Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21215

Hankkeen nimi: VALTEK – valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn ja kasvun varmistaminen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savon koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1852679-9

Jakeluosoite: PL 87

Puhelinnumero: 017 2143000

Postinumero: 70101

Postitoimipaikka: KUOPIO

WWW-osoite: http://www.sakky.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hannu Miettinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hannut.miettinen(at)sakky.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7854211

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, 2629463-3
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, 0214765-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

VALTEK – Valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn ja kasvun varmistaminen kehittämishanke on valmistavan teollisuuden, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun henkilöstön osaamisen kehittämishanke. Sitä toteuttavat Savon koulutuskuntayhtymä, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä. Hankkeen hallinnoija on Savon koulutuskuntayhtymä. Toimialue on Pohjois-Savon maakunta ja Pieksämäki sekä Joroinen.

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat maakunnan valmistavan teollisuuden ja sitä palvelevan liiketoiminnan yritykset ja niiden henkilöstö sekä maakunnan ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat. Hankkeen kohderyhmää ovat myös työnhakijat,ammatin vaihtajat sekä pitkäaikaistyöttömät.

Valmistava teollisuus elää kasvun ja kehityksen aikaa. 2010-luvun alun taantuman jälkeen on siirrytty merkittävän kasvun ja kehityksen vaiheeseen. Varmistaakseen kilpailukykyisyytensä teollisuuden on panostettava merkittävästi liiketoiminnan kehittämiseen. Keskeisiä kehittämisalueita ovat mm. tuotannon kehittäminen, osaamisen lisääminen ja monipuolistaminen sekä uusien liiketoiminta mallien kehittäminen. Kilpailukykyä vahvistaakseen yritysten on edelleen kehitettävä ja ylläpidettävä luotettavia verkostoja.

Maakuntaan on suunnitteilla historiallisen suuria teollisuusinvestointeja. Niiden toteutuessa työvoiman kysyntä tulee kasvamaan merkittävästi. Tähän kysyntään on pystyttävä vastaamaan kouluttamalla teollisuudelle ja sitä palvelevalle liiketoiminnalle niiden tarvitsemia uusia osaajia.

Hankkeen päätavoitteita ovat:
Teollisuuden kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen
- valmistus- ja palveluverkoston koordinointi ja kehittäminen
- laatutyön, ympäristöosaamisen ja kokonaisturvallisuuden hallinnan kehittäminen
- tuotantofilosofioiden tehokas soveltaminen valmistusverkostoissa

Osaamisen varmistaminen organisaatioissa
- yrityslähtöisen pedagogiikan kehittäminen
- yritysten ja oppilaitosten henkilöstön osaamisen kehittäminen
- tki-ympäristöjen käytön tehostaminen sekä yhteistyön kehittäminen yritysten ja oppilaitosten välillä ja oppilaitosten kesken

Teollisuuden vetovoimaisuuden parantaminen
- alan suunnitelmallisen imagotyön vakiinnuttaminen
- osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen kouluttamalla nykyistä ja uutta henkilöstöä
- alan opiskelupaikkojen parempi täyttöaste
- työnhakijoiden ja ammatin vaihtajien ohjaaminen alan koulutuksiin ja hankkeen toimenpiteisiin

Hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi toimenpiteet kootaan kolmeen pääalueeseen, jotka ovat:
- Tuotannon ja toiminnan muutokset ja johtaminen
- Yrityslähtöisten opetusmenetelmien kehittäminen
- Vetovoimaisuuden parantaminen

Hanke toteuttaa yrityslähtöisiä koulutuksia, seminaareja ja infotilaisuuksia sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistä kehittämistyötä mm. seuraavilla osaamisalueilla.
Tuotannon ja toiminnan muutokset ja johtaminen
- Valmistus- ja palveluverkoston koordinointi ja kehittäminen
- Laatu, ympäristö ja turvallisuus
- Tuotantofilosofioiden soveltaminen

Yrityslähtöisten opetusmenetelmien kehittäminen
- Yrityslähtöisen pedagogiikan kehittäminen
- Oppimisympäristöjen käytön kehittäminen
- TKI-ympäristöjen käytön tehostaminen ja yhteistyö

Vetovoimaisuuden parantaminen
- Alan imagotyö
- Tiedottaminen työmahdollisuuksista ja opiskelupaikoista
- Työnhakijoiden ja alan vaihtajien ohjaaminen alalle

Hankkeella luodaan yrityksille mahdollisuuksia parantaa kilpailukykyään ja luodaan edellytyksiä yritysten liiketoiminnan kasvulle. Yritysten nykyisen henkilöstön koulutus mahdollistaa siirtymisen vaativampiin tehtäviin, jolloin uusien henkilöiden kouluttami-nen vapautuviin tehtäviin mahdollistuu ja kynnys tulla alalle madaltuu. Opetushenkilöstön osaamista kehitetään siten, että he hallitsevat uusiutuvien oppimisympäristöjen käytön ja yritysten käyttämät uudet teknologiat sekä menetelmät. Laadukkaalla opetuksella turvataan ammattitaitoiset osaajat yritysten tarpeisiin. Tämän lisäksi hankkeen tuloksia ovat mm:
- Tuotannon tehostuminen valmistusverkostotasolla
- Yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistyminen
- Ammatillisen liikkuvuuden lisääntyminen
- Riskienhallinnan parantuminen edistää kilpailukyvyn parantumista
- Alan yritysten mahdollisuudet rekrytoida uusia työntekijöitä paranevat
- Koulutukset tukevat uusien teknologioiden käyttöönottoa yrityksissä
- Alan koulutuksiin hakeutuvien henkilöiden lukumäärä kasvaa
- Alan rekrytointi helpottuu ja osaavaa työvoimaa on paremmin saatavissa

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat maakunnan valmistavan teollisuuden ja sitä palvelevan liiketoiminnan yritykset ja niiden henkilöstö sekä maakunnan ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat. Hankkeen kohderyhmää ovat myös työnhakijat ja ammatin vaihtajat.

Hankkeeseen osallistuvien yritysten määrä 150. Määrään pyritään sisällyttämään vähintään 30 yritystä, jotka eivät olleet Teknosteps2018- hankkeessa mukana

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat maakunnan ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun opiskelijat, jotka hyötyvät hankkeesta oppilaitoksen osaamisen ja opetuksen tason parantuessa hankkeen kehittämistoimenpiteiden ansiosta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 685 020

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 437 139

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 831 810

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 537 285

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Etelä-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon, Sisä-Savon, Pieksämäen

Kunnat: Tervo, Vesanto, Kuopio, Siilinjärvi, Kaavi, Rautalampi, Pieksämäki, Keitele, Suonenjoki, Lapinlahti, Sonkajärvi, Tuusniemi, Rautavaara, Kiuruvesi, Joroinen, Vieremä, Varkaus, Pielavesi, Leppävirta, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 150

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 83

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 800

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Lähes 90 % hankkeen kohderyhmän henkilöistä on miehiä. Jakauma vastaa valtakunnallista vastaavien toimialojen jakaumaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimenpiteiden sisältö suunnitellaan ja toteutetaan niin, ettei se rajoita tasa-arvoista osallistumista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on kohderyhmän osaamistason nosto ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 4
Tuotannon kehittämisessä kiinnitetään huomiota logistiseen tehokkuuteen. Tuotanto tehostuu ja raaka-aineen käyttö pienenee. Energian käyttö tehostuu.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Energian ja raaka-aineen käyttö tehostuvat.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Energian ja raaka-aineiden käyttö tehostuvat.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 4
Uusien tuotantomenetelmien kehittämisen ansiosta materiaalien käyttö tehostuu. Hankkeessa edistetään kiertotaloutta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 3
Hankkeessa edistetään uusiutuvien energiantuotantojärjestelmien käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 4
Hankkeen kohderyhmäyritykset kasvavat ja kilpailukyky paranee, joka edistää elinkeinorakenteen kestävää kehitystä. Yritykset ja työpaikat lisääntyvät maakunnassa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Hankkeen toteuttajien yhteistyö ja osaaminen kehittyvät siten, että kohderyhmille pystytään tuottamaan osaamispalveluita aiempaa tehokkaammin ja kohdennetummin.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Paikallisten alihankintaketjujen hallinnan kehittämisellä toimitusketjut lyhenevät logistisesti. Maakunnallisuutta pyritään hyödyntämään tehokkaammin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 4
Yritykset ja työpaikat lisääntyvät alueella kasvun ja kannattavuuden parantumisen myötä.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hankkeen yhtenä tavoitteena on alan vetovoimaisuuden kasvattaminen, jolla voidaan vaikuttaa alalle hakeutuvien henkilöiden sukupuolijakaumaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta luomalla työpaikkoja kulttuurisesta taustasta riippumatta.
Kulttuuriympäristö 2 2
Ammatillisen osaamisen kehittyminen tukee työkulttuurin muutosta.
Ympäristöosaaminen 3 3
Kestävään kehityksen lähtökohtana on luonnonvaroja säästävä toiminta. Kehitystyö tuottaa energiatehokkaita tuotteita ja palveluja sekä toimintamalleja, jotka edistävät tulevaisuudessa yritysten kilpailukykyä. Samalla hankkeeseen osallistuvien ympäristöosaaminen lisääntyy.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-