Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21211

Hankkeen nimi: Katiska - kulttuurialan ammattiverkostot työllistymisen tukena

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.7.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: Bulevardi 31, PL 4000

Puhelinnumero: 09 7424 5000

Postinumero: 00079

Postitoimipaikka: Metropolia

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Nicklas Nyman

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: nicklas.nyman(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 159 2571

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Katiska on kehittämishanke, jossa käynnistetään Suvilahden alueen ja Kaapelitehtaan toimijoiden ja Metropolia AMK:n yhteistyömalli, joka kehittää kulttuuripalveluiden ja median osaamisalojen koulutukseen kuuluvaa työssäoppimista ja alojen työllistämistä, sekä oppilaitosten, alueiden ja työelämän välistä yhteistyötä. Hankkeessa tuetaan työnantajien mahdollisuuksia ottaa vastaan työssäoppijoita, parannetaan työpaikkaohjaamisen laatua ja osuvuutta, sekä lisätään työssäoppimispaikkaa etsivien ja paikkoja tarjoavien kohtaamisen mahdollisuuksia. Työssäoppimisen käsitteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä laajasti käytännön työn kautta tapahtuvaa informaalia oppimista niin, että se käsittää sekä eri asteen opintoihin kuuluvan työharjoittelun, mutta myös työkokeilun, palkkatuetun työn tai siviilipalveluksen. Työssäoppiminen tällä tavalla määriteltynä sisältää erilaisten ammatillisten taitojen oppimisen lisäksi myös alan työkulttuuriin, yleisiin ja erityisiin käytäntöihin ja verkostoihin ulottuvan sosiaalistumisprosessin.

Hankkeen tavoitteena on kulttuuripalveluiden ja median osaamisalueiden koulutukseen kuuluvan työssäoppimisen osuvuuden parantaminen, työssäoppimis- ja työllistämistoiminnan lisääminen ja kehittäminen Suvilahden alueella ja Kaapelitehtaalla. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään nykytilanteen kartoitus, järjestetään opiskelijoille vierailuja kohderyhmän organisaatioihin, sekä kootaan kohderyhmän edustajien verkosto, jossa jaetaan toimintamalleja ja kokemuksia erilaisista työssäoppimisen mahdollisuuksista alalla. Yhteistyöverkoston kautta järjestetään kohderyhmälle tarvittaessa mm. työpaikkaohjauskoulutusta sekä tukea rekrytointi- ja yritysasioihin. Lisäksi selvitetään mahdollisuus yhteisen ja pysyvän rekrytointitiedotuskanavan luomisesta esimerkiksi kohderyhmän käyttämien verkkosivujen yhteyteen. Verkoston sisällä tehdään myös kartoitus muista yhteistyömahdollisuuksista synergiaetujen selvittämiseksi. Hankkeen toimenpiteiden tärkeimmät tulokset ovat käytäntöjen laadullinen muutos työssäoppimiseen liittyvässä toiminnassa koko kohderyhmässä sekä työssäoppimispaikkojen määrällinen lisääntyminen, sekä pysyvän dialogiyhteyden muodostuminen kohteina olevien luovien alojen yrityksiin ja organisaatioiden sekä oppilaitosten välille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Suvilahden alueen ja Kaapelitehtaan yritysten sekä kolmannen sektorin toimijoiden henkilökunta, Metropolian kulttuurituotannon ja median osaamisalueiden opettajat ja koulutussuunnittelijat, kulttuurialoille valmistuneet ja niitä opiskelevat nuoret aikuiset sekä alueella tapahtumia järjestävien organisaatioiden edustajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat mainituille aloille pyrkivät työttömät nuoret ja yli 30-vuotiaat työttömät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 163 591

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 145 444

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 218 122

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 193 926

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 65

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 26

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on tehty Katiska-hanketta edeltäneessä ZIP-hankkeessa. Toimintaympäristö on Suvilahden alue, ja ko. alueen toimijoiden työllistämistoiminta. Selvityksen on tehnyt ZIPin hankehenkilöstö. Selvityksen tausta-aineistona on käytetty kulttuuriareena Glorian työllistämistoiminnasta kerättyjä tilastoja sekä nuorisoasiainkeskuksen työntekijöiden haastatteluita. Metropolialla ja Helsingin kaupungilla on lain edellyttämät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, joita noudatetaan hankkeen toteutuksessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa pyritään purkamaan syrjiviä sukupuolirakenteita ja ennakkoasenteita ottamalla sukupuolinäkökulma huomioon työpajojen ja seminaarien sisällöissä, hankkeen järjestämissä koulutuksissa ja muissa tilaisuuksissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on otettu huomioon hankkeen suunnittelussa. Hankkeessa noudatetaan Metropolian ja Helsingin kaupungin ohjeita ja toimenpiteitä sukupuolinäkökulman toteuttamisesta ja tuodaan uutta ajanmukaista osaamista aiheesta toteuttajaorganisaatioille, kohderyhmille ja sidosryhmille

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. energiansäästön ja resurssien järkevän käytön edistäminen Suvilahden alueen toiminnassa, immateriaalisten media- ja kulttuuripalvelujen edistäminen, Hankkeessa hyödynnetään Metropolian ja Helsingin kaupungin kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hanketoiminnassa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. energiansäästön ja resurssien järkevän käytön edistäminen Metropolian toiminnassa, immateriaalisten media- ja kulttuuripalvelujen edistäminen. Hankkeessa hyödynnetään Metropolian ja Helsingin kaupungin kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hanketoiminnassa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. energiansäästön ja resurssien järkevän käytön edistäminen Metropolian toiminnassa, immateriaalisten media- ja kulttuuripalvelujen edistäminen. Hankkeessa hyödynnetään Metropolian ja Helsingin kaupungin kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hanketoiminnassa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan. Välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. energiansäästön ja resurssien järkevän käytön edistäminen Metropolian toiminnassa, ympäristöosaamisen kehittäminen osaksi työllistettyjen ammattitaitoa, immateriaalisten media- ja kulttuuripalvelujen edistäminen. Hankkeessa hyödynnetään Metropolian ja Helsingin kaupungin kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hanketoiminnassa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. Välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. energiansäästön ja resurssien järkevän käytön edistäminen Metropolian toiminnassa, immateriaalisten media- ja kulttuuripalvelujen edistäminen. Hankkeessa hyödynnetään Metropolian ja Helsingin kaupungin kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hanketoiminnassa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Hankkeen toiminnassa syntyy vähän jätettä, samoin fyysisiä materiaaleja tarvitaan todella vähän. Toimintaympäristö perustuu suurelta osin immateriaalisten palvelujen ja elämysten tuotantoon, ja merkittävin kulutettava materiaali on sähkö. Toiminta vaatii tekniikkaa ja laitteita, joiden hankinnassa painotetaan niiden energiatehokkuutta, kestävyyttä ja pitkäikäisyyttä. Käytöstä poistetut laitteet toimitetaan uusiokäyttöön tai asianmukaisesti kierrätykseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 5
Hankkeen toimintaympäristössä Suvilahdessa kuluu suhteellisen paljon esitys- ja muun tekniikan vaatimaa sähköä. Hankkeessa suositaan uusiutuvilla tavoilla tuotettua sähköä, mutta tiedostetaan myös se, että isompien yhteistyökumppaneiden sähkönhankintasopimuksiin voi olla hankala vaikuttaa. Hanke pyrkii vaikuttamaan siihen, että Suvilahden alueen toimijoiden tekniikkahankinnoissa suositaan energiatehokkaita ja mahdollisuuksien mukaan uusiutuvista materiaaleista ja uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettuja laitteita. Ympäristöosaaminen sisällytetään työllistettyjen nuorten ura- ja oppimispolkuihin ja työssäoppimisprosesseihin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä on edistää nuorten työllistymistä, itsensä työllistämistä ja verkostoitumista paikallisten media- ja kulttuurialan toimijoiden kanssa. Taustalla on tarve pidentää nuorten työuria, antaa työkaluja kestävään työllistymiseen ja itsensä työllistämiseen ja vastata osaltaan kestävyysvajeen pienentämiseen. Tavoitteen toteuttamiseksi hankkeessa tuetaan nuorten yrittäjyyttä, osuuskuntia ja muuta työllistymiseen tähtäävää toimintaa. Hanke rakentaa verkostoja paikallisten media- ja kulttuurialan toimijoiden sekä työllistettyjen nuorten välille. Tarkoituksena on tutustuttaa nuoret paikallisiin toimijoihin, yritystoiminnan erilaisiin mahdollisuuksiin sekä saattaa osaavat nuoret ja työvoimaa tarvitsevat yritykset ja järjestöt yhteen. Jatkuvan kasvun päämääräkseen asettanut talous on osoittautunut ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömäksi. Hankkeen toiminnassa huomioidaan ns. uuden talouden mahdollisuudet ja tavat kehittää taloudellista toimintaa kestävältä pohjalta. Keskiössä ovat immateriaaliset palvelut ja tuotteet, joiden parissa kohderyhmät toimivat. Niitä painotetaan myös paikallisten verkostojen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Suvilahden alueen palveluiden hyödyntäminen ja yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa on Metropolian ja hankkeen toiminnan mukaista. Konkreettisesti tämä ilmenee mm. tapahtumatuotannossa, jossa yhdistyy alueen kulttuuritoimijoiden henkilökunnan ja teknisen osaamisen tarve, sekä opinnollistettu työssäoppimisrakenne.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 10
Hankkeen toimintaympäristö, media- ja kulttuuriala, perustuu lähtökohtaisesti immateriaalitalouteen, aineettomaan tuotantoon. Nykyisellä verkkoaikakaudella fyysisten kappaleiden (esim. DVD-levy) merkitys on entisestäänkin vähentynyt. On ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää tuottaa aineettomia tapahtumia ja elämyksiä, kuten konsertteja, teatteriesityksiä tai videotaltiointeja. Digitalisoituneilla media- ja kulttuurialoilla on valtava kasvupotentiaali, jota Suomessa ei ole vielä osattu täysin hyödyntää. Lisäksi kulttuurituotteilla ja -elämyksillä on positiivinen vaikutus paitsi ihmisten hyvinvointiin, myös kulutustottumuksiin: kun aika ja rahat kuluvat aineettomiin tuotteisiin, tarve hankkia fyysisiä tavaroita jää vähemmälle. Media- ja kulttuurialat ovat osaamis- ja työvoimaintensiivisiä aloja, joiden varaan Suomen tulevaisuuden hyvinvointia voidaan rakentaa. Työ ja tekijät eivät tällä hetkellä kuitenkaan kohtaa tarpeeksi hyvin. Media- ja kulttuurialoilla työ täytyy usein luoda itse, samoin täytyy luoda tarve ja kysyntä itse työlle. Hankkeessa kehitetään malleja, joilla nuorten työssäoppimista, työn luomista ja työllistymistä edistetään. Samalla nuoria rohkaistaan ajattelemaan avoimesti ja uudella tavalla ja haastamaan vakiintuneet ns. vanhan talouden rakenteet. Hankkeessa kehitettävät toimintamallit ovat luonteeltaan aineettomia.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Hankkeella ei ole suurta välitöntä vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan. Hankkeen toimintaympäristö on Suvilahden ja Kaapelitetaan alueet Helsingissä, joten kohderyhmällä tai henkilöstöllä ei tule pitkiä matkoja. Toiminnassa pyritään välttämään yksityisautoilua, ja suositaan pienemmän hiilijalanjäljen liikkumismuotoja sekä virtuaalitapaamisia (videopuhelut yms).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Nuorten työllistäminen ja työttömyyden katkaiseminen vaikuttaa nuorten hyvinvointiin ja terveyteen positiivisesti. Tavoitteena on, että hanke antaa yrittäjille, yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille työkaluja kestävään työllistämiseen. Nuorten verkostoituminen hankkeen toteuttajien, työelämän edustajien ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa lisää nuorten oman osaamisen tuntemusta sekä sosiaalista osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Hankkeen tavoitteena on, että nuoret pääsevät sisälle ympäröivään kulttuuriseen toimintakenttään ja työelämään. Tätä kautta nuoret pääsevät myös toteuttamaan itseään sekä vaikuttamaan ympäristöönsä.
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Hankkeessa pyritään purkamaan syrjiviä sukupuolirakenteita ja ennakkoasenteita ottamalla sukupuolinäkökulma huomioon työpajojen ja kohderyhmän tapahtumien sisällöissä. Media- ja kulttuurialojen työtehtävät ovat varsin jyrkästi jakautuneet sukupuolen mukaan. Miehet ovat perinteisesti suuntautuneet teknisiin ja fyysisiä ominaisuuksia korostaviin työtehtäviin (mm. valo- ja äänitekniikka, ripustukset) ja naiset ”pehmeämpiin” tehtäviin (mm. kuvaus, leikkaus, kirjoittaminen). Hankkeen toiminta pyrkii purkamaan näitä rakenteita.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Suvilahden ja Kaapelitehtaan alueiden yrityksissä ja yhteisöissä on hyvin monenlaista väkeä. Erityisesti tapahtumatuotannoissa työskentely vaatii sosiaalista kanssakäymistä erilaisten ihmisten kanssa ja erilaisuuden hyväksymistä. Suvilahdessa järjestetään kulttuuritapahtumia laajalla skaalalla. Erilaiset genret, alakulttuurit, taidemuodot ja ihmisryhmät sekoittuvat alueen toiminnassa. Hankkeen toiminnassa noudatetaan samoja periaatteita ja yhdenvertaisuuden huomioiminen sisällytetään kaikkiin toimenpiteisiin. Erilaisten ryhmien ja ihmisten yhteensovittaminen on osa hankkeen toimintaa ja yhteistyöverkostojen luomista.
Kulttuuriympäristö 10 10
Hanke sijoittuu Suvilahden (ja Kaapelitehtaan) alueelle, josta on muodostumassa kulttuuritapahtumien keskus. Kesän festivaalitoiminnan (mm. Flow, Tuska) lisäksi alueilla on useita tapahtumatiloja joissa järjestetään satoja erilaisia kulttuuritapahtumia vuosittain. Monipuolinen kulttuuriympäristö tukee hankkeen tavoitteita nuorten työllistymismahdollisuuksien parantamisessa ja työssäoppimispaikkojen lisäämisessä.
Ympäristöosaaminen 5 5
Ympäristöosaamisen ja -tietoisuuden vahvistaminen kuuluu hankkeen toimintaperiaatteisiin ja se sisällytetään nuorten työssäoppimisjaksoihin. Ympäristöosaaminen leikkaa kaikkea toimintaa, ura- ja oppimispolkuja, ammattiosaamisen kehittämistä, koulutuksia ja työssäoppimismalleja. Tavoitteena on, että hankkeen myötä työllistetyillä nuorilla, Suvilahden alueen ja Kaapelitehtaan työntekijöillä ja yhteistyöverkostoilla on aiempaa parempi ympäristöosaaminen ja että he ottavat ympäristöön, kestävään kehitykseen ja vähähiilisyyteen liittyvät asiat huomioon toiminnassaan myös jatkossa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Katiska oli Metropolia ammattikorkeakoulun kehittämishanke, jossa käynnistetiin Suvilahden alueen, Kaapelitehtaan toimijoiden ja Metropolia AMK:n yhteistyömalli. Tavoitteena oli kehittää kulttuuripalveluiden ja median osaamisalojen koulutukseen kuuluvaa työssäoppimista ja kartoittaa alueiden työharjoittelu- sekä työpaikkojen määrä ja laatu. Hankkeessa tuettiin työnantajien mahdollisuuksia ottaa vastaan työssäoppijoita, pyrittiin parantamaan työpaikkaohjaamisen laatua ja osuvuutta, sekä lisättiin työssäoppimispaikkaa etsivien ja paikkoja tarjoavien kohtaamisen mahdollisuuksia.

Hankkeella oli kaksi päätavoitetta:
1. Kulttuuripalveluiden ja median osaamisalueiden koulutukseen kuuluvan työssäoppimisen osuvuuden parantaminen
2. Työssäoppimis- ja työllistämistoiminnan lisääminen ja kehittäminen Suvilahden alueella ja Kaapelitehtaalla

Metropolian tavoitteet hankkeen toteuttajana liittyivät koulutuksen osuvuuden ja sisällön kehittämiseen sekä työelämäkontaktien tarjoamiseen pk-seudun ammattikorkeakoulujen opiskelijoille.

Hankkeen aikana kartoitettiin Kaapelitehtaan ja Suvilahden alueiden luovien ja kulttuurialojen yrittäjien työharjoittelijatarpeita ja yhteistyömahdollisuuksia. Haastattelujen perusteella todettiin alueilla olevan runsaasti piilossa olevia työharjoittelu- ja työpaikkoja edellämainituilta aloilta. Lisäksi toimijoiden haastatteluilla saatiin kartoitettua niitä puutteita osaamisessa joita vastavalmistuneilla esiintyy, jotta opintosuunnitelmien sisältöjä saadaan muokattua dynaamisemmiksi ja enemmän kentän tarpeita vastaaviksi. Tämä tarve ilmenee erityisesti esitystekniikan ja kulttuurituotannon aloilla.

Hankkeen resursseilla kehitettiin yhteistyöverkostoa alueiden toimijoiden sekä ammattikorkeakoulun välille, ja aloitettiin tiedotustoiminta erilaisista yhteistyömalleista. Helsingin kaupungin työllisyyspalvelut osallistui tiedotukseen tuomalla kentälle tietoa palkkatuesta, Helsinki-lisästä ja muista työllistämisen tuista joita toimijat voivat käyttää työllistäessään vastavalmistuneen tai työttömän. Haastattelujen perusteella todettiin että valtaosalla luovien ja kulttuurialojen pienyrityksistä on vaikeuksia löytää resursseja maksaa työharjoittelusta rahallista korvausta, kun taas yhdistyksillä jonkinlainen korvaus tuntui olevan yleisempi tapa. Erityisesti säätiötaustaiset tanssi- ja teatterilaitokset ovat varsin kiitettävästi maksaneet asiaankuuluvaa harjoittelupalkkaa, ja Metropolia ammattikorkeakoulun linjaus on että harjoittelusta pitäisi saada jonkinlainen korvaus luovien alojen ansaintamallin suojelemiseksi.

Hankkeen lopussa julkaistiin Kiinteistö oy Kaapelitalon johdolla kehitetty RekryHaavi -palvelu Kaapelitehtaan sekä Suvilahden sivuilla. RekryHaavi on matalan kynnyksen palvelusovellus jossa alueiden toimijat voivat ilmoittaa avoimista työharjoittelupaikoista, projektimahdollisuuksista, työpaikoista, lopputyöaiheista jne. Palvelun tarkoituksena on kohtauttaa työnantajia ja korkeakouluopiskelijoita, ja auttaa tuomaan esiin edellä mainittuja piilotyöpaikkoja sekä helpottaa opiskelijoiden sitoutumista ja verkostoitumista ammattikentän kanssa. Palvelu on tehty ratkaisemaan niitä tarpeita joita kentän toimijoiden haastattelujen perusteella löydettiin.

Katiska-hanke toimitti myös "Yhdessä eteenpäin - työharjoittelumallien haasteet ja mahdollisuudet" -artikkelikokoelman. Kirjassa koostuu kentän työnantajien, järjestötoimijoiden sekä ammattikorkeakoulun henkilökunnan näkemyksistä sekä kokemuksista ammatilliseen korkeakoulutukseen liittyvän työharjoittelun nykytilasta.

Hankkeen tuloksia ja löydöksiä käytetään parantamaan dialogia ammatillisen korkeakoulutuksen ja kentän toimijoiden välillä, jotta luovien ja kulttuurialojen työvoiman kohtaanto-ongelmat sekä mahdolliset osaamisvajeet saadaan korjattua.