantaa asemaansa työelämässä
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 7
Osaamistason parantaminen toivotaan parantavan työmarkkina asemaa
Kulttuuriympäristö 0 7
Osaamisen lisääntymisellä vaikutus alueiden suunnitteluun (esim. virkistyskäyttö, luontomatkailu)
Ympäristöosaaminen 9 0
Koulutuksen sisällöllä on suora vaikutus ympäristöosaamiseen

9 Loppuraportin tiivistelmä

-