Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21225

Hankkeen nimi: Digiaktorit

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2018 ja päättyy 31.1.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: PL 68 (Patteristonkatu 3 D)

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Vappu Myllärinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: vappu.myllarinen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7028252

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, 1958694-5
Kouvolan seudun ammattiopisto, 0161075-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kymenlaakson 16–29-vuotiaiden nuorten koulutus- ja työllisyystilanne on kansallisella tasolla heikko. Maakunnittainen tarkastelu vuonna 2015 osoitti, että Kymenlaaksossa tilanne on sekä kotimaista kieltä puhuvien että vieraskielisten nuorten kohdalla heikoin.

Samalla käytännön digiosaamisen merkitys koulutuksessa ja työelämässä on kasvanut merkittävästi. Ammatillisen koulutusreformin myötä opintopolkujen monimuotoistuminen ja henkilökohtaistaminen vaatii aiempaa enemmän itseohjautuvuutta ja sähköisten palvelujen hyödyntämistä. Kuitenkin oppilaitoksissa on huomattu, että nuorilla yleensä on vaikeuksia hahmottaa omaa urapolkua ja eri vaihtoehtoja sen toteutukseen, ja että mentorointi nopeuttaa prosessia.

Hankkeen tavoitteet ovat:A) 15-29-vuotiaiden nuorten koulutuksesta koulutukseen ja työelämään siirtymisen tukeminen ja tehostaminen uudenlaisen mentoroinnin ja digitutoroinnin avulla; B) koulutukseen ja työelämään hakeutumista helpottavien digitaalisten menetelmien kehittäminen; C) aliedustettujen ryhmien ammatillisen ja digiosaamisen lisääminen huomioiden erityisen tuen tarpeet;D) parantaa ohjaavan opetus- ja ohjaushenkilöstön sähköisten työnhakutapojen osaamista toisen asteen oppilaitoksissa ja työpajoilla. Hankkeeseen osallistuvat nuoret ovat ensisijaisesti maahanmuuttajataustaiset, työpajatoiminnassa olevat nuoret; ja muut nuoret, joilla on heikot digitaidot.

Hankkeen tuloksena saadaan uudenlaiset toimintamallit levitettäviksi hankkeen jälkeen; nuoria on päässyt koulutukseen tai työhön hankkeen päättyessä; koulutus- ja työllistymispoluista pitemmällä aikavälillä hankkeen jälkeen on tehty arvio; ja hankkeessa on kehitetty pelillistettyjä, digitaalisia ratkaisuja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

15-29-vuotiaat opiskelijat alueen oppilaitoksissa ja Rannikkopajoilla olevat nuoret, erityisesti aliedustetut ryhmät (maahanmuuttajataustaiset, työpajatoiminnassa olevat nuoret; muut nuoret, joilla on heikot digitaidot)

Opetus- ja ohjaushenkilökunta oppilaitoksissa sekä työpajoilla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muut oppilaitosten opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 450 569

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 438 260

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 600 759

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 584 347

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää, Hamina, Virolahti, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 82

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Aikaisempien ja meneillään olevien hankkeiden sekä tutkimustiedon pohjalta tiedetään, että syrjäytymisriski on suurempi nuorilla miehillä kuin naisilla. Samoin tiedetään, että esimerkiksi viihdepelien koodaaminen ja peliala kiinnostaa enemmän nuoria miehiä kuin naisia, joskin nuoret naiset ovat myös aktiivisia appsien käyttäjiä. Hankkeen aikana tarkastellaan ja raportoidaan nuorten mielikuvia ja tosiasiallista käyttäytymistä suhteessa digitaalisuuteen sen eri muodoissa sekä mahdollisissa sukupuolittuneissa eroissa digiosaamisessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen käynnistysvaiheessa tarkistetaan sukupuolinäkökulma hankkeen työ- ja arviointisuunnitelmissa. Tässä hyödynnetään opasta Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa. Toteutusvaiheessa hankkeen toimia seurataan ja raportoidaan suhteessa tavoitteisiin ja osallistujien yksilöllisiin tarpeisiin. Hankkeen viestinnässä huomioidaan eri sukupuolten tavoittaminen ja tarpeet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta hanke osallistaa toimintaan tasapuolisesti sekä naisia että miehiä. Sitä kautta myös tasa-arvon toteutuminen edistyy. Sukupuolinäkökulman tunnistaminen ja huomioiminen on tärkeää, jotta nuoret pääsevät tekemään päätöksiä pohjaten yksilöllisiin vahvuuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin perinteisten sukupuoliroolien sijaan. Pitkällä aikavälillä tämän pitäisi johtaa eri ammattialojen sukupuolittuneisuuden lieventymiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 7
Digitaaliset menetelmät ja tuotteet vähentävät luonnon kuormitusta ja vähentävät matkustamisen tarvetta hankkeen aikana.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 9
Hanke tukee alueen työllistämistavoitteita sekä digitaalisuuden painopisteitä maakuntaohjelmassa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 9
Hankkeessa toimitaan oppilaitosyhteistyössä ja kehitetään aineellisten tuotteiden lisäksi aineettomia palveluita alueella. Hankkeen kehittämiskohteina on mm. koulutukseen hakeutumista helpottavien digitaalisten menetelmien kehittäminen, etämentorointi, sähköisten työnhakutapojen osaaminen, ja pelilliset ratkaisut.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Nuorten hyvinvointia lisätään hankkeen konkreettisilla toimenpiteillä, jotka edistävät koulutukseen ja työelämään hakeutumista.
Tasa-arvon edistäminen 5 8
Digiosaaminen on välttämätöntä sinänsä kenelle tahansa nuorelle, mutta syrjäytymisuhan alla olevat nuoret tarvitsevat erityisesti tukea osaamisen kehittämisessä sekä motivaation lisäämisessä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 8
Hanketoiminnassa huomioidaan työmarkkinoiden ulkopuolella muutoin olevien nuorten erilaiset lähtötasot ja valmiudet, ja digiosaamisen kehittämisen tarvetta tiedetään olevan maahanmuuttajataustaisen väestön keskuudessa Kymenlaaksossa. Sukupuolten välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä valtavirtaistamisen periaatteet ohjaavat kaikkia hanketoiminnan vaiheita. Niihin liittyvät seikat nuorten rekrytoinnissa, osallistumisessa, toimenpiteiden suunnittelussa sekä toteutuksessa, tuloksissa ja hankkeen tuloksellisuudessa seurataan ja raportoidaan. Hankkeen rekrytointistrategia suunnitellaan siten, että muut kuin äidinkieleltään suomenkieliset, romanitaustaiset ja/tai muut vähemmistöjen edustajat voivat osallistua yhdenvertaisesti.
Kulttuuriympäristö 6 6
Hankkeessa monikulttuurisen ympäristön lisäksi tunnistetaan monimuotoisuus suomalaisessa kulttuuriympäristössä. Digitaalisuus ja digiosaaminen on merkittävä osa nykyistä nuorisokulttuuria ja työelämää.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Maakunnittainen tarkastelu vuonna 2015 osoitti, että Kymenlaaksolaisten 16-29-vuotiaiden nuorten koulutus- ja työllisyystilanne on kansallisella tasolla heikko. Tämä koskee sekä kotimaisten kielten puhujia kuin vieraskielisiä nuoria.
Käytännön digiosaamisen tarve on ensisijaisen tärkeää koko ajan muuttuvassa toimintaympäristössä, niin koulutuksessa kuin työelämässä. Myös kansalaisena toimiminen ja asiointi on siirtynyt enenevissä määrin verkkoon ja heikko digiosaaminen
Ammatillisen koulutusreformin myötä opintopolkujen monimuotoistuminen ja henkilökohtaistaminen vaatii aiempaa enemmän itseohjautuvuutta ja sähköisten palvelujen hyödyntämistä. Digiaktorit hankkeen toimien kohdistuminen juuri ammatilliseen koulutukseen ja käytännön pajatoimintaan oli enemmän kuin perusteltua.

Kohderyhmänä olleiden nuorten kohdalla huomioitiin eritoten aliedustetut ryhmät. Aliedustetuilla ryhmillä tarkoitetaan laajasti syrjäytymisuhan piirissä olevia nuoria, mutta Digiaktorit hankkeessa erityisesti maahanmuuttajataustaisia nuoria sekä esimerkiksi erityisen tuen tarpeessa olevia henkilöitä.
Hankkeen edetessä selkeni, että varsinainen kohderyhmä oli ulotettava nuorten lisäksi heitä ohjaaviin ja valmentaviin aikuisiin. Toteutetut digipajat osoittivat, että esim. ammatillisen koulutuksen opettajilla oli huomattavia vajeita digiosaamisessa. Myös käsitys työnhaun keskittymisestä sähköisiin kanaviin ja toimintatapoihin, oli puutteellista. Perustelimme kohderyhmämuutoksen ja lisäajan tarpeen muutoshakemuksessa, joka jätettiin keväällä 2020, mutta hankehenkilöstön kesken keskusteltiin jo joulukuussa 2019.

Saattaa olla, että koska keskityimme nuorten ohella ohjaajiin ja valmentajiin muutti Digiaktoreiden luonnetta, mutta loppujen lopuksi se varmisti hankkeen onnistumiset. Ilman muutoksia kokonaisuus olisi jäänyt sarjaksi yhteen tiettyyn nuorten ryhmään, yhtenä tiettynä aikana, kohdistuneita toimia. Ohjaajien nosto tasavertaiseksi kohderyhmäksi, antaa mahdollisuuden sille, että yhä uudet nuorten ryhmät hyötyvät Digiaktorit hankkeen tuloksista. Opettajille ja muulle organisaatioiden henkilökunnalle annettiin keinoja, jotka tukevat heidän digiosaamistaan, jonka avulla he puolestaan voivat edesauttaa nuorten pärjäämistä sekä opinnoissa että työelämässä.

Hankkeen tuotokset juurtuivat suurilta osin käyttöön viimeisellä seurantakaudella, mutta osa niistä ottaa lopullisen muotonsa hankkeen loppuvaiheessa tai sen päätyttyä. Tämä sen vuoksi, että esim. Ekamin digitutorointi saatiin opetussuunnitelmaan kevääksi 2021.

Yhteenvetona voidaan todeta, että hankkeen tuloksena saatiin käyttöön uudenlaiset toimintamallit (digitutorointi ja vertaismentorointi/KSAO-startti), vahvistettiin osallisena olleiden nuorten ja opetus- ja ohjaushenkilöstön digitaitoja ottaen huomioon aliedustetut ryhmät ja tuotettiin oheismateriaalia, jota voidaan käyttää sekä digitaitojen vahvistamiseen kuin sähköisen työnhaun tehostamiseen.