Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21217

Hankkeen nimi: Isän näköinen

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 31.7.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Setlementtiliitto r.y.

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0116640-8

Jakeluosoite: Sturenkatu 11 A

Puhelinnumero: 0469226837

Postinumero: 00510

Postitoimipaikka: HELSINKI

WWW-osoite: http://www.setlementti.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mona Särkelä-Kukko

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Järjestöjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mona.sarkela-kukko(at)setlementti.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3413258

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Miessakit Ry, 1108499-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomen Setlementtiliitto Ry:n ja Miessakit Ry:n ”Isän näköinen” (1.3.2018-31.7.2020) on ESR- yhteishanke. Hanke on valtakunnallinen ja tarkemmat toiminta-alueet ja alueelliset painopisteet määräytyvät hankkeen alkuvaiheessa tehtävän alue ja toimijakartoituksen pohjalta. Hanke liittyy sukupuolten tasa-arvon edistämiseen, hyvinvoinnin vahvistamiseen, osallisuuden kasvattamiseen ja välillisesti osaltaan myös työelämävalmiuksien parantamiseen. Hanke toteutetaan usean ELY-keskuksen talousalueella ja sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on merkittävää. Tässä projektissa verkotetaan eri toimijat vahvan kumppanuuden periaatteella yli sektorirajojen; kunta-, yritys-, ja järjestöyhteistyönä.

1. Projektin tavoite

Hankkeen yleistavoitteena on vahvistaa edelleen miesten asemaa yhteiskunnassa tasavertaisena vanhempana ja kasvattajana. Hankkeen kautta vähennetään stereotypisia ennakkoasenteita ja herätetään yhteiskunnallista keskustelua isien roolista vanhempana. Erityisenä tukipalveluiden painopisteenä hankkeessa ovat isät, joiden vanhemmuuden rooli on muuttunut/muuttumassa esimerkiksi työttömyyden, mielenterveys-/päihdeongelmien, eron tai leskeyden myötä. Kohderyhmään kuuluvat myös esimerkiksi maahanmuuttajaisät, romanitaustaiset isät sekä iältään nuoret, tuen tarpessa olevat isät.

Hanke vahvistaa konkreettisen isätyön lisäksi tieto-taitoa isien kanssa tehtävästä sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisestä työotteesta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä mallintaa ja juurruttaa menetelmiä isien parempaan huomioimiseen mm.tulevissa maakunnallisissa sote- palveluissa, erityisesti perhekeskuksissa. Alkukartoituksen ja tarvittavien uusien ryhmätoimintojen kautta on tavoitteena levittää jo olemassa olevia, paikallisia työvälineitä, laajempaan valtakunnalliseen käyttöön. Hyvien käytäntöjen jakamisen kautta voidaan alueellisesti rakentaa tarpeiden mukaisia tehokkaampia tukipalveluja isien kohtaamiseen.

Hankkeen tavoitteisiin päästään neljän osatavoitteen avulla:

1) kartoittaa ja kehittää alueellisen ja valtakunnallisen verkostotyön avulla isien tasavertaista kohtaamista ja
tukimuotoja erityisesti niille isille, joita palvelut eivät vielä tavoita.

2) hanke tavoittaa kohderyhmän isiä ryhmätoiminnoissa sekä kokemusasiantuntijoina sekä pilotoi ja vahvistaa yhteisöllisiä vertaistoimintoja hankkeen eri paikkakunnilla uusien ja myös jo olemassa olevia palveluja hyödyntäen

3) hankkeen eri paikkakunnilla järjestetään näkyviä tapahtumia sekä erilaisia verkostotyökampanjoita yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Tapahtumat ja kampanjat suunnitellaan yhdessä paikallistoimijoiden sekä mm. LAPE-foorumeiden kanssa.

4) hanke järjestää ammattilaisverkostolle ja oppilaitoksille täsmäkoulutusta ja tuottaa menetelmiä sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisestä työotteesta sosiaali- ja terveysalalle, huomioiden mm. LAPE-uudistustyön


2. Projektin toimenpiteet
Ensimmäiseen osatavoitteeseen liittyvät toimenpiteet ovat alueiden olemassa olevien toimintojen kartoittaminen ja yhteensaattaminen, toimijaverkoston rakentaminen sekä eri tahojen roolien selkeyttäminen palvelukentässä.
Toisen osatavoitteen toimenpiteitä ovat kohderyhmän isien tavoittaminen, ryhmätoimintojen vahvistaminen, uusien tarvittavien vertaisuuteen pohjautuvien ryhmätoimintojen käynnistäminen (hankehenkilöstön, isien kokemusasiantuntijuuden sekä verkoston avulla) ja toimintojen näkyväksi tekeminen. Kolmannen osatavoitteen toimenpiteet ovat viestintäsuunnitelman ja -verkoston rakentaminen ja sekä täsmäkampanjoinnin suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä sidosryhmien kanssa.
Neljänteen osatavoitteeseen liittyvät toimenpiteet ovat koulutussuunnitelman laatiminen sekä ammattilaisryhmille ja opiskelijoille suunnattujen koulutusten järjestäminen. Tähän liittyvät myös kuntien/maakuntien sosiaali- ja terveysalan hallinnon ja henkilöstön erillistapaamiset ja isätyön suunnitelmat. Hankkeen lopuksi toteutetaan tarvittavat kohderyhmän kokemusasiantuntijahaastattelut sekä menetelmäoppaan/verkkoportaalin laatiminen.


3. Projektin tulokset

1) Hankkeen kampanjoiden ja tapahtumien kautta yhteiskunnallinen keskustelu aiheesta on aktiivisempaa ja asia on noussut selkeästi useammin myös poliittiseen keskusteluun. Hanke on toiminut asiantuntijana useissa eri foorumeissa ja ko. teema on huomioitu myös sosiaali- ja terveysalan palvelujen julkaisuissa ja uudistustyössä. Hanke on verkottanut vanhemmuuden parissa työtä tekeviä sekä valtakunnallisesti, alueellisesti että erityisesti paikallisesti yhteen. Hankkeen toimenpiteillä on tavoitettu suoraan ja välillisesti tuhansia henkilöitä.

2) Isät kohderyhmänä: hankkeen eri paikkakunnilla toimii erilaisia kohderyhmän huomioivia isäryhmiä. Uusien, hankkeessa pilotoitavien, ryhmätoimintojen kautta on tavoitettu yhteensä noin 100 kohderyhmän isää. Näiden ryhmien toiminnasta ja tuloksista tarkemmat tiedot on koottu sekä hankkeen omaan verkkosivustoon että hankkeseen osallistuvien organisaatioiden nettisivuille. Ryhmätoiminnalle on laadittu yhteinen viestintä- ja levityssuunnitelma. Sekä uusia että jo olemassa olevia isäryhmiä on markkinoitu aktiivisesti, varsinkin maakuntien sosiaali- ja terveystoimijoille ja sidosryhmille. Ryhmien ja tuen jatkuminen on taattu vertaisohjaajakoulutuksen, olemassa olevien toimintojen roolien selkeyttämisen ja kattavan aluetoimijakartoituksen avulla. Toimintaa on kehitetty yhdessä sote-uudistukseen (LAPE) liittyvien toimijoiden ja muutosagenttien kanssa - yhdistäen isätoimintaa ja -suunnitelmia tuleviin perhekeskuksiin.

3) Ryhmätoimintojen, verkostotyön ja kokemusasiantuntijahaastattelujen kautta on laadittu valtakunnallinen menetelmäopas "Isyyspakkaus" isien tavoittamiseksi, tukemiseksi sekä isätoimintaan sitouttamiseksi. Sukupuoli- ja kulttuurisensitiiivisen oppaan avulla isien kanssa töitä tekevät tahot ovat paremmin tavoittaneet kohderyhmän miehiä ja saaneet luontevan työvälineen omaan työhönsä. Menetelmäopas on saatavilla sekä paperisena että ladattavissa internetistä. Hankkeen toteuttajat toimivat julkaisun jakelijana hankkeen jälkeen. Menetelmäoppaan osia hyödynnetään myös kohderyhmän isien tukemisessa esimerkiksi Väestöliiton verkkomahdollisuuksia hyödyntäen.

4) Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisestä työotteesta on järjestetty koulutusta sosiaali- ja terveydenhoitoalan henkilöstölle ja opiskelijoille. Hankkeen laatima koulutuskokonaisuus on vakiintunut osaksi palvelujärjestelmää. Koulutusten kautta on tavoitettu yli 2000 henkilöä. Koulutusten myötä organisaatiot ovat myös laatineet osaksi arkityötään isätyönsuunnitelmia isien tasavertaisempaan kohtaamiseen ja tukemiseen.

5) Monialaisen ja poikkihallinnollisen yhteistyön kautta on tavoitettu kohderyhmän isiä enemmän ja sitä kautta on tukipalveluja vahvistettu erityisesti mm. neuvoloissa, te-palveluissa, sosiaalityössä, vankiloissa ja mt- ja päihdepalveluissa. Yhdessä ammattilaisverkoston kanssa on vahvistettu työmenetelmiä, joilla on paremmin vastattu haasteisiin, joita arjenhallintaan tai perheeseen liittyvien asioiden yhteensovittaminen tuottaa kohderyhmän isille. Nämä sisällöt tarkentuvat hankkeen aikana.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

ISÄT
- Moninainen isyys (esimerkiksi maahanmuuttajaisät, romanitaustaiset isät, mt-/päihdekuntoutujat, vankilaisät, sateenkaari-isät)
- Muuttuva isyys (esimerkiksi eronneet/eroamassa olevat alle 6-vuotiaiden lasten isät, yksinhuoltaja/lähivanhempi, leski, työttömät)
- Nuori isyys (esimerkiksi taloudellisissa tai sosiaalisissa haasteissa olevat alle 25-vuotiaat varus-/siviilipalvelusmiehet ja opiskelijat)

AMMATTILAISVERKOSTO
- sosiaalityö; aikuissosiaalityö, lastensuojelu
- terveydenhoito: neuvolat, perhetyö, mt-/päihdeyksiköt
- mies-/isä-/perhetyötä tekevät järjestöt, hankkeet ja muut tahot
- maahanmuuttajatyötä tekevät ammattilaiset
- te-palvelut ja muut työttömien kanssa työskentelevät tahot
- rikosseuraamusvirasto ja vankilatyö
- puolustusvoimien sosiaalikuraattorit sekä opiskelijahuoltotyö
- poliittiset tahot; kuntien perusturvalautakunnat sekä maakuntauudistusryhmät (LAPE-työryhmät)
- sosiaali- ja terveydenhoito-oppilaitosten opiskelijat ja opettajat
- kasvatusalan henkilöstö, opettajat ja opiskelijat, erityisesti varhaiskasvatuksen painotuksella

4.2 Välilliset kohderyhmät

- isien lähiverkostot
- muut vanhemmuutta tukevat hankkeet
- toiminnan sisällön sidosryhmät (urheiluseurat, metsästysseurat yms)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 499 999

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 474 496

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 559 999

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 544 548

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 2200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelu sisälsi toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Toimintaympäristön analyysiä tehtiin pohjautuen hanketoimijoiden omaan kattavaan aiempaan työhön aihepiirin suhteen, sekä ajanohtaiseen tutkimustietoon pohjautuen. Hanketoimijoilla on myös tutkimus- projektitietoa kyseiseen aiheeseen liittyen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomiodaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. (Tasavertainen vanhemmuus, isien/isyyden tukeminen haastavissa elämäntilanteissa, tieto-taito hanktoimijoilla isien kanssa tehtävästä sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisestä työstä)
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeen toimissa on lähtökohtana yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet osallisuuteen ja sen kokemiseen liittyen vanhemmuuteen, erityisesti haastavissa elämäntilanteissa oleville isille. Lisäksi tehdään rakeenteellista vaikuttamistyötä, esim. neuvola- ja sosiaalipalveluissa uuteen sote- ja maakuntauudistukseen liittyen ja hanke edistää ja juurruttaa sukupuoliin kohdistuvaa tasavertaisuutta. Lisäämässä isätoimintaa ja isien tasavertaista vanhemmuutta, lisätään naisten mahdollisuuksia työhön tai opintoihin kodin ulkopuolelle. Erityisesti tämä näkyy maahanmuuttajaperheissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Työelämän ja yrittäjyyden edistäminen mm. yksilön työelämässä suoriutumisessa sekä esimerkiksi maahanmuuttajaäitien työllistämisen edistämisessä
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Vanhemmuuden tukeminen ja erityisesti isien tasavertaisen vanhemmuuden tukeminen lisää yksilön hyvinvoinnin lisäksi lasten ja mm. lasten äitien hyvinvointia. Välilliset vaikutukset ovat valtavia ja tulokset pureutuvat lainsäädäntöön ja yleiseen yhteikunnalliseen asenneilmapiiriin, ehkäisten myös miesten syrjäytymistä työelämästä.
Tasa-arvon edistäminen 10 5
Tasavertainen vanhemmuus ja asennekasvatuksellinen ilmapiiri vähentää stereotypioita ja edistää molempien sukupuolten osallistumismahdollisuuksia lasten elämään.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 10
Interventioiden ja valtakunnallisen hanketyön kautta voidaan maakunta- ja soteuudistuksen kautta mahdollistaa toimivat käytännöt ja lainsäädännöt tulevaisuudessa. Vertaisuuden, sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisyyden ja monitoimijuuden kautta vahvistetaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäksi palvelujen yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 5 5
Maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuus ovat hankkeen keskeisiä kohteita ja tuloksien kautta yhteikunnan kulttuuriympäristöä luodaan avoimemmaksi, tasavertaisemmaksi ja suvaitsevammaksi.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-