Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21218

Hankkeen nimi: Kymenlaakson sosiaalityön koulutus- ja kehittämishanke

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: Yliopistonranta 1

Puhelinnumero: 0294 45 1111

Postinumero: 70210

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.uef.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Juha Hämäläinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juha.hamalainen(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5939 415

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TE-toimistojen tekemässä ammattibarometriarvioissa sosiaalialan ammatit ovat työvoimapula-ammattien luokassa sekä koko maan että Kymenlaakson osalta. Kymenlaakson ammattibarometrin mukaan alueella on suuri pula sosiaalityöntekijöistä ja psykologeista ja rekrytointitarve on kasvava. Kymenlaakson alueella ei ole toteutettu sosiaalityön yliopistollista koulutusta ja etäisyydet sosiaalityön opetusta antaviin yliopistoihin ovat suhteellisen pitkät. Kymenlaakson sosiaalityön koulutus- ja kehittämishankkeen (KYSKK) tarkoituksena on vastata alueen sosiaalityöntekijöiden pulaan ja tutkimus- ja kehittämisosaamisen tarpeisiin.

KYSKK-hankkeen tavoitteena on 1) rakentaa ja aktivoida yhteistyössä Kymenlaakson kuntien, SOTE-yksiköiden, kesäyliopiston ja UEFin välillä yhteinen innovaatio- ja kehittämisalusta SOCOBA 2) kouluttaa Kymenlaaksossa 20 yhteiskuntatieteiden maisteria, jotka lievittäisivät alueen sosiaalityön henkilövajeita, ja 3) koulutus- ja kehittämistoimenpiteiden myötä parantaa sosiaalityöntekijöiden valmiuksia toimia alan toimintarakenteiden kehittäjinä.

Hankkeen kohderyhmänä ovat sosiaalityössä ja sosiaalialan tehtävissä työskentelevät henkilöt, joilta puuttuu sosiaalityöntekijän virkaan vaadittava lakisääteinen pätevyys. Lisäksi hankkeen kohderyhmään kuuluvat ne Kymenlaakson alueen kunnat, kuntayhtymät, terveydenhuollon toimipisteet ja sosiaalihuollon erityispalvelut, joiden työkäytäntöjä ja -rakenteita kehitetään yhteistyössä hankkeen kanssa. Välillisesti hankkeen sosiaalityön rakenteiden kehittäminen turvaa koko Kymenlaakson väestön hyvinvointia.

Hanke toteutetaan ajanjaksolla 1.3.2018–31.12.2020. Hankkeen toteutuksesta ja sisällöstä vastaa Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitos. Hankkeen toimenpiteissä yhdistyvät yliopiston perustehtävät: tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen tehtävä. Toteutus tapahtuu tiiviissä yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Kymenlaakson kuntien ja kesäyliopiston kesken. Hankkeen kehittämistoimintaan liittyy sosiaalialan kehittämistarpeiden tunnistaminen sekä alan kehittämistoiminnan käynnistyminen ja vahvistamainen Kymenlaakson alueella. Kehittämistoiminta toteutetaan siten, että siinä yhdistyvät luontevasti Itä-Suomen yliopiston ja kesäyliopiston osaaminen sekä Kymenlaakson alueiden ja työelämän tarpeiden näkökulma.

Ensimmäisessä vaiheessa rekrytoidaan hankkeen työntekijät ja opiskelijat. Koulutukseen valitaan aiemmin suoritettujen opintojen perusteella 25 sosiaalityön pääaineopiskelijaa. Tarvittava opettajakunta palkataan Itä-Suomen yliopistoon ja Kymenlaakson kesäyliopistoon koulutuskoordinaattori, joka toimii sekä koulutuksen että kehittämisen yhteyshenkilönä ja aktivaattorina.

Maisterivaiheen koulutus aloitetaan kesällä 2018. Koulutus tuottaa merkittävää kehittämisosaamista alueelle. Koulutukseen liittyvällä innovaatio- ja kehittämisalustalla (SOCOBA) edistetään sosiaalityön työkäytäntöjen ja -menetelmien paikallisien ratkaisumallien kehittämistä. Hankkeen tutkimus- ja kehittämisväylinä ovat opiskeluun liittyvät tutkimus ja harjoittelu sekä yhteistyö työelämän kanssa. Tutkimukseen perustava kehittämisyhteistyö parantaa maisteriohjelmasta valmistuvien ja työelämässä toimivien sosiaalityöntekijöiden valmiuksia toimia alan toimintarakenteiden kehittäjinä. työelämässä toimivien sosiaalityöntekijöiden valmiuksia toimia alan toimintarakenteiden kehittäjinä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat sosiaalityön maisteritutkintoa suorittavat henkilöt. He työskentelevät Kymenlaakson kuntien sosiaalityössä ja muissa julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin sosiaalialan tehtävissä, ja heiltä puuttuu lain mukainen asetuksen (817/2015) mukainen sosiaalityöntutkinto. Painopisteenä ovat työttömyysuhan alaiset epäpätevät sosiaalityöntekijät, joiden työmarkkinoilla pysymisen edellytykset vaikeutuvat sosiaalihuollon kelpoisuuslain tiukentumisen myötä. Kohderyhmien toimialoina ovat esimerkiksi: lastensuojelu, vanhuspalvelut, aikuissosiaalityö, vammaispalvelut, sairaalasosiaalityö, maahanmuuttajapalvelut, koulukuraattorit, perheneuvolat, palvelutalot ja erilaiset järjestöt.

Kohderyhmänä on sosiaalialan henkilöstö, jonka osaaminen ja ammattitaito kehittyvät hankkeen kehittämistoiminnan myötä. Koulutukseen otetaan yhteensä 25 opiskelijaa, jotka valitaan soveltuvien yliopisto-opintojen perusteella. Maisterikoulutukseen voivat hakea henkilöt, jotka ovat hakuajan loppuun mennessä suorittaneet sosiaalityön perus (25 op)- ja aineopinnot (35 op). Valintakriteerit vahvistetaan Itä-Suomen yliopistossa, mikäli rahoitus myönnetään. Maisterikoulutukseen järjestetään yksi yhteinen opiskelijavalinta ja opiskelijat suorittavat tutkinnon Itä-Suomen yliopistoon. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat samalla tavoin miehiin ja naisiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmäorganisaatioita ovat Kymenlaakson seutukuntiin kuuluvat kunnat, erityisesti Kymenlaakson SOTE-organisaatiot, jotka hyötyvät hankkeen tuloksista: pätevistä ammattilaisista, kehittämistoimenpiteistä ja sosiaalityön paremmasta laadusta. Välillisenä kohderyhmänä ovat lisäksi kuntalaiset, joiden sosiaalipalveluiden laadusta, kehittämisestä ja ylläpidosta on huolehdittava.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 377 373

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 354 813

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 503 162

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 490 702

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Hamina, Miehikkälä, Pyhtää, Kouvola, Kotka, Virolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 25

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sosiaalityön tekijöiden tarvetta on analysoitu hankkeen kohdealueelle. Ja potentiaalisten opiskelijoiden saatavuutta on analysoitu jo etukäteen. Sote-alalla työskentelevät ja potentiaaliset opiskelijat ovat suurelta osalta naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat alueelle sukupuolinäkökulmasta tasa-arvoisesti. Hanke ei eritelle naisia ja miehiä erillisiksi ryhmiksi, vaan edistää sukupuolten tasa-arvoa. Hankkeen toteutuksessa ja päätöksenteossa huomioidaan osallistujien näkemyksiä, jolloin mahdollinen sukupuolinäkökulma tulee otetuksi huomioon toimenpiteiden ja päätösten arvioinnissa. Hankkeessa toiminnassa pyritään estämään kaikenlainen välitön ja välillinen sukupuolisyrjintä. Hanke mahdollistaa opiskelun naisille, joilla perhesyistä on vaikeuksia hakeutua opiskelemaan muille paikkakunnille. Opiskelu omalla paikkakunnalla mahdollistaa perheen ja lasten hoidon sekä työn ja opiskelun yhteensovittamisen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat tasa-arvoisesti kohdealueelle, mutta ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Tämän indikaattorin suhteen hanke on neutraali
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Tämän indikaattorin suhteen hanke on neutraali
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Tämän indikaattorin suhteen hanke on neutraali
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Tämän indikaattorin suhteen hanke on neutraali
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Tämän indikaattorin suhteen hanke on neutraali
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Tämän indikaattorin suhteen hanke on neutraali
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Tämän indikaattorin suhteen hanke on neutraali
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hanke edistää pätevän henkilöstön saatavuutta sosiaalityössä, parantaa alalla työskentelevien ammattitaitoa ja tuottaa kehittämisosaamista, mikä mahdollistaa sosiaalihuollon pitkäjänteisen kehittämisen ja vahvistaa alueen sosiaalista kestävyyttä. Hankkeella on välillisiä vaikutuksia alueen ihmisten hyvinvointiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hanke luo alueelle sosiaalista kestävyyttä vahvistavaa innovaatio- ja kehittämistoimintaa, mikä konkretisoituu sosiaalisen kestävyyden innovaatioekosysteeminä.
Liikkuminen ja logistiikka 8 7
Kohdealueella ei järjestetä sosiaalityön yliopistollista maisteritason koulutusta ja etäisyydet sosiaalityön opetusta antaviin yliopistoihin ovat suhteellisen pitkät. Hanke tuo opetuksen lähemmäksi alueen opiskelijoita ja vähentää tarvetta liikkumiseen ja logistiikkaan. Hanke tuottaa tietoa alueella toteutettavan sosiaalityön koulutuksen mallin kehittämiseksi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 10
Sosiaalihuollon perustehtävänä on edistää kansalaisten hyvinvointia. Hanke parantaa edellytyksiä tämän tehtävän toteuttamiselle vahvistamalla ammatillista osaamista ja kehittämistoimintaa. Hankkeessa kehitettävä sosiaalialan työ ja palvelut ovat sosiaalialan ammattihenkilöstön toimintaa, jolla pyritään myönteiseen muutokseen asiakkaan elämäntilanteessa, vahvistetaan ihmisten omia toimintaedellytyksiä sekä ratkaistaan ja torjutaan sosiaalisia ongelmia heidän elinympäristössään (Talentia/sosiaalialan työn määritelmät).
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Koulutuksen vieminen alueelle mahdollistaa sellaisten opiskelijoiden (kuten pienten lasten äitien) osallistumisen, jotka perhe- tai muista syistä eivät voi opiskella etäällä kodista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 8
Sosiaalisen kestävyyden rakenteiden ja kansalaisten kestävän hyvinvoinnin edistäminen koskee erityisesti sosiaalisesti ja kulttuurisesti heikommassa asemassa olevien kansalaisten ja ryhmien osallisuuden paranemista.
Kulttuuriympäristö 0 0
Tämän indikaattorin suhteen hanke on neutraali
Ympäristöosaaminen 0 0
Tämän indikaattorin suhteen hanke on neutraali

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kymenlaakson sosiaalityön koulutus- ja kehittämishankkeen tavoitteena oli 1) rakentaa ja aktivoida yhteistyössä Kymenlaakson kuntien, SOTE -yksiköiden,
kesäyliopiston ja UEFin välillä yhteinen innovaatio- ja kehittämisalusta SOCOBA 2) kouluttaa Kymenlaakson alueelle 20 yhteiskuntatieteiden maisteria, jotka lievittävät alueen sosiaalityön
henkilövajeita, ja 3) koulutus- ja kehittämistoimenpiteiden myötä parantaa sosiaalityöntekijöiden valmiuksia toimia alan toimintarakenteiden kehittäjinä.

Hankkeen päätoteuttajana oli Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta/ yhteiskuntatieteiden laitos ja osatoteuttajana Kymenlaakson kesäyliopisto. Hanke toteutettiin ajanjaksolla 1.3.2018–31.12.2020.

SOCOBA -yhteistyöverkosto rakennettiin Kymsoten, Kouvolan kaupungin, Eksoten, Kymenlaakson kesäyliopiston ja Itä-Suomen yliopiston välille. Tämä toteutui yhteisinä ja avoimina SOCOBA -seminaareina, joissa tutkittua tietoa välitettiin sosiaalityön kehittämisen tueksi. Hankkeen tavoitteena ollut sosiaalityön 120 opintopisteen laajuinen maisterivaiheen koulutus toteutettiin suunnitellusti. YTM-tutkintoja valmistui hankkeen aikana tavoitteen mukaisesti eli 20 YTM sosiaalityö pääaineessa. Sosiaalityön kehittämistoiminnan painoalueiksi valittiin SOCOBA -yhteistyöverkostossa digitalisaatio sosiaalityössä ja asiakasturvallisuus sosiaalityössä. Opiskelijat osallistuivat tutkimusperustaiseen kehittämistyöhön pro gradu -tutkielmissaan ja sosiaalityön käytännön opetuksen (SK3) kehittämistehtävissä. Kehittämistyön tulokset esiteltiin SOCOBA-seminaareissa. SOCOBA-seminaareja pidettiin hankkeen aikana kahdeksan (8), ja ne kiinnittyivät teemallisesti asiakasturvallisuuteen tai digitalisaatioon.

Sosiaalityön kehittämisestä tehtiin julkaisu Sosiaalisesti kestävää Kymenlaaksoa tekemässä (toim Aini Pehkonen, Riitta-Liisa Kinni ja Piia Puurunen), jossa on kootusti opiskelijoiden tekemät kehittämistehtävät, pro gradu -tutkielmien keskeiset tulokset, hankkeessa työssä olevien artikkeleita sekä alueen toimijoiden terveisiä. Julkaisu on sähköisesti saatavilla ja kirjoja on saatavilla 50 kpl.(Liitteenä)