|
|
|
Hankekoodi: S21221
Hankkeen nimi: Komppaa! Kompensaatiokeinoista apuaskelmia työtehtäviin
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2018 ja päättyy 31.1.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1006550-2
Jakeluosoite: Piippukatu 2
Puhelinnumero: +358207438100
Postinumero: 40101
Postitoimipaikka: 40101
WWW-osoite: http://www.jamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Aino Alaverdyan
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tuntiopettaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: aino.alaverdyan(at)jamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 3222 822
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Oppimisvaikeudet ovat usein pitkään kestävän työttömyyden taustalla. Komppaa! Kompensaatiokeinoilla apuaskelmia työtehtäviin –hankkeen (1.2.2018–31.1.2020) päämääränä on edistää työelämän ulkopuolella olevien ja pitkäaikaistyöttömien, joilla on oppimisen haasteita, työllistymismahdollisuuksia kuntouttavan työtoiminnan laatua (asiakasprosesseja ja käytänteitä) kehittämällä Keski-Suomessa. Hankkeen aikana kehitetään ja juurrutetaan kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille suunnattu palvelukonsepti sisältäen: (1) kuntouttavan työtoiminnan palvelupolun avaamisen ja Komppaa-oppimisryhmään johtavan palvelupolun ja kriteereiden kehittämisen, (2) Komppaa-oppimisryhmämallin (12 krt x 2 t per ryhmäkerta) sisällön kehittämisen ja mallintamisen sekä (3) digitaalisen oppimispäiväkirjan ja oppimiskortin kehittämisen osana Komppaa-ryhmämallia.
Hankkeen tavoitteena on lisätä noin 65 oppimisen haasteita omaavan työelämän ulkopuolella olevan työikäisen (ml. pitkäaikaistyöttömät) osallisuutta, toimijuutta ja työtehtävistä suoriutumista sekä edistää heidän työllistymistä, että työssä pysymistä, itsetiedostuksen lisääntymisen kautta omasta oppimisesta sekä arkitoimia ja työntekemistä mahdollistavista kompensaatiokeinoista kuntouttavaan työtoimintaan osallistumalla. Ryhmän osallistujat etsivät toistensa ja ryhmän ohjaajien tuella toiminnallisia haasteita kompensoivia keinoja, jotka voivat koskea työtehtävän tai ympäristön muokkaamista, tekemisen tavan muuttamista ja apuvälineiden käyttöä. Digitaalinen päiväkirja toimii ryhmäläisten itsereflektion tukena ja oppimiskortin avulla henkilö voi itse kertoa esim. työnantajalle, millaisten kompensaatioiden avulla hänen on mahdollista paremmin suoriutua työtehtävistä.
Toisena hanketavoitteena on lisätä ammatillisia valmiuksia ja tiedon lisääntymistä asiakaslähtöisten ja osallisuutta edistävien uusien toimintatapojen hyödyntämisestä (sis. digiteknologian hyödyntäminen) oppimisen haasteita omaavien henkilöiden tunnistamisessa ja ohjauksessa kuntouttavan työtoiminnan toimijoiden keskuudessa. Komppaa-hankkeessa hyödynnetään yhteiskehittämistä Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK), Sovatek-säätiön, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluiden, Nuorten Ystävät ry:n, Visio-säätiön ja Puustellin työkylän sekä Komppaa-ryhmien osallistujien kanssa.
Hanke edistää kestävää kehitystä erityisesti vahvistamalla kohderyhmän edustajien sosiaalista hyvinvointia lisäämällä heidän tasa-arvoista osallisuuttaan ja toimijuuttaan. Hankkeen kautta edistetään oppimisvaikeuksien tunnistamista kuntouttavassa työtoiminnassa ja niiden huomioon ottamista palveluntarjonnassa, minkä johdosta opinnoista ja työelämästä syrjäytymisen riskit voivat vähentyä. Hankkeen kautta halutaan vaikuttaa myös ihmisten, joilla on oppimisen haasteita, yhdenvertaisten ja tasa-arvoisten osallistumismahdollisuuksien edistämiseksi, erityisesti työelämässä.
Välitön kohderyhmä muodostuu 65 työttömästä tai työelämän ulkopuolella olevasta työikäisestä henkilöstä (50 työttömät, 5 työssä olevat, 10 työmarkkinoiden ulkopuolella olevat), joilla on oppimisvaikeuksiin viittaavia toiminnallisia haasteita arjessa ja työtehtävissä. Kohderyhmää ei määritellä diagnostisesta näkökulmasta vaan oppimiseen liittyvien selviytymisen ja toiminnallisten haasteiden perusteella.
Hankkeen toimenpiteistä noin 10 % sijoittuu Saarijärven-Viitasaaren seutukuntaan.
Hankkeen tuotokset hyödyttävät Jyväskylän kaupungin TE-palvelua sekä työllisyyspalveluita että niitä tahoja, jotka järjestävät kuntouttavaa työtoimintaa Jyväskylän seudulla tai ovat jotenkin yhteydessä kuntouttavan työtoiminnan palvelupolkuun. Tuloksista hyötyvät eri toimipaikoissa työskentelevät työvalmentajat, palveluohjaajat sekä muut ammattilaiset, jotka tekevät työtä kohderyhmän edustajien kanssa. Muita välillisiä hyödynsaajia ovat ammatillista koulutusta tarjoavat oppilaitokset sekä työnantajat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 194 431
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 177 399
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 246 440
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 224 852
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren
Kunnat: Jyväskylä, Saarijärvi, Laukaa
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 8
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 65
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| ei ole relevantti | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| ei ole relevantti | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| ei ole relevantti | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| ei ole relevantti | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei ole relevantti | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 0 |
| Noudatetaan jätteenkäsittelyohjeita | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| ei ole relevantti | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 1 |
| Hankkeen myötä syntyy uusia kohtaamisia ja verkostoja, jotka vaikuttavat positiivisesti osallistujien työllisyyteen ja sitä kautta paikalliseen elinkeinotoimintaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 3 |
| Kehitetään palvelukonsepti, julkaisu ja koulutusmateriaalia | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| ei ole relevantti | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 4 |
| Osallistuminen sosiaaliseen toimintaan ja omien vaikutusmahdollisuuksien paraneminen lisäävät hyvinvointia | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 2 |
| Kohderyhmän työllistymisen ja työvalmennuksesta hyötymisen mahdollisuudet paranevat | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 2 |
| Yhdenvertaiset mahdollisuudet erilaisille aikuisille oppijoille lisääntyvät | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| ei ole relevantti | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| ei ole relevantti | ||
Tunnistetut tai/ja koetut oppimisen vaikeudet voivat olla yhtenä tekijänä henkilön pitkään kestävän työttömyyden taustalla. Komppaa! Kompensaatiokeinoilla apuaskelmia työtehtäviin –hankkeen (1.2.2018–31.1.2020) päämääränä on ollut edistää työelämän ulkopuolella olevien ja pitkäaikaistyöttömien, joilla on oppimisen vaikeuksia, työllistymismahdollisuuksia kuntouttavan työtoiminnan laatua (asiakasprosesseja ja käytänteitä) kehittämällä Keski-Suomessa. Hankkeen aikana on kehitetty ja juurrutettu kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille suunnattu palvelukonsepti sisältäen: (1) kuntouttavan työtoiminnan palvelupolun avaamisen ja Komppaa-ryhmään johtavan palvelupolun ja kriteereiden kehittämisen, (2) Komppaa-ryhmätoimintamallin (12 krt x 2 t per ryhmäkerta) sisällön kehittämisen ja mallintamisen sekä (3) digitaalisen Komppari-päiväkirjan ja Komppaa-kortin kehittämisen osana Komppaa-ryhmätoimintamallia. Lisäksi on kehitetty Komppaa-peli (ml. pelilauta, apukeinokortit, ohjeet) osana ryhmätoimintamallia sekä videomateriaalia tuotoksista. Keskeiset hanketuotokset on mallinnettu ryhmänohjaajaan oppaaseen.
Ryhmätoimintamalli on kehitetty erityisesti pitkään työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden valmennukseen ja ohjaukseen. Ryhmäläiset ovat henkilöitä, jotka kokevat toiminnallisia haasteita omassa arjessaan, työssään tai/ja opinnoissaan johtuen todetuista tai/ja koetuista oppimisen vaikeuksista. Heillä tulee olla halu etsiä ja kokeilla erilaisia käytännön ratkaisuja eli kompensaatiokeinoja kokemiinsa haasteisiin. Ryhmätoimintamallia on kehitetty monialaisena yhteistyönä Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) Hyvinvointiyksikön ja Ammatillisen opettajakorkeakoulun, Sovatek-säätiön, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluiden, Honkalampi Kaski Jyväskylän, Visio-säätiön, Nuorten Ystävät ry:n ja Puustellin työkylän edustajien sekä Komppaa-ryhmiin osallistuneiden ryhmäläisten että JAMKin opiskelijoiden kanssa.
Keskeisiä toimintaperiaatteita Komppaa-ryhmätoimintamallissa ovat ratkaisukeskeisyys, toiminnallisuus ja vertaisuus. Ryhmätoiminnan tavoitteena on vahvistaa ryhmäläisten minäpystyvyyden kokemusta, ja sitä kautta tukea heidän arjen toimijuuttaan ja osallisuuden kokemustaan. Tavoitteeseen pyritään lisäämällä ryhmäläisten tietoisuutta oman oppimisen piirteistä ja oppimisen haasteiden kompensaatiomahdollisuuksista heidän arjessaan, työssään tai/ja opinnoissaan.
Komppaa-ryhmätoimintamallia on kehitetty yhteensä yhdeksässä kolmen kuukauden pituisessa ryhmässä, jotka kokoontuivat viikoittain 2–4 tuntiin kerrallaan. Komppaa-ryhmät toimivat osana kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaa tai -valmennusta ja osa ryhmäläisistä osallistui vain ryhmätoimintaan (neljä tuntia viikossa). Yhdessä ryhmässä oli viidestä kahdeksaan ryhmäläistä. Ryhmiin osallistui yhteensä 53 ryhmäläistä, joista naisia oli 30 ja miehiä 23. Kolme ryhmäläistä osallistui ryhmätoimintaan kaksi kertaa. Ryhmäläisten iät vaihtelivat noin 20–50 -ikävuoden välillä. Suurin osa ryhmäläisistä oli ollut työttömänä yli vuoden verran. Lisäksi Komppaa-ryhmäharjoituksia testattiin yksilövalmennuksessa ja muussa ryhmätoiminnassa (yht. 10 osallistujaa).
Komppaa-ryhmien ohjaajat suunnittelivat ja arvioivat jokaisen ryhmäkerran ohjaajien sabluunoihin, jotka toimivat ryhmämallinnuksen aineistona. Ohjaajien kehittämistyöpajoja pidettiin yhteensä seitsemän, joissa keskusteltiin ryhmätoimintamallin rakenteesta ja menetelmistä sekä kriittisesti arvioitiin toteutusta. Jokainen ohjaajatyöpari sai työnohjauksellista mentorointia n. 2–3 kertaa ryhmäprosessia kohden, missä syvennyttiin ajankohtaisiin ohjaustyötä koskeviin asioihin ja reflektoitiin kokemuksia suhteessa Komppaa-ryhmätoiminnan tavoitteisiin ja viitekehykseen.
Komppaa-ryhmätoiminnan avulla ryhmäläiset raportoivat oman toimijuutensa vahvistuvan koskien eri arjen, oppimisen ja työn areenoita. Ryhmäläiset olivat ottaneet käyttöönsä eri tehtäviä helpottavia apuvälineitä, osasivat nimetä omia vahvuuksiaan sekä pyytää rohkeammin apua muilta tarvittaessa. Komppaa-ryhmätoiminnan nähtiin ryhmäläisen mielestä selkeyttävän kuntouttavan työtoiminnan jakson tavoitteita ja vahvistavan ryhmäläisten omia taitoja selviytyä omassa arjessaan. Osa ryhmäläisistä sai ryhmästä myös apua opintojen aloittamiselle ja itsevarmuutta omanlaisen oppimistyylin ja -tapojen löytymiselle.
Ohjaajat näkivät ryhmätoiminnan olevan hyödyllistä ryhmäläisille, mikä näkyi myös ryhmäläisten sitoutumisessa ryhmätoimintaan ja sen eri toimintoihin sekä korkeina osallistumisasteina eri ryhmäkerroille. Ohjaajien mukaan he olivat itsekin saaneet uutta tietoa eri apukeinoista ja -välineistä (erityisesti digitaalisista) sekä eri ratkaisukeskeisistä ja osallistavista menetelmistä ohjaustyönsä tueksi kehittämistyön aikana. Ohjaajien vastauksissa heidän valmiudet tunnistaa ja havainnoida oppimisen vaikeuksia toiminnassa sekä ottaa ne puheeksi olivat vahvistuneet. Komppaa-ryhmätoimintamallin katsottiin soveltuvan hyvin kuntouttavan työtoiminnan kenttään jo sellaisenaankin. Ohjaajien arvion mukaan malli mahdollistaa sen soveltamisen kuntouttavassa työtoiminnassa tai muussa työhön valmennuksessa esim. osana isompia toimintaryhmiä tai valittujen teemojen (harjoitusten) kautta yksilö- tai ryhmäohjauksen parissa.
Hanke on edistänyt kestävää kehitystä erityisesti vahvistamalla kohderyhmän edustajien sosiaalista hyvinvointia lisäämällä heidän tasa-arvoista osallisuuttaan ja toimijuuttaan arjessa, työssä ja opinnoissa. Hankkeen kautta on edistetty oppimisen vaikeuksien tunnistamista kuntouttavassa työtoiminnassa ja niiden huomioon ottamista palveluntarjonnassa, minkä johdosta opinnoista ja työelämästä syrjäytymisen riskit ovat vähentyneet.
Linkkejä:
1) Alaverdyan, A., Mattila, L., Peuna-Korpioja, K., Kivioja, T. & Lautamo, L. 2019. Ryhmänohjaajan opas. Kompensaatiokeinoista apua arkeen, työhön ja oppimiseen Komppaa-ryhmätoimintamallin avulla. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 271. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-541-8.
2) Asiakastarina Komppaa: https://youtu.be/ScipsgbF0wE
3) Komppaa-ryhmätoimintamallin esittelyvideot: https://youtu.be/Oww8FnpKtXU; https://youtu.be/R54ZdwKLZKA
4) Tulostettava Komppaa-peli ja ohjeet: https://blogit.jamk.fi/komppaa/komppaa-peli/
5) Komppaa-pelin esittely: https://youtu.be/TAboYIjynq4
6) Komppaa-pelin pelaaminen: https://youtu.be/PqkbrW6hnH4
7) Kaikki materiaalit: https://blogit.jamk.fi/komppaa/materiaalipankki/
8) Hankeviestintä: https://blogit.jamk.fi/komppaa/viestinta/