|
|
|
Hankekoodi: S21228
Hankkeen nimi: Tuetusti tulevaisuuteen
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2018 ja päättyy 31.1.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Porin Sininauha ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 0225013-4
Jakeluosoite: Muistokatu 18
Puhelinnumero: 0407205825
Postinumero: 28120
Postitoimipaikka: Pori
WWW-osoite: http://porinsininauha.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Elina Peltonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Vastaava aluekoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: e.peltonen(at)porinsininauha.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503309571
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Helsingin yliopistossa tehdyn väitöskirjan (1/2017) mukaan erityisen huonossa yhteiskunnallisessa asemassa ovat lyhytaikaisvangit, joiden ongelmista ei useinkaan ehditä tehdä perusteellista arviota eikä jatkosuunnitelmaa. Heidän todennäköisyytensä saada tukitoimenpiteitä oli huomattavasti alhaisempi kuin pidempää tuomiota suorittaneiden. Keskimäärin 60% lyhytaikaisista vangeista uusii rikoksen vuoden kuluttua vapautumisesta. Tuetusti tulevaisuuteen hankkeen kohderyhmänä on Satakunnassa vapautuvat lyhyttä tuomiota kärsineet vangit. Satakunnassa vapautuvat henkilöt eivät saa palveluita kootusti mistään, vaan palvelut ovat pirstaleisia ja pitkälti oman aktiivisuuden ja tiedon varassa.
Tuetusti tulevaisuuteen hankkeen tavoitteena on uusintarikollisuuden vähentäminen, vankien parempi sopeutuminen ja kiinnittyminen yhteiskuntaan sekä heidän pääsemisensä palveluiden piiriin. Hankkeessa luodaan eri verkostotoimijoista koostuva toimintamalli vankilasta vapautuvien henkilöiden tukemiseen Satakunnassa. Yhteistyössä jo toimivien tahojen kanssa luodaan toimiva palveluketju, jossa vapautuvan vangin sosiaali- ja terveydenhuollon, työllisyydenhoidon, asumisen ja muun sosiaaliturvan asiakokonaisuuteen liittyvät palvelutapahtumat yhdistyvät yksilöllisiksi, asiakaslähtöiseksi ja joustavaksi kokonaisuudeksi. Samalla tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä, vahvistaa elämänhallintaitoja sekä vähentää päihteidenkäyttöä. Työtä tehdään mm. teemallisten ja alueellisten ryhmien avulla jo vankilassaoloaikana.
Vangit toivovat usein kädestä pitäen opastusta erilaisissa arjen järjestämiseen liittymissä asioissa, kuten ohjaamisessa eri viranomaistahojen pariin, erilaisten hakemusten ja talousasioiden selvittelyssä jne. Hanketta toteuttavalla yhdistyksellä on hyvä mahdollisuudet rekrytoida ja kouluttaa vapaaehtoisia tukihenkilöitä, sekä käynnistää vertaistuki/kokemusasiantuntijatoimintaa rikostaustaisille henkilöille jotka hankkeen päätyttyä voivat jatkaa hankkeessa käynnistettyä työtä. Hankkeessa koulutetaan vapaaehtoispohjaisia tukihenkilöitä. Tavoitteena on saada aikaan myös kokemusasiantuntijatoimintaa rikostaustaisille henkilöille. Hankkeen yhtenä suurena tavoitteena on saada toiminta juurtumaan siten, että hanketta ei tarvita jatkossa toiminnan operoimiseksi.
Hankkeen avulla pyritään pitkällä tähtäimellä vähentämään rikollisuutta ja lisäämään vankien hyvinvointia. Lisäksi alueen asukkaiden turvallisuus paranee rikosten vähentyessä. Hanketta on ollut valmistelemassa Satakunnan vankila (Köyliön ja Huittisten vankilat), Rikosseuraamuslaitos, aikuissosiaalityö, työvoiman palvelukeskus, etsivä nuorisotyö ja A-klinikka sekä kokemusasiantuntijat. Kaikki osapuolet ovat tunnistaneet palveluaukon ja ovat sitoutuneet toimimaan yhteistyössä vankien paremman palvelumallin luomiseksi Satakuntaan.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat vapautuvat vangit, erityisesti lyhytaikaisvangit. Tämän lisäksi hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat rikostaustaiset henkilöt, jotka tulevat vertaisina vapaaehtoistyöntekijänä toimintaan mukaan.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat kaikki yhteistyötahot joiden palveluita vapautuva henkilö saattaa tarvita: sosiaalitoimi, A-klinikka, asuntojen tarjoajat (ensivaiheessa Porin YH-asunnot, Raumalla Rakennustoimisto M. Suoramaan Oy, myöhemmin myös muut mahdolliset tahot) eri kolmannen sektorin toimijat, seurakunnan diakoniatyö, TE-toimisto ja kaupungin työllisyysyksikkö jne. Hakijayhdistyksellä on merkittävä rooli toiminnan jatkumisen suhteen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 369 588
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 278 355
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 369 588
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 278 355
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Rauman, Pohjois-Satakunnan, Porin
Kunnat: Pomarkku, Säkylä, Nakkila, Kankaanpää, Siikainen, Eura, Ulvila, Merikarvia, Pori, Rauma, Harjavalta, Kokemäki, Huittinen, Jämijärvi, Eurajoki, Karvia
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1
Suunniteltu: 305
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 4 |
| Hankkeen toiminnassa huomioidaan ympäristöystävällisyys mm. lisäämällä digitaalisuutta ja vähentämällä paperimateriaalia. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 4 |
| Hankkeen toiminnassa pyritään huomioimaan ympäristötekijät mm. kuljettaessa yleisillä kulkuneuvoilla mahdollisuuden mukaan. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 7 |
| Hanke ei tuota juuri lainkaan jätettä. Toiminnassa pyritään käyttämään mahdollisimman hyvin digitaalisia menetelmiä, ja opettamaan siihen myös kohderyhmä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa pyritään lisäämään alueen elinvoimaisuutta tuottamalla lisää työvooimaa elinkeinoelämän tarpeisiin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen toiminnan tavoite on kehittää palvelumallin jonka avulla yhteiskunta säästää taloudellisin mittarein, a joka vähentää yksilöiden huono-osaisuutta | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 7 |
| Hankkeessa suositaan jjulkisen iikenteen käyttöä aina kun mahdollista ja kohderyhmää kannustetaan sen käyttämiseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää varsinaisen kohderyhmän (vangit) hyvinvointia mutta vaikuttaa vahvasti välillisesti myös henkilöiden läheisiin, alueen elinkeinotoimintaan (työvima) ja alueen asukkaiden turvallisuuteen (rikollisuuden väheneminen) | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hanke pyrkii edistämään tasa-arvoa niin sukupuolten kuin eri kulttuurien ja ihmisryhmien välillä ja kouluttaa siihen myös kohderyhmää. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hanke pyrkii kohderyhmän mahdollisimman hyvään yhteiskuntaan integroimiseen johon kuuluu olennaisena osana pyrkimys ymmärrykseen jossa jokainen ihminen on tasa-arvoinen taustaann katsomatta. Tämän asian eteenpäinvieminen on yksi osa hankkeen tavoitteita. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Hankkeen avulla pyritään rikastuttamaan kohderyhmän elämää kulttuuriympäristöön tutustumalla. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 6 |
| Hanke pyrkii toimillaan edesauttamaan kohderyhmän suhdetta luontoon ja lisäämään tietoisuutta ympäristöstä mm. erilaisin toiminnallisin menetelmin. | ||
ESR- ja STEA- rahoitteinen Tuetusti tulevaisuuteen- hanke toimi Satakunnassa vuosina 2018-2020 tähdäten uusintarikollisuuden vähentämiseen maakunnassa. Hankkeen tavoitteina oli auttaa rikoksentekijöitä integroitumaan takaisin yhteiskuntaan, toimintamallin luominen asiakastyön, vertaisuuden ja verkostyön raamiksi, juurruttaa vertaisuus osaksi taustaorganisaation toimintaa sekä lisätä monialaista yhteistyötä ja ymmärrystä ihmisten välisestä tasa-arvoisuudesta. Hanke käynnistyi keväällä 2018 yhteistyötahojen tavoittelulla sekä asiakkaiden suoralla rekrytoinnilla. Tärkeimmiksi yhteistyötoimijoiksi osallistujaohjauksen näkökulmasta muodostuivat Rikosseuraamuslaitos, aikuissosiaalityö ja päihdepalvelut.
Osallistujien mukaan saaminen avasi näköalan rikollisuuteen ilmiönä, rikostaustaisten asemaan yhteiskunnassa ja palvelujärjestelmässä sekä yksittäisten ihmisten arkeen ja kokemusmaailmaan. Erityisen tarkastelun kohteeksi nousivat valtaväestön asenteet integraatiopyrkimysten esteenä, osattomuuden ja toiseuden kokemukset, molemminpuoliset ennakkoluulot vuorovaikutussuhteissa viranomaisten kanssa sekä elämänkaarelliset kokemukset osallistujien nykytilanteen selittäjinä. Tasa-arvoisuuden edistämiseen pyrittiin kaikille avoimilla tapahtumilla, kuten vankimessut ja vankiteatterin esitykset (esimerkiksi Suomi Areenassa ja Puuvillan kauppakeskuksessa). Tapahtumissa vankilataustaisiin henkilöihin luotiin inhimillistä tarttumapintaa. Asenneilmapiirin muutosta tavoittelevassa työskentelyssä tärkeää oli myös tiedostaa tapa, jolla hankkeen työntekijät puhuivat omasta työstään ja osallistujista. Hankkeen toiminnassa olleet lukuisat opiskelijat koettiin osaltaan keinoksi myötävaikuttaa tulevaisuuden ammattilaisten ja rikostaustaisten henkilöiden väliseen suhteeseen.
Palvelujärjestelmässä hankkeen työskentely oli sillan rakentamista yli organisaatiorajojen ja toisaalta osallistujien sekä palveluntarjoajien välillä. Osallistujien kanssa työskentely muotoutui ammatilliseksi tukihenkilötoiminnaksi kiinnipitävällä työotteella. Työntekijän tehtävänä oli murtaa muuri osallistujan sekä palvelujärjestelmän väliltä, joka on edellyttänyt henkilökohtaisen, läheisen suhteen luomista osallistujaan. Kolmannen sektorin mukanaan tuoma, viranomaisvastuusta vapaa, rooli mahdollisti kokonaisvaltaisen luottamussuhteen synnyn, jossa esimerkiksi rikoksista ja päihteiden käytöstä voidaan puhua verrattain vapaammin.
Hankkeessa kehitettiin Stigman murtajat -toimintamalli yhteistyössä THL :n kanssa. Toimintamalli kuvaa asiakas -ja verkostyön kokonaisuutta, joka hankkeessa luotiin rikostaustaisten henkilöiden auttamiseksi. Hankkeen jälkeen elämään jäi paitsi Innokylässä julkaistu toimintamalli, myös Sosku kahvit -kehittäjäverkosto, jonka tavoitteena on luoda yksilöllisiä sisältöjä ja yhteisiä käsityksiä koskien sosiaalista kuntoutusta Porissa. Vankilasta vapautuvalle sosiaalinen kuntoutus mahdollistaa matalan kynnyksen kiinnittymisen palvelujärjestelmään. Sosiaalinen kuntoutus voidaan toteuttaa myös rikosseuraamuksena, kuten koevapauden toimintavelvoitteena, jolloin kunta on mukana vangin palvelupolulla jo ennen vapautumista. Sosku kahvit -verkostoa koordinoi Porin kaupungin aikuisosiaalityö hankkeen päättymisen jälkeen.
Tuetusti tulevaisuuteen -hankkeessa hyödynnettiin vertaisuutta toteuttamalla neulanvaihtopisteen kävijöille Helppi -kahvilatoimintaa yhteistyössä kokemustoimijan kanssa. Raumalla hankkeen ja seurakunnan työntekijät järjestivät vankilataustaisille suunnattua Rundi -kahvilaa vertaisohjaajan kanssa. Sekä vankila -että siviiliympäristöissä toteutetut ryhmät nojasivat vertaisuuteen eli jaettuihin kokemuksiin. Hankkeessa toteutui myös vertaisohjaajan vetämä liikuntaryhmä.
Kehittämistyön osalta Tuetusti tulevaisuuteen -hanke pystyi vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin luoden uusia toimintapoja sekä kumppanuuksia Satakuntaan. Hankkeen osallistujien, työntekijöiden sekä yhteistyökumppaneiden ajatusten varaan on rakentunut huhtikuussa 2021 ovensa avannut ESR -rahoitteinen palvelupiste Lissu, jossa rikostaustaisten auttaminen muun muassa vertaisuutta hyödyntäen jatkuu. Osallistujamäärälle asetetusta tavoitteesta 305 jäätiin kauas: hankkeessa aloitus -ja lopetuslomakkeen täytti 105 osallistujaa. Toiminnan vaikuttavuutta käsittelevien tutkimusten mukaan hankkeessa toteutettu asiakastyö on koettu hyvinvointia kohentavaksi ja sidosryhmien näkökulmasta koko hankkeen toiminta merkitykselliseksi.