Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21226

Hankkeen nimi: Laatuosaamisen ja -koulutustarpeen ennakoinnin esiselvitys (LaatuES)

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Centria ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1097805-3

Jakeluosoite: PL 62

Puhelinnumero: 06 868 0200

Postinumero: 84101

Postitoimipaikka: YLIVIESKA

WWW-osoite: http://www.centria.fi/tki

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Esko Sääskilahti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: esko.saaskilahti(at)centria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 4492 639

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vuonna 2016 Amerikan laatuyhdistys (ASQ- American Society for Quality) tekemässä kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa oli mukana 65 maata ja noin 1700 yritystä eri toimialoilta, Suomi menestyi heikosti. Suomalaiset organisaatiot jäivät kaikilla osa-alueilla systemaattisessa laadun kehittämisessä jälkeen ulkomaisista kilpailijoistaan. Laatuosaamisen puutteen voidaan arvioida olevan yksi hidaste Pohjois-Pohjanmaan yritysten vientitoiminnan kasvattamisessa.

Hankkeella kartoitetaan Pohjois-Pohjanmaan eteläosan yritysten ja myös joidenkin julkisten organisaatioiden
laatuosaamisen tila ja konkreettiset kehitystarpeet. Tällä hetkellä alueen organisaatioiden laatuosaamisen tilasta ei ole riittävästi yhtenäistä tietoa. Yritysten ja julkisten organisaatioiden laatuosaamisen taso kartoitetaan perustuen ASQ:n body of knowledge sisältöön.

Hankkeen avulla luodaan edellytykset alueen organisaatioiden kehitystarpeiden tunnistamiseksi ja jatkotoimenpiteiden määrittämiseksi ja siten organisaatioiden kilpailukyvyn parantamiseksi.
Hankkeessa määritellään ennakointimenetelmä, jonka avulla osaamistason arviointi voidaan toistaa myöhemmin ja näin ollen seurata osaamistason kehittymistä. Kartoituksen perusteella laaditaan raportti ja suunnitelma jatkotoimenpiteistä.

Hankkeessa tehdään valitulla ennakointimenetelmällä ensimmäinen selvitys alueen organisaatioiden laatuosaamisen tasosta sekä päätetään ja valmistellaan tarvittavat jatkotoimenpiteet. Selvityksessä pohditaan keinoja tiivistää laatukoulutuksissa koulutuksen ja työelämän yhteistyötä sekä kytkeä laatukouluttaminen tiiviimmin tutkimus- ja kehitystoimintaan. Laatuosaamisen nykytason ja siinä havaittujen puutteiden perusteella tämän esiselvitysprojektin jälkeen käynnistettävillä kehitystoimilla pystytään laatukoulutusta tarjoamaan entistä joustavammilla opintopoluilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat Pohjois-Pohjanmaan eteläosan yritykset ja julkiset organisaatiot. Alustavasti on keskusteltu Ylivieskan kaupungin ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallion laatuosaamisen tason selvittämisestä. Lisäksi kartoitus tehdään vertailumielessä myös Centrian omaan organisaatioon.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat Pohjois-Pohjanmaan eteläosan yritysten ja julkisten organisaatioiden henkilöstö ja erityisesti laadunhallinnan piirissä toimivat henkilöt. Lisäksi välillistä kohderyhmää ovat myös Centria-ammattikorkeakoulun opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 46 208

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 46 208

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 57 761

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 57 761

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Haapavesi-Siikalatvan, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven

Kunnat: Siikajoki, Merijärvi, Oulainen, Kalajoki, Ylivieska, Alavieska, Sievi, Kärsämäki, Reisjärvi, Siikalatva, Raahe, Pyhäjärvi, Pyhäjoki, Pyhäntä, Haapajärvi, Nivala, Haapavesi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 35

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 31

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali. Hankkeen kohderyhmään kuuluvissa yrityksissä ja organisaatioissa on toimialakohtaisia eroja työntekijöinä olevien miesten ja naisten määrässä. Valmistavan teollisuuden yrityksissä työvoima on yleisesti miesvaltaisempaa, vastaavasti julkisella sektorilla ja palvelualoilla naisia on enemmän. Laatunäkökulmasta sukupuolten välisiä eroja ei juuri ole havaittavissa, sillä laadun kehittämistehtävissä työskentelee tyypillisesti sekä miehiä että naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteiden kohdistamisessa sukupuoli ei ole määrittävä tekijä. Sukupuolinäkökulma huomioidaan siten, että toiminta ja tulokset hyödyttävät kaikkia kohderyhmään kuuluvia organisaatioita.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on laatuosaamisen ja -koulutuksen tarpeen ennakointi ja kehittämistoimenpiteiden käynnistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hankkeen jälkeen tapahtuva laatuosaamisen kehittyminen edistää pitkällä tähtäimellä luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeen jälkeen tapahtuva laatuosaamisen kehittyminen vähentää pitkällä tähtäimellä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeen jälkeen tapahtuva laatuosaamisen kehittyminen edistää pitkällä tähtäimellä luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hankkeen jälkeen tapahtuva laatuosaamisen kehittyminen parantaa pitkällä tähtäimellä pinta- ja pohjavesien, maaperän sekä ilman laatua.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 3
Hankkeen toteutuksessa suositaan paperittomuutta. Hankkeen jälkeen tapahtuva laatuosaamisen kehittyminen vähentää pitkällä tähtäimellä materiaalien käyttöä ja jätteiden muodostumista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Hankkeen jälkeen tapahtuva laatuosaamisen kehittyminen edistää pitkällä tähtäimellä uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 5
Hankkeella tavoitellaan voimakkaasti alueen elinkeinotoiminnan ja sitä kautta myös elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 7
Hankkeessa kehitettävä ennakointityökalu mahdollistaa uuden palvelutuotteen kehittämisen. Pitkällä tähtäimellä laatuosaamisen lisääntyminen mahdollistaa uusien aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen tai liittämisen osaksi olemassa olevia tuotteita ja palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Hankkeen jälkeen tapahtuva laatuosaamisen kehittyminen edistää pitkällä tähtäimellä liikkumisen ja logistiikan optimointia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 3
Hankkeen jälkeen tapahtuva laatuosaamisen kehittyminen edistää pitkällä tähtäimellä työntekijöiden hyvinvointia, sillä laatuosaamisen lisääminen jäntevöittää työn tekemistä ja vähentää epäselvyyksiä.
Tasa-arvon edistäminen 0 2
Tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen varsinaisen tavoitteena, mutta saattaa edistyä hankkeen jälkeen käynnistyvien toimenpiteiden vaikutuksesta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 1
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus ei ole hankkeen varsinaisen tavoitteena, mutta saattaa edistyä hankkeen jälkeen käynnistyvien toimenpiteiden vaikutuksesta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 1 4
Laatu- ja ympäristöjärjestelmät kulkevat usein käsi kädessä. Vaikutukset ympäristöosaamiseen syntyvät tämän hankkeen jälkeen käynnistettävien kehittämistoimien vaikutuksesta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vuonna 2016 Amerikan laatuyhdistys (ASQ- American Society for Quality) tekemässä kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa oli mukana 65 maata ja noin 1700 yritystä eri toimialoilta, Suomi menestyi heikosti. Suomalaiset organisaatiot jäivät kaikilla osa-alueilla systemaattisessa laadun kehittämisessä jälkeen ulkomaisista kilpailijoistaan. Laatuosaamisen puutteen voidaan arvioida olevan yksi hidaste Pohjois-Pohjanmaan yritysten vientitoiminnan kasvattamisessa.

LaatuES-hankkeella kartoitettiin Pohjois-Pohjanmaan eteläosan 35 organisaation laatuosaamisen tila ja konkreettiset kehitystarpeet. Organisaatioista 3 oli julkisia organisaatioita. Tähän saakka alueen organisaatioiden laatuosaamisen tilasta ei ole ollut riittävästi yhtenäistä tietoa. Hankkeen avulla luotiin edellytykset alueen organisaatioiden kehitystarpeiden tunnistamiseksi ja jatkotoimenpiteiden määrittämiseksi ja siten organisaatioiden kilpailukyvyn parantamiseksi.

Hankkeessa luotiin ennakointimenetelmä, jonka avulla osaamistason arviointi voidaan toistaa myöhemmin ja näin ollen seurata osaamistason kehittymistä. Selvityksessä pohdittiin keinoja tiivistää laatukoulutuksissa koulutuksen ja työelämän yhteistyötä sekä kytkeä laatukouluttaminen tiiviimmin tutkimus- ja kehitystoimintaan. Laatuosaamisen nykytason ja siinä havaittujen puutteiden perusteella tämän esiselvitysprojektin jälkeen käynnistettävillä kehitystoimilla pystytään laatukoulutusta tarjoamaan entistä joustavammilla opintopoluilla. Selvitystyön perusteella laadittiin raportti ja suunnitelma jatkotoimenpiteistä.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin vaihtoehtoisia selvityksessä käytettäviä ennakointimalleja. Tavoitteena oli saada käsitys eri mallien soveltuvuudesta laatuosaamisen tason selvittämiseen organisaatioissa. Näin ollen eri kypsyysmalleja tutkittiin kirjallisuuslähteistä sekä perehdyttiin lisäksi aikaisemmassa TUTOES-hankkeessa käytettyyn kypsyysmalliin, jonka avulla selvitettiin Oulun eteläisen alueen tuotannollisten yritysten toimintaa.

Toisessa vaiheessa valittiin ja edelleen kehitettiin hankkeessa käytetty kypsyysmalli. Ensimmäisen vaiheen johtopäätöksenä todettiin, että ASQ:n Certified Quality Engineer Body of Knowledgen yhteydessä esitetty kypsyystasoluokitus on ainoa, joka on määritelty osaamisen arvioinnin näkökulmasta. ASQ:n luokituksen valintaa puolsi myös se, että luokitus on alun perin suunniteltu juuri ASQ:n määrittelemän laatuosaamisen arviointiin. ASQ:n kypsyystasoluokitus on suunnattu yksilötason osaamisen arviointiin. Hankkeessa kehitettiin ASQ:n mallin pohjalta organisaatiotason osaamisen arviointiin soveltuva kypsyystasoluokitus.

Valitun kypsyystasoluokitukseen perustuen laadittiin haastattelulomake, johon koottiin 6 avointa kysymystä ja 7 pääluokan alla olevaa 43 kysymystä sekä niille em. kypsyystasoluokittelun mukainen arviointiasteikko. Haastatteluissa kysyttiin lisäksi, mihin teemoihin liittyen organisaatiossa nähtiin kehittämistarvetta.

Kolmantena vaiheena toteutettiin haastattelut organisaatioissa. Haastatteluaineiston pohjalta tehtiin tilastollista analyysiä ja avoimiin kysymyksiin perustuvaa arviointia organisaatioiden laatuosaamisen tilasta. Avoimilla kysymyksillä pyrittiin selvittämään organisaatioiden laatukäsitystä, keskeisiä toimintaan liittyviä toiminnallisia ja teknologisia haasteita sekä ajatuksia tulevaisuuden kehitystarpeista.

Tilastollisten analyysien ja avoimien kysymyksien arvioinnin pohjalta tehtiin yhdeksän johtopäätöstä:

1. Organisaatioiden laatuosaamisen taso on yleisesti ottaen heikolla tasolla (KA 1,9) tutkimuksen kriteeristöön nähden
2. Ylivoimaisesti heikoin osa-alue oli kvantitatiiviset menetelmät ja työkalut
3. Menetelmiä sovelletaan enemmän teollisuudessa kuin palvelusektorilla
4. Mikroyritysten osaamistaso jäi selvästi muista yrityskokoryhmistä. Yli 20 henkilön yrityksillä havaittiin osittain jo monipuolista laadunhallintamenetelmien soveltamista
5. LEAN-menetelmien osalta koettiin eniten kehittämistarvetta
6. Tuote-, prosessi- ja palvelusuunnittelu oli vahvin osa-alue (sekä numeerinen että sanallinen arviointi)
7. Nousevia laatuosaamisen alueita ovat yrityksissä laatujohtaminen ja johtajuus sekä kvantitatiiviset menetelmät ja työkalut
8. Avointen kysymysten perusteella laatujärjestelmät, jatkuva parantaminen ja riskienhallinta ovat taustalle jääviä teemoja (varovainen johtopäätös, riskienhallinnan osalta suuri vaihtelu)
9. 17 yritystä (n. 50%) oli kansainvälistynyt tai kansainvälistymishaluinen → 90 % ko. yrityksistä näki laadun merkityksen suurena kansainvälistymisessä

Hankkeen neljäntenä vaiheena dokumentoitiin tehdyn selvityksen keskeiset johtopäätökset yritysten laatuosaamisen tilasta ja jatkotoimenpiteet. Jatkotoimenpiteiden määrittämisessä pyrittiin yritysten osaamistarpeiden lisäksi huomioimaan myös kansainvälisesti meneillään olevat muutostrendit laadunhallinnassa. Selvityksen tulosten ja kansainvälisten trendien pohjalta muodostettiin näkemys niistä kehityssuunnista, jotka palvelevat alueemme yritysten tulevaisuuden kilpailukykyä.

Centrian laatutoiminnalle vuosille 2019-2024 määriteltiin toimenpidesuunnitelma. Suunnitelman teossa huomioitiin Centrian uuden strategian mukaiset painopistealueet. Toimenpidesuunnitelma toimii Centrian tuotantoteknologiatiimin yhtenä strategian jalkauttamisen työkaluna. Toimenpiteiden etenemistä seurataan tiimin esimiehen johdolla laatutiimissä.