Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21231

Hankkeen nimi: TEFORMI – Tekniikan alojen ammatillisen koulutuksen reformi

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 28.2.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2617489-3

Jakeluosoite: PL 230

Puhelinnumero: 03-6461

Postinumero: 13101

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

WWW-osoite: http://www.hamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuomas Eerola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuomas.eerola(at)hamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358405878188

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ammatillisen koulutuksen reformi tulee voimaan 1.1.2018 ja varsinkin tekniikan aloilla on tarvetta uusille toimintatavoille ja -malleille, jotta reformin haasteisiin pystytään vastaamaan. TEFORMI:n tavoitteena on muodostaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaava ja ammatillisen koulutuksen reformia toteuttava kehittämiskumppanuus ammatillisen peruskoulutuksen, yritysten sekä ammattikorkeakoulun kesken seuraavilla tekniikan ja liikenteen aloilla, joista kukin muodostaa oman kehittämispilotin:
● kone- ja tuotantotekniikka (Ammattiopisto Tavastia)
● autoala (Ammattiopisto Tavastia)
● sähkö- ja automaatiotekniikka (Kouvolan seudun ammattiopisto)
● talotekniikka (Kouvolan seudun ammattiopisto)
Kunkin alakohtaisen pilotin moottorina toimii TEFORMI-tiimi, jossa on jäseninä projektipäällikkö, hankevastaava, alakohtaiset projektissa toimivat asiantuntijat, oma opettajankouluttaja, yritysten edustajat sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita.

Hankkeessa rakennetaan tekniikan aloille hybridin oppimisympäristön käytännön sovelluksia.Opettajat valmennetaan toisaalta alueellisten osaamistarpeiden ennakoijiksi toisaalta opiskelijoiden uravalmentajiksi. Potentiaalisten tulevaisuuden huippuosaajien ohjaamiseksi kehitetään uudenlaista ja innovatiivista työpajatoimintaa, jossa sovelletaan joustavasti erilaisia pedagogisia ratkaisuja. HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu tukee pedagogista kehittämistä nimeämällä kunkin TEFORMI-tiimin jäseneksi oma opettajankouluttajan. Hankkeessa vastataan myös Itämeri-strategiaan etsimällä hybridien oppimisympäristöjen kehittämiseen kansainvälisiä kumppaneita.

TEFORMI jakaantuu kolmeksi työpaketiksi, joilla kullakin on omat yksityiskohtaiset tavoitteensa:
TP1 Tekniikan alojen ammatillisen koulutuksen reformin tukeminen,
TP2 Sujuva siirtymä koulutuksesta koulutukseen tai työelämään - huippuosaajan polku,
TP3 Itämeren alueen yhteistyön kehittäminen.

Teformin uutuusarvona on hybridien oppimisympäristöjen kehittäminen tekniikan ja liikenteen aloille; Uudistuvan ammatillisen koulutuksen toteutusmallien kehittäminen; Koulutussopimuksen alakohtainen käyttöönotto; Alueellisten osaamistarpeiden ennakoimiseen tähtäävä asiantuntijavaihto; Valmennustapahtumat, joissa yhdistyvät teknologian kehittyminen ja uudistuva opettajuus; Potentiaalisten tulevaisuuden huippuosaajien uudet ohjaustavat (huippuosaajien työpaja). TEFORMI pyrkii edistämään tekniikan alojen vetovoimaa niin tyttöjen kuin poikienkin keskuudessa.

Hankkeen tuloksena syntyy:
- Ammatillisen koulutuksen reformin toteutusmalli valituilla tekniikan aloilla
- Hybridit oppimisympäristöt tekniikan aloille
- Potentiaalisten tulevaisuuden huippuosaajien ohjausmalli
- Itämeren alueen kumppaniverkosto
Lisäksi syntyy julkaisuja:
- Selvitys sujuvien siirtymien ja työelämäyhteistyön nykytilasta
- Alakohtaiset TEFORMI –mallit erityisesti alakohtaiseen alueelliseen ja valtakunnalliseen levitykseen
- Loppuraportti, AV-formaatissa tuotettu, hankkeen keskeisistä tuloksista kertova laadullinen loppuraportti laajaan valtakunnalliseen levitykseen ja hyödynnettäväksi.
Hankkeen päätoteuttaja on Hämeen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Ammattiopisto Tavastia sekä Kouvolan seudun ammattiopisto. Hankkeen toteutusaika on 1.3.2018 – 28.2.2021.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohdejoukoksi valittujen tekniikan ja liikenteen alojen (autoala, kone- ja tuotantotekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka sekä talotekniikka)

- Ammatillisen toisen asteen opiskelijat
- Ammatillisen toisen asteen opettajat
- Työpaikkaohjaajat

4.2 Välilliset kohderyhmät

TEFORMI:n välilliset kohderyhmät ovat:
- Muiden alojen ammatillisen toisen asteen opettajat
- Muiden alojen työpaikkaohjaajat
- Ammatilliset opinto-ohjaajat
- Ammatilliset opettajaopiskelijat, ammatilliset opinto-ohjaajaopiskelijat, ammatilliset erityisopettajaopiskelijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 409 174

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 383 344

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 545 570

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 511 127

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso, Kanta-Häme

Seutukunnat: Kouvolan, Hämeenlinnan

Kunnat: Hämeenlinna, Kouvola, Hattula, Janakkala, Iitti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 26

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 260

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suomalainen ammatillinen koulutus ja työmarkkinat ovat edelleen sukupuolittuneet. Naisten osuuus ei-perinteisillä aloilla, kuten tekniikka, on n. 20 % ja miesten osuus ei-perinteisillä aloilla, kuten sosiaali- ja terveysla, on noin 10 %. Osa-aikaisista työllisistä naisia on n. 65 % ja miehiä 35%. Kokoaikaisista työllisistä vastaavat luvut ovat 46 % ja 54%.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkessa toteutetaan lähtötilanteen arviointi sukupuolinäkökulmasta. Se sisällytetään projektin toimenpiteisiin sekä seurantaan koko projektin ajan ja se huomioidaan itsearvioinnissa, raporteissa sekä hankkeen tiedotuksessa ja viestinnässä. Hankkeessa kehitettävät toimintamallit huomioivat sukupuolinäkökulman. Sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi hankkeen toimenpiteissä huomioidaan opetusministeriön julkaisu: Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:28. Erityisesti on otettu huomioon nykytilaa tarkasteleva julkaisun osa 1 sekä osasta 2, Toimenpiteet koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi, luvut 4 Toisen asteen yhteistyö, 6 Ammatillinen koulutus sekä 12 Kohti sukupuolitietoista työelämää.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen osatavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Tekniikan alojen vetovoimaa myös tyttöjen keskuudessa pyritään edistämään. Sukupuolinäkökulma sisällytetään projektin toimenpiteisiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 7
Kaikissa kolmessa työpaketissa huomioidaan ympäristöosaaminen ja -vastuullisuus. Luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävät sähköiset aineistot, pilvipalveluiden sekä virtuaalisten oppimisympäristöjen käyttö. Hankkeen materiaalit ja julkaisut tehdään ensisijaisesti sähköisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 5
Opiskelijoiden ja opettajien sekä työpaikkaohjaajien valmennuksissa huomioidaan etätyöskentelyyn liittyvät mahdollisuudet, jotka vähentävät uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja edistävät vähähiilisyyttä. Työskentelyssä hyödynnetään digitaalisia materiaaleja, verkkooppimisympäristöjä sekä verkkokokousympäristöjä, jotka vähentävät liikumista ja siten kasvihuonepäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 4
Arvostetaan ja otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ihmisten hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana. Ekologista kestävyyttä edistetään myös välillisesti ohjauksen ja valmennuksen kautta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 4
Arvostetaan ja otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ihmisten hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana. Ekologista kestävyyttä edistetään myös välillisesti ohjauksen ja valmennuksen kautta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Ekologista kestävyyttä ja Natura 2000-ohjelman kohteita edistetään välillisesti hankkeessa toteutettavan valmennuksen kautta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 5
Toiminnassa painotetaan energia-, ympäristö- ja materiaalitehokkuutta, jotta raaka-aineita käytetään taloudellisesti, jätteitä syntyy mahdollisimman vähän ja kierrätys toimii tarkoituksenmukaisesti. Hankkeen materiaalit ovat ensisijassa avoimia ja sähköisiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Tavoitteita tuetaan välillisesti ohjauksen ja valmennuksen kautta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Edistetään ammatillisen koulutuksen ja yritysten välistä yhteistyötä sekä huomioidaan potentiaaliset tulevaisuuden huippuosaajat tarjoamalla heille erityistä ohjausta. Tuetaan työnantajia kouluttamalla heidän tarpeitaan vastaavaa työvoimaa. Pyritään nopeaan työelämään siirtymiseen nopeuttamalla opiskeluaikoja ja kehittämällä opiskelijoiden yksilöllisiä opintopolkuja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 4
Hankkessa hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja hybridin oppimisympäristön yhtenä olennaisena osana.
Liikkuminen ja logistiikka 2 0
Hankkessa työskennellään osittain verkossa turhaa matkustamista välttäen. Lähitapaamiset suunnitellaan saavutettavuudeltaan huolellisesti ja taloudellisesti järkevästi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 5
Opiskelijoiden hyvinvointia, osallisuutta ja toiminnallisuutta lisätään ohjauksen ja valmennuksen kautta tukemalla oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä ja tekemällä osaamista näkyväksi. Hankkeessa kehitetään ohjausratkaisuja myös erityisiä lahjakkuuksia omaaville, potentiaalisille tulevaisuuden huippuosaajille.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeessa pyritään huomioimaan niin syrjäytymisvaarassa olevat kuin erityisiä lahjakkuuksia omaavat. Sukupuolten välistä tasa-arvoa pyritään edistämään huomioimalla tekniikan alojen vetovoima niin tyttöjen kuin poikienkin keskuudessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Aliedustettujen ryhmien osallisuutta ja yhteiskuntaan integroitumista tuetaan ohjauksen ja koulutuksen kautta. Kehitetään erityisryhmien perustaitoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Kulttuuriympäristö 2 2
Opiskelijoiden hyvinvointia, osallisuutta ja toiminnallisuutta lisätään ohjauksen ja valmennuksen kautta tukemalla oppimista erilaisissa oppimis- ja kulttuuriympäristöissä.
Ympäristöosaaminen 5 4
Hankkeen kaikessa toiminnassa otetaan huomioon kestävän kehityksen edistäminen ml. ohjaukset ja valmennukset.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ammatillisen koulutuksen reformi astui voimaan 1.1.2018. Ammatillinen koulutus uudistettiin osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisättiin merkittävästi. Tarvittavan osaamisen hankkiminen tapahtuu yksilöllisiä opintopolkuja pitkin. TEFORMI:n tavoitteena oli vastata uudistumishaasteeseen ja muodostaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaava ja ammatillisen koulutuksen reformia toteuttava kehittämiskumppanuus ammatillisen peruskoulutuksen, yritysten sekä ammattikorkeakoulun kesken seuraavilla tekniikan ja liikenteen aloilla: kone- ja tuotantotekniikka, autoala, sähkö- ja automaatioala sekä talotekniikka.

Tämä tavoite toteutui. Kukin edellä mainituista aloista muodosti kehittämispilotin. Kussakin pilotissa kehittäminen perustui nykytilanteen kartoitukseen ja kartoituksen pohjalta laadittuun kehittämissuunnitelmaan. Uraohjausosaamisen kartoittamisessa tehtiin yhteistyötä Työuralle-hankkeen kanssa. Kehittämissuunnitelmat laadittiin 31.10.2018 mennessä, jonka jälkeen hankkeen ohjausryhmä hyväksyi ne toteutettaviksi. Yhteiseen kehittämiseen osallistui suunniteltua enemmän yrityksiä. Tämä osoittaa hankkeen olleen tarpeellinen myös yritysten näkökulmasta. Hämeen ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu nimesi pilotteihin “omaopettajankouluttajat”, jotka tukivat pedagogista kehittämistä. Pilottien kehittämissuunnitelmissa yhteisinä painopistealueina korostuivat työelämäyhteistyön syventäminen ammatillisen koulutuksen reformin periaatteiden mukaisesti sekä digitaaliset ratkaisut opetuksen ja ohjauksen toteutuksessa. Hankkeessa rakennettiin hybridin oppimisympäristön käytännön sovelluksia. Hankkeen järjestämissä työpajoissa opettajia valmennettiin toisaalta alueellisten osaamistarpeiden ennakoijiksi toisaalta opiskelijoiden uraohjaajiksi. Päätoteuttajan johdolla järjestettiin hankkeen toteutusaikana viisi koko hankkeen yhteistä kehittämispäivää, hankevastaavien tapaamisia, opettajille ja opiskelijoille suunnattu valmennustapahtuma Taitaja2019 kilpailujen yhteydessä sekä hanketoimijoiden yhteinen arviointityöpaja. Hankkeen toimintamalliin sisältyivät myös oppilaitosten ja yritysten väliset asiantuntijavaihdot tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoimiseksi ja reformin tavoitteiden mukaisen koulutuksen toteuttamiseksi.

Hankkeen suunnitteluvaiheessa kaikki mahdolliset riskit pyrittiin ennakoimaan, mutta Covid-19 pandemiaa ei Teformi-hankkeessakaan osattu ennakoida. Pandemia on vaikuttanut elämäämme monella tavoin – niin myös Teformin toteutukseen. Hankesuunnitelmaa emme aivan kaikkien yksityiskohtien osalta pystyneet toteuttamaan, mutta päälinjoissa etenimme tavoitteisiin. Hanke tuotti kahdeksan tekniikan alojen ammatillista koulutusta uudistavaa toimintamallia sekä kansainvälisen yhteistyöverkoston, joka jatkaa tekniikan alojen koulutuksen kehittämistä NextSteps@TechVET-hankkeessa. Teformin keräämien palautteiden ja osaamistestien perusteella työelämäyhteistyö syveni ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteiden suunnassa; opiskelijoiden uraohjauskokemukset paranivat. Hankkeessa jopa kehitettiin ja pilotoitiin Suomessa täysin uusi koulutus: polkupyörämekaanikon koulutus, jossa vastataan tulevaisuudessa voimakkaasti kasvavaan sähköavusteisten kulkuneuvojen osaajatarpeeseen sekä edistetään vihreää siirtymää ja kestävää elämäntapaa.

Hankkeen keskeiset tulokset julkaistiin 28.1.2021 järjestetyssä valtakunnallisessa työelämän tulevaisuusfoorumissa.

Hankkeen tuloksia esitellään seuraavissa julkaisuissa:

Teformi-opas, https://www.hamk.fi/wp-content/uploads/2021/01/Teformi_opas_2021.pdf

Teformi Guide, https://www.hamk.fi/wp-content/uploads/2021/02/Teformi_guide_2021.pdf

Loppuraporttivideo, https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/teformi-tekniikan-alojen-ammatillisen-koulutuksen-reformi/#.YDX_j-dS8hc

Työelämän tulevaisuusfoorumi, videotallenne, https://www.youtube.com/watch?v=QHRX6Voz7VU

Artikkelit:

Eerola, T., Turve, I., & Kallionpää, M. (2019). Development needs in technology education. HAMK Unlimited Professional 28.5.2019. Retrieved from https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/development-needs-in-technology-education

Turve, I. (2019). Teformi-hanke kehittämässä tekniikan alojen ja työelämän välistä yhteistyötä. HAMK Unlimited Professional 17.9.2019. Haettu osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/teformi-ja-tyoelamayhteistyon-kehittaminen