Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21216

Hankkeen nimi: Naapurit – yhteisöllisyyden ja osallisuuden mahdollistajat

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 30.4.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lahden ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Mukkulankatu 19

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 15210

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katri Kämäräinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: Katri.Kamarainen(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 387 1946

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Saimaan ammattikorkeakoulu, 2177546-2
Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Perhe ja sosiaalipalvelut, Vammaispalvelut, 0215606-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Naapurit - yhteisöllisyyden ja osallisuuden mahdollistajat -hankkeen tarkoituksena on vahvistaa kehitysvammaisten aikuisten sosiaalista osallisuutta ja hyvinvointia sekä sosiaalisia toimintaedellytyksiä etsimällä ratkaisuja itsenäisen asumisen mahdollistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Tavoitteena on sosiaalisen isännöinnin toimintatapojen laajentaminen ja kehittäminen asumisneuvonnasta kohti yhteisöllistä ja osallistavaa naapuriyhteisötoimintaa. Samalla vammais- ja asumispalveluissa toimivien työntekijöiden ja palvelujärjestelmän osaaminen lisääntyy niin, että hankkeessa kehitettävät toimintamallit juurtuvat käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen ja toimintamallin kuvaus saadaan levitettyä valtakunnan tasolla muiden toimijoiden hyödynnettäväksi.

Hankkeen kohderyhmänä ovat kehitysvammaiset aikuiset, jotka asuvat itsenäisesti tai ovat muuttamassa laitoksista tai lapsuuden kodeistaan ja aloittamassa itsenäisen asumisen. Naapuriyhteisö-toimintamalli rakennetaan yhteistyössä kohderyhmään kuuluvien henkilöiden, Lab-ammattikorkeakoulun, Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän ja Eksoten vammaispalveluiden tulosyksikköjen kanssa.

Hanke toteutetaan nelivaiheisena prosessina. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään kehitysvammaisten itsenäisen asumisen nykytila-analyysi ja olemassa olevien sosiaalisen isännöinnin toimintamallien benchmarking kehittämistyön tueksi. Toisessa vaiheessa suunnitellaan ja pilotoidaan sulautuvan sosiaalisen isännöinnin toimintamallia eli naapuriyhteisötoimintaa. Kolmannessa vaiheessa keskiössä on toimijaverkoston ja henkilöstön osaamisen lisääminen. Neljännessä vaiheessa selvitetään kustannusvaikutukset sekä rahoitusmallit ja skaalataan ne valtakunnalliselle tasolle. Lisäksi tässä vaiheessa arvioidaan tehdyt pilotit, mallinnetaan ne ja jaetaan hyviä käytäntöjä.

Hankkeen tuloksena sosiaalisen isännöinnin toimintamallia on kehitetty asumisohjauksesta yhteisölliseksi Naapuriyhteisö-toimintamalliksi ja alueelliset asukaslähtöiset ja innovatiiviset pilotit ovat juurtuneet pysyväksi toiminnaksi. Lisäksi kehitysvammaisten aikuisten yhteiskunnallinen osallisuus on vahvistunut ja kehitysvammaisten asuinpalvelujen parissa toimivien ammattilaisten osaaminen asukaslähtöisen toiminnan kehittämisessä on lisääntynyt.

Lahden ammattikorkeakoulu Oy (2630644-6) ja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy (2177546-2) sulautuivat 1.1.2020 Lab-ammattikorkeakoulu Oy:ksi. Kyseessä on osakeyhtiölain 16 luvun ja 2 §:n mukainen absorptiosulautuminen ja Lab-ammattikorkeakoulu Oy:n y-tunnus on aiemmin ollut Lahden ammattikorkeakoulun y-tunnus (2630644-6). Kaikki kummankin sulautuneen ammattikorkeakoulun sopimukset, projektit ja velvoitteet siirtyivät fuusiossa lain mukaisesti yleisseuraantona uudelle Lab-ammattikorkeakoulu Oy:lle ja näin ollen sopimusten ja projektien osapuoli on Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n ja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n sijaan Lab-ammattikorkeakoulu Oy. Fuusiolla ei ole vaikutuksia tämän projektin toiminnalliseen toteuttamiseen, vaan projektin tavoitteet, kohderyhmä ja tulokset säilyvät projektisuunnitelman mukaisina.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat kehitysvammaiset aikuiset, jotka asuvat itsenäisesti tai ovat muuttamassa laitoksista tai lapsuuden kodeistaan ja aloittamassa itsenäisen asumisen. Toisena varsinaisena kohderyhmänä ovat kehitysvammaisten sosiaalisen osallisuuden ja yhteiskuntaan ja yhteisöön integroitumisen kanssa työtä tekevät ammattilaiset ja vapaaehtoiset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kehitysvammaisten aikuisten kanssa elävät ihmiset ja muut läheiset sekä kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten kanssa eri sektoreilla työskentelevät henkilöt. Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös palvelujärjestelmän muutosta suunnittelevat ja toteuttavat ammattilaiset, vammaispalveluiden asiantuntijat, hallinnoijat, organisoijat ja tuottajat sekä muut vastaavassa asemassa olevat asiakasryhmät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 377 055

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 247 378

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 574 132

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 314 501

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Päijät-Häme

Seutukunnat: Imatran, Lahden, Lappeenrannan

Kunnat: Luumäki, Sysmä, Kärkölä, Taipalsaari, Savitaipale, Rautjärvi, Lemi, Asikkala, Padasjoki, Lahti, Hollola, Orimattila, Heinola, Hartola, Ruokolahti, Lappeenranta, Imatra, Parikkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysi on tehty perustuen Tasa-arvotiedon keskus Minnan verkkosivujen artikkeleihin ja raportteihin sekä materiaaliin “Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa -Opas viranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön”, joka on laadittu Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) - kehittämisohjelman Koulutus- ja konsultointihankkeessa (toteuttajina: KoulutusAvain Oy, WoM Oy ja Työ- ja elinkeinoministeriö, 2011. Lisäksi hankkeen valmisteluvaiheessa on tehty arviointi sukupuolivaikutuksista hyödyntäen Lapin ammattiopiston Letka -hankkeessa kehitettyä SUVAUS -konetta. Kehitysvammaliiton selvityksiä 9 on käytetty työllisyystilanteen selvittämiseen. Selvityksessä ei havaittu mitään olennaisia eroja esim. palkkatyöhön työllistymisessä. Kehitysvammaisilla naisilla oli useammin ammatillinen koulutus kuin miehillä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan ikäryhmien välillä havaittiin erittäin suuria eroja: kun alle 50-vuotiailla yli puolella oli ammatillinen koulutus, niin yli 50-vuotiailla se oli vain joka neljännellä. Kehitysvammaisten työllistymistä on tutkittu myös Turun Yliopistoon tehdyssä gradussa, jossa tarkasteltiin miesten ja naisten vahvuuksia ja haasteita työn ja työllistymisen kannalta; siinäkään ei mitään dramaattista tasa-arvoon liittyvää havaittu (Eveliina Alari ja Karoliina Koskinen: Yksilölliset ominaisuudet työssä ja työllistymisessä. Työvalmentajien ja ohjaajien näkemyksiä naisten ja miesten vahvuuksista ja haasteista työssä ja työllistymisessä. Pro gradu, Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitos (2016)). Marjo-Riitta Reinikaisen väitöskirjatutkimus Vammaisuuden sukupuolittuneet ja sortavat diskurssit (2007) tuo esiin kuinka erilaisissa diskursseissa rakennetaan käsityksiä vammaisuudesta, joka on erilainen kuin puhutaan vammaisesta naisesta tai vammaisesta miehestä. Vammaisuus on naisten kohdalla enemmän yksilön ongelma. Naisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet nähdään myös huonompina kuin miehillä. Vammainen nainen on enemmän ruumiiseensa sidottu kuin mies ja vamman koetaan rajoittavan naisia enemmän kuin miehiä. Naiset kärsivät, miehet selviytyvät. Kun vamma tekee ihmisistä ”toisen”, vähemmistön edustajan, korostuu tämä toiseus enemmän naisilla kuin miehillä. Tutkimusaineistossa vammainen mies myös määrittyy edelleen positiivisen maskuliinisuuden määriteillä (työtä tekevänä, harrastavana, seurustelevana), mutta nainen määrittyy puutteiden ja menetysten kautta. Tulosten perusteella voidaan kysyä, mitä pidetään vammaiselle naiselle ja vammaiselle miehelle sopivana roolina yhteiskunnassa ja kuinka erilaiset palvelut ja tukijärjestelmät ohjaavat heitä roolien suuntaan. Sukupuoli on siis otettava huomioon vammaisten ohjausta, palveluita ja tukea suunniteltaessa. Vammaisten naisten kokemaa väkivaltaa koskevissa tutkimuksissa on huomattu, että vammaiset naiset kokevat useimmin väkivaltaa kuin muut naiset. Naiset ovat myös vammastaan johtuen muita naisia haavoittuvaisempia (Uskalla olla, uskalla puhua – vammainen nainen ja väkivalta 2013). Taustalla on fyysistä ja henkistä väkivaltaa sekä parisuhteessa että lapsuudenkodissa. Naisten on vaikeampi puolustautua väkivaltatilanteessa ja myös irtautua väkivaltaisesta suhteesta omin voimin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen piirissä tulee olemaan sekä miehiä että naisia. Kun rakennetaan yksilöllisiä asumisratkaisuja ja yksilön tarpeisiin rakentuvaa tukea tai palvelua, tulee osapuolilla olla ymmärrys yksilöiden kohtaamista erilaisista haasteista. Sukupuoli tulee ottaa huomioon, sillä sukupuolten asemassa on eroja. Tietoisuus eroista rakennetaan sisälle kaikkeen toimintaan hankkeessa. Otetaan huomioon nykytila-analyysissä, benchmarkkaus-matkoilla, työpajoissa, seminaariesityksissä, malleissa, piloteissa, työkaluissa. Aina kun kerätään palautetta tai haastatellaan, analysoidaan (tutkimus)tietoa sukupuoli-muuttujalla. Näin saadaan arvokasta tietoa vammaisten sukupuolten välisistä eroista. Hankkeessa pyritään antamaan työkaluja tunnistaa esim. parisuhdeväkivalta. Hyödynnetään esim. THL:n oppaasta Uskalla olla, uskalla puhua – vammainen nainen ja väkivalta. Sosiaalisella isännöinnillä voidaan mahdollisesti puuttua väkivaltaan. Naapuriyhteisötoiminta mallinnettaessa huomioidaan nykytila-analyysissä havaitut sukupuolten väliset erot. Julkilausutaan puuttuminen parisuhdeväkivaltaan tms. Esim. Naapurit-säännöissä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei varsinaisesti ole asetettu tavoitteita luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeelle ei varsinaisesti ole asetettu tavoitteita ilmastonmuutoksen vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole varsinaisesti asetettu tavoitteita tämän osa-aluueen osalta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole varsinaisesti asetettu tavoitteita tämän osa-aluueen osalta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei tämän hankkeen kannalta relevanttia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei tämän hankkeen kannalta relevanttia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei tämän hankkeen kannalta relevanttia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 5
Tavoitteena on kehittää palvelujärjestelmää (julkinen, yksityinen ja kolmas sektori) asiakaslähtöiseksi, yksilöllisiä ratkaisuvaihtoehtoja tukevaksi ja arvioida niiden taloudellisia vaikutuksia ja rahoitusmalleja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Tarkoituksena on vahvistaa kehitysvammaisten aikuisten sosiaalista osallisuutta ja hyvinvointia sekä sosiaalisia toimintaedellytyksiä etsimällä ratkaisuja itsenäisen asumisen mahdollistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Tavoitteena on sosiaalisen isännöinnin toimintatapojen laajentaminen ja kehittäminen asumisneuvonnasta kohti yhteisöllistä ja osallistavaa Naapuriyhteisö-toimintaa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei tämän hankkeen kannalta relevanttia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Hankkeen tuloksena sosiaalisen isännöinnin toimintamallia on kehitetty asumisohjauksesta yhteisölliseksi Naapuriyhteisön toiminnaksi ja alueelliset asukaslähtöiset ja innovatiiviset pilotit ovat juurtuneet pysyväksi toiminnaksi. Lisäksi kehitysvammaisten aikuisten yhteiskunnallinen osallisuus on vahvistunut ja kehitysvammaisten asuinpalvelujen parissa toimivien ammattilaisten osaaminen asukaslähtöisen toiminnan kehittämisessä on lisääntynyt.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Kehitysvammaisten aikuisten yhteiskunnallinen osallisuus on vahvistunut ja kehitysvammaisten asuinpalvelujen parissa toimivien ammattilaisten osaaminen asukaslähtöisen toiminnan kehittämisessä on lisääntynyt.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 8
Hankkeessa vahvistetaan kehitysvammaisten aikuisten yhteiskunnallista osallisuutta ja lisätä heidän mahdollisuuksiaan asua turvallisesti ja tuetusti omassa kodissa. Tämä tapahtuu kehittämällä ja pilotoimalla sulautuvan sosiaalisen isännöinnin toimintamalleja eli ns. Naapuriyhteisö-toimintaa. Toiminta ei ole paikkasidonnaista, rakennuksiin sidottua, vaan tapahtuu verkostomaisena yhteistyönä hajautuneissa asumisratkaisuissa. Asumisratkaisuja ja yksilön tarpeisiin rakentuvaa tukea tai palvelua kehitettäessä osapuolilla on entistä syvällisempi ymmärrys yksilöiden kohtaamista erilaisista haasteista. Sukupuoli osataan ottaa huomioon ratkaisuja tehtäessä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei tämän hankkeen kannalta relevanttia.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeelle ei ole asetettu tavoitteita tämän osaalueen osalta

9 Loppuraportin tiivistelmä

-