|
|
|
Hankekoodi: S21215
Hankkeen nimi: VALTEK – valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn ja kasvun varmistaminen
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Savon koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 1852679-9
Jakeluosoite: PL 87
Puhelinnumero: 017 2143000
Postinumero: 70101
Postitoimipaikka: KUOPIO
WWW-osoite: http://www.sakky.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hannu Miettinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hannut.miettinen(at)sakky.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7854211
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
VALTEK – Valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn ja kasvun varmistaminen kehittämishanke on valmistavan teollisuuden, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun henkilöstön osaamisen kehittämishanke. Sitä toteuttavat Savon koulutuskuntayhtymä, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä. Hankkeen hallinnoija on Savon koulutuskuntayhtymä. Toimialue on Pohjois-Savon maakunta ja Pieksämäki sekä Joroinen.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat maakunnan valmistavan teollisuuden ja sitä palvelevan liiketoiminnan yritykset ja niiden henkilöstö sekä maakunnan ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat. Hankkeen kohderyhmää ovat myös työnhakijat,ammatin vaihtajat sekä pitkäaikaistyöttömät.
Valmistava teollisuus elää kasvun ja kehityksen aikaa. 2010-luvun alun taantuman jälkeen on siirrytty merkittävän kasvun ja kehityksen vaiheeseen. Varmistaakseen kilpailukykyisyytensä teollisuuden on panostettava merkittävästi liiketoiminnan kehittämiseen. Keskeisiä kehittämisalueita ovat mm. tuotannon kehittäminen, osaamisen lisääminen ja monipuolistaminen sekä uusien liiketoiminta mallien kehittäminen. Kilpailukykyä vahvistaakseen yritysten on edelleen kehitettävä ja ylläpidettävä luotettavia verkostoja.
Maakuntaan on suunnitteilla historiallisen suuria teollisuusinvestointeja. Niiden toteutuessa työvoiman kysyntä tulee kasvamaan merkittävästi. Tähän kysyntään on pystyttävä vastaamaan kouluttamalla teollisuudelle ja sitä palvelevalle liiketoiminnalle niiden tarvitsemia uusia osaajia.
Hankkeen päätavoitteita ovat:
Teollisuuden kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen
- valmistus- ja palveluverkoston koordinointi ja kehittäminen
- laatutyön, ympäristöosaamisen ja kokonaisturvallisuuden hallinnan kehittäminen
- tuotantofilosofioiden tehokas soveltaminen valmistusverkostoissa
Osaamisen varmistaminen organisaatioissa
- yrityslähtöisen pedagogiikan kehittäminen
- yritysten ja oppilaitosten henkilöstön osaamisen kehittäminen
- tki-ympäristöjen käytön tehostaminen sekä yhteistyön kehittäminen yritysten ja oppilaitosten välillä ja oppilaitosten kesken
Teollisuuden vetovoimaisuuden parantaminen
- alan suunnitelmallisen imagotyön vakiinnuttaminen
- osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen kouluttamalla nykyistä ja uutta henkilöstöä
- alan opiskelupaikkojen parempi täyttöaste
- työnhakijoiden ja ammatin vaihtajien ohjaaminen alan koulutuksiin ja hankkeen toimenpiteisiin
Hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi toimenpiteet kootaan kolmeen pääalueeseen, jotka ovat:
- Tuotannon ja toiminnan muutokset ja johtaminen
- Yrityslähtöisten opetusmenetelmien kehittäminen
- Vetovoimaisuuden parantaminen
Hanke toteuttaa yrityslähtöisiä koulutuksia, seminaareja ja infotilaisuuksia sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistä kehittämistyötä mm. seuraavilla osaamisalueilla.
Tuotannon ja toiminnan muutokset ja johtaminen
- Valmistus- ja palveluverkoston koordinointi ja kehittäminen
- Laatu, ympäristö ja turvallisuus
- Tuotantofilosofioiden soveltaminen
Yrityslähtöisten opetusmenetelmien kehittäminen
- Yrityslähtöisen pedagogiikan kehittäminen
- Oppimisympäristöjen käytön kehittäminen
- TKI-ympäristöjen käytön tehostaminen ja yhteistyö
Vetovoimaisuuden parantaminen
- Alan imagotyö
- Tiedottaminen työmahdollisuuksista ja opiskelupaikoista
- Työnhakijoiden ja alan vaihtajien ohjaaminen alalle
Hankkeella luodaan yrityksille mahdollisuuksia parantaa kilpailukykyään ja luodaan edellytyksiä yritysten liiketoiminnan kasvulle. Yritysten nykyisen henkilöstön koulutus mahdollistaa siirtymisen vaativampiin tehtäviin, jolloin uusien henkilöiden kouluttami-nen vapautuviin tehtäviin mahdollistuu ja kynnys tulla alalle madaltuu. Opetushenkilöstön osaamista kehitetään siten, että he hallitsevat uusiutuvien oppimisympäristöjen käytön ja yritysten käyttämät uudet teknologiat sekä menetelmät. Laadukkaalla opetuksella turvataan ammattitaitoiset osaajat yritysten tarpeisiin. Tämän lisäksi hankkeen tuloksia ovat mm:
- Tuotannon tehostuminen valmistusverkostotasolla
- Yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistyminen
- Ammatillisen liikkuvuuden lisääntyminen
- Riskienhallinnan parantuminen edistää kilpailukyvyn parantumista
- Alan yritysten mahdollisuudet rekrytoida uusia työntekijöitä paranevat
- Koulutukset tukevat uusien teknologioiden käyttöönottoa yrityksissä
- Alan koulutuksiin hakeutuvien henkilöiden lukumäärä kasvaa
- Alan rekrytointi helpottuu ja osaavaa työvoimaa on paremmin saatavissa
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat maakunnan valmistavan teollisuuden ja sitä palvelevan liiketoiminnan yritykset ja niiden henkilöstö sekä maakunnan ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat. Hankkeen kohderyhmää ovat myös työnhakijat ja ammatin vaihtajat.
Hankkeeseen osallistuvien yritysten määrä 150. Määrään pyritään sisällyttämään vähintään 30 yritystä, jotka eivät olleet Teknosteps2018- hankkeessa mukana
Välillisiä kohderyhmiä ovat maakunnan ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun opiskelijat, jotka hyötyvät hankkeesta oppilaitoksen osaamisen ja opetuksen tason parantuessa hankkeen kehittämistoimenpiteiden ansiosta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 685 020
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 646 161
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 831 810
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 784 027
Maakunnat: Pohjois-Savo, Etelä-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Varkauden, Koillis-Savon, Sisä-Savon, Ylä-Savon, Pieksämäen
Kunnat: Kiuruvesi, Lapinlahti, Vesanto, Pieksämäki, Kuopio, Siilinjärvi, Rautavaara, Tervo, Sonkajärvi, Tuusniemi, Keitele, Kaavi, Rautalampi, Suonenjoki, Vieremä, Varkaus, Leppävirta, Pielavesi, Joroinen, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 150
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 117
Suunniteltu: 800
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 4 |
| Tuotannon kehittämisessä kiinnitetään huomiota logistiseen tehokkuuteen. Tuotanto tehostuu ja raaka-aineen käyttö pienenee. Energian käyttö tehostuu. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Energian ja raaka-aineen käyttö tehostuvat. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 2 |
| Energian ja raaka-aineiden käyttö tehostuvat. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 4 |
| Uusien tuotantomenetelmien kehittämisen ansiosta materiaalien käyttö tehostuu. Hankkeessa edistetään kiertotaloutta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 3 |
| Hankkeessa edistetään uusiutuvien energiantuotantojärjestelmien käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 4 |
| Hankkeen kohderyhmäyritykset kasvavat ja kilpailukyky paranee, joka edistää elinkeinorakenteen kestävää kehitystä. Yritykset ja työpaikat lisääntyvät maakunnassa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
| Hankkeen toteuttajien yhteistyö ja osaaminen kehittyvät siten, että kohderyhmille pystytään tuottamaan osaamispalveluita aiempaa tehokkaammin ja kohdennetummin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Paikallisten alihankintaketjujen hallinnan kehittämisellä toimitusketjut lyhenevät logistisesti. Maakunnallisuutta pyritään hyödyntämään tehokkaammin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 4 |
| Yritykset ja työpaikat lisääntyvät alueella kasvun ja kannattavuuden parantumisen myötä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Hankkeen yhtenä tavoitteena on alan vetovoimaisuuden kasvattaminen, jolla voidaan vaikuttaa alalle hakeutuvien henkilöiden sukupuolijakaumaan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta luomalla työpaikkoja kulttuurisesta taustasta riippumatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 2 |
| Ammatillisen osaamisen kehittyminen tukee työkulttuurin muutosta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Kestävään kehityksen lähtökohtana on luonnonvaroja säästävä toiminta. Kehitystyö tuottaa energiatehokkaita tuotteita ja palveluja sekä toimintamalleja, jotka edistävät tulevaisuudessa yritysten kilpailukykyä. Samalla hankkeeseen osallistuvien ympäristöosaaminen lisääntyy. | ||
VALTEK- Valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn ja kasvun varmistaminen kehittämishankkeen lähtökohtana on ollut teollisuuden toimialojen kilpailukyvyn ja kasvunvarmistaminen hankkeen toiminta-alueella. Hankkeen toteuttamat toimenpiteet suunniteltiin yhteistyössä yritysten kanssa, joustavaa ja aikajanaltaan nopeaa reagointia ajankohtaisia elinkeinoelämän kehittämistarpeita varten. Hankkeen toteuttamisajankohtana vientiteollisuus eli voimakasta kasvua, joka heijastui työvoiman lisääntyneenä kysyntänä ja varsinkin verkostotoiminnan kehittämistarpeena. Samaan aikaan työmarkkinoilta henkilöstön poistuma eläköitymisen kautta on kiihtynyt ja vastaavasti nuorten, työmarkkinoille siirtyvien ikäluokkien koko pienentynyt. Tämä on näkynyt myös teollisuuden toimialalle opiskelemaan hakeutuvien määrän pienenemisenä. Hankkeessa kehitettiin toimintamalleja, joiden avulla varsinkin toisenasteen peruskoulutukseen hakeutuvien tietoisuus toimialan tarjoamista työmahdollisuuksista sekä työtehtävien sisällöistä vastaa todellista tilannetta.
Hankkeen kohderyhmänä oli maakunnan valmistavan teollisuuden ja sitä palvelevan liiketoiminnan yritykset ja niiden henkilöstö sekä maakunnan ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat. Hankkeen kohderyhmää olivat myös työnhakijat ja ammatinvaihtajat. Hankkeen päätoteuttaja oli Savon koulutuskuntayhtymä ja osatoteuttajia olivat Savonia-ammattikorkeakoulu Oy ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä. Toiminta-alueena oli Pohjois-Savon maakunta sekä Pieksämäki ja Joroinen.
Hanke järjesti hankeaikana yhteensä 79 koulutusta, jotka edistivät hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Hankkeen määrälliset tavoitteet toteutuivat hyvin. Koulutuksissa aloitti 911 henkilöä, 117 yrityksestä ja oppilaitoksesta. Koulutukset kohdistuivat hankesuunnitelmassa esitettyihin teemoihin eli teollisuuden kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen sekä osaamisen varmistaminen organisaatioissa. Koulutuksia toteutettiin yrityksissä ja oppilaitoksissa. Hankkeen toteuttajien TKI-ympäristöjä hyödynnettiin toteutuksissa mahdollisuuksien mukaan. Koulutusten sisällöt olivat tarvelähtöisesti suunniteltuja, aihe- ja yritysryhmille suunniteltuja täsmäkoulutuksia. Hanke tuotti maakuntaan uutta osaamista ostamalla erityisosaamista vaativia koulutuksia eri palveluntuottajilta. Hankkeen aikana kehitettiin verkkokoulutuksia sekä hankittiin hankkeen toteuttajaorganisaatioille lupia luvanvaraisten koulutuksien järjestämistä varten. Osa luvanvaraisten koulutusten pilotoinneista jäi toteutumatta hankkeen lyhyehköstä kestosta johtuen. Hankkeen aikana toteuttajien välinen yhteistyö syveni, joka näkyi mm. erikoisosaamisen laajempana hyödyntämisenä.
Hankkeen järjestämät varsinaiselle kohderyhmälle suunnatut koulutukset vastasivat sisällöllisesti ja laadullisesti osallistujien tarpeita. Tämä selviää osallistuneilta kerätyn palautekyselyn perusteella. Vastaajia oli 731 ja vastausten painotettu keskiarvo oli 3,9 (asteikolla 1-5). Erityisesti positiivista palautetta keräsivät kouluttajien hyvät työelämäyhteydet ja asiantuntemus sekä koulutusten toteutusympäristö, oppimateriaalit ja koulutussisällöt.
Hankkeessa tehty teollisuuden vetovoimaisuuden parantaminen ja imagotyö, joka kohdistui hakeutumisvaiheessa oleviin henkilöihin, kehittyi uudelle tasolle. Tehdyissä toimenpiteissä korostui täsämätoiminnan vaikuttavuus. Hanke järjesti rajatuille kohderyhmille eri teemojen alla tapahtumia, joita toteutettiin toiminta-alueen teollisuusyrityksissä. Hankkeessa kehitettiin työpajatyyppinen toimintamalli, jolla saavutetaan lyhyessä ajassa suuri kohderyhmä. Työpajassa kohderyhmää olevat henkilöt osallistuvat aktiivisina toimijoina prosessiin. Työpaja sai kiitosta osallistujilta, myös kohderyhmän ohjaavilta opettajilta. Työpajatoimintaan osallistui 10 viikon aikana 470 hakeutumisvaiheessa olevaa yläkoululaista.
Saatujen kokemusten pohjalta imagotyötä ja työpajatoimintaa jatketaan toteuttajien omana toimintana. Työpajatoiminnan kehitystyön tuloksena syntynyttä ”kaivuritehdasta” kehitetään edelleen toisenasteen ja ammatillisen korkea-asteen LEAN-toimintamallin opetusvälineeksi. Seuraavana kehitysasteena vetovoimaisuuden kehittämisen toiminnassa on yrityskohtaisen imagon kehittäminen.
Hankkeen toimenpiteet ovat osaltaan vaikuttaneet siihen. että yrityksissä on huomattu henkilöstön osaamisen jatkuvan kehittämisen merkitys tehokkaan toiminnan edellytyksenä muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeen toimenpiteillä saatua uutta osaamista on hyödynnetty yrityksissä uutta teknologiaa käyttöönotettaessa sekä toimittajaverkostojen laadun kehittämisessä. Hanketoiminta on oivallettu joustavaksi välineeksi kehitettäessä henkilöstön osaamista kustannustehokkaasti. Yritysten ja oppilaitosten keskinäinen yhteistyö ja vuorovaikutus ovat syventyneet ja se antaa oppilaitoksille mahdollisuuden kehittää toimintaansa yritysten tarpeisiin pohjautuen.