|
|
|
Hankekoodi: S21235
Hankkeen nimi: Voimaa opiskeluun
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 29.2.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 0115776-3
Jakeluosoite: PL 12
Puhelinnumero: 040-821 2000
Postinumero: 00511
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.diak.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mertsi Ärling
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mertsi.arling(at)diak.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405092307
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen kohderyhmät ovat Suomen Diakoniaopiston ja Diakonia-ammattikorkeakoulun keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat ja opiskelijat yleensä sekä opetus- ja ohjaushenkilöstö. Hankkeen päätavoite: Opiskelun keskeyttämisen vähentäminen tukemalla opiskelijoita kokonaisvaltaisesti ja oikea-aikaisesti sekä vahvistamalla opiskelijoiden mielenterveys- ja elämänhallintataitoja.
Osatavoitteet:
1. Tukimallin kehittäminen keskeyttämisvaarassa oleville opiskelijoille
2. Mielenterveys- ja elämänhallintataitojen ja -tietojen lisääminen
2.1. Opiskelijoiden ja oppilaitosten ammattilaisten mielenterveys- ja elämänhallintataitojen ja -tietojen lisääminen
2.2. Syventävää tietoa ja taitoa oppilaitosten ammattilaisille mielenterveyden ja elämänhallinnan edistämisen menetelmistä
3. Opiskelijoiden opiskelukykyä, mielenterveyttä ja elämänhallintaa tukevan vertais/mentoritoiminnan kehittäminen
4. Mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävän tarinallisen menetelmän kehittäminen edelleen ja sen pilotointi
5. Hankkeen tulosten levittäminen
Hankkeen tärkeimpänä tuloksena on kokonaisvaltainen ja oikea-aikainen tukimalli keskeyttämisvaarassa oleville opiskelijoille. Tukimalli vähentää opintojen keskeyttämistä ja mahdollistaa opinnoista suoriutumisen erilaisista haasteista huolimatta. Tukimallissa keskeistä on vahvuuksien pedagogiikka, mielenterveyden ja elämänhallinnan vahvistaminen näkökulma, opiskelijoiden osallisuus ja ratkaisukeskeisyys. Opiskelijat saavat työvälineitä tavoitteiden asettamiseen ja konkreettisten ratkaisujen löytämiseen haastavista tilanteista eteenpäin. Kokemus elämänhallinnasta ja opintojen merkityksellisyydestä vahvistuu, läsnäolo opinnoissa lisääntyy ja hyväksyttyjen suoritusten määrä lisääntyy. Tukimallin suunnittelussa huomioidaan kulttuurisensitiivisyys. Suomi toisena kielenä –opiskelijoista 13 % harkitsee opiskelun keskeyttämistä (suomenkielisistä 4 %). Muun kielisillä oppimisvaikeudet ja rahahuolet korostuvat enemmän kuin suomenkielisillä opiskelijoilla. Hankkeessa mallinnetun valmennuksen avulla kaikki opiskelijat saavat työvälineitä oman opiskelukyvyn ylläpitämiseen ja opinnoissa jaksamiseen. Oppilaitosten ammattilaiset saavat tietoa ja varmuutta soveltaa mielenterveyden ja elämänhallinnan menetelmiä omassa työssään. Opiskelijoiden työstävät tarinoita osaksi menetelmää, jossa autetaan tarinan päähenkilöä kohtaamaan ja selvittämään erilaisiin haasteellisiin elämäntilanteisiin liittyvät ongelmat. Menetelmän avulla opiskelijat tunnistavat paremmin omaan mielenterveyteen ja elämänhallintaan vaikuttavia tekijöitä, omien kokemuksien reflektio vahvistuu ja heidän on helpompi pyytää apua. Myös vertais-ja mentoritoiminta nivoutuu systemaattisesti opiskelukyvyn ja mielenterveyden tukemiseen. Uusimaa-ohjelmassa 2.0 (2018-2021) tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja puuttuminen eriarvoisuutta aiheuttavien tekijöihin esim. koulutuksen näkökulmasta. Hankkeella voidaan luoda oppilaitoksiin ja opintoihin rakenteita, joilla eriarvoistumiskehitystä voidaan vähentää.
Hankkeen kohderyhmät eri osatavoitteissa:
Suomen Diakoniaopistolla hanketta toteutetaan Alppikadun ja Sovinnon kampuksilla Helsingissä sekä Lahden kampuksella.
Diakonia-ammattikorkeakoulussa hanketta toteutetaan Helsingin toimipisteessä.
Osatavoitteet 1-4:
1) Keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat:
1-ryhmä: Äitiysloman/armeijan/sairausloman/tai muun poissaolon jälkeen opintoihin palaavat opiskelijat, jotka ovat ilmoittaneet palaavansa takaisin opintoihin. Usein näillä opiskelijoilla ei ole enää kiinnittymispintaa takaisin opintoihin ja he tarvitsevat tukea opintojen jatkamiseen.
2-ryhmä: Opiskelijat, joilta on kertynyt vain vähän opintosuorituksia viimeisenä lukukautena, joilla on paljon opintoja rästissä, poissaoloja, huonoja arvosanoja tai arviointeja harjoittelusta/työssä oppimisjaksoilta. Opintojen kertymisen vähäisyyteen voivat olla syynä esim. terveydelliset ongelmat, taloudelliset ongelmat, haasteet ihmissuhteissa, oppimisvaikeudet ja suomi toisena kielenä -haasteet.
Ryhmien kriteereitä tarkennetaan hankkeen käynnistyessä.
Osatavoitteet 2, 3 ja 4:
2) Opiskelijat yleensä
3) Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen - VALMA opiskelijat (SDO)
Osatavoite 2:
4) Opiskelijahyvinvointyöryhmät ja opetus- ja ohjaushenkilöstö yleensä
Mukaan osatavoitteen 2 valmennukseen ja muuhun hankkeen kehittämisyhteistyöhön kutsutaan aktiivisesti oppilaitosten opiskelijaterveydenhuollon ja opiskelijahuollon edustajia.
Osatavoite 5:
5) Muiden ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen henkilöstö sekä opiskelijayhdistykset
Välilliset kohderyhmät
Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat valtakunnallisesti
Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen henkilöstö ja opiskelijayhdistykset valtakunnallisesti
Oppilaitosten opiskelijaterveydenhuollon ja opiskelijahuollon edustajat valtakunnallisesti
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen (VALMA) opiskelijat valtakunnallisesti
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 416 849
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 362 166
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 534 815
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 426 775
Maakunnat: Uusimaa, Päijät-Häme
Seutukunnat: Helsingin, Lahden
Kunnat: Lahti, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 186
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta luonnonvarojen käyttöön. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia ilmastonmuutokseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuteen,eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään eikä ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 - ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Sähköisten materiaalien ja julkaisujen käyttäminen vähentää tulostettavien esitteiden ja opasten tarvetta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 3 |
| Hankkeen pilotit toteutuvat paikallisena mm. koulutusorganisaatioiden ja järjestöjen yhteistyönä. Hankkeessa kehitetyt keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden tukimallit, mielenterveyden- ja elämänhallinnan tietojen ja taitojen edistämisen menetelmät ovat varmistamassa opiskelukykyä, opinnoissa pysymistä ja niiden suorittamista loppuun, keskeyttämisen vähentämistä. Näin työnantajat saavat työkykyisiä työntekijöitä, jolla on voimavaroja selvitä tulevaisuudessa hyvin työtehtävistään ja joilla on mm. riittävät työyhteisötaidot. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 6 |
| Hankkeessa mallinnetaan ammatillisen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden keskeyttämistä vähentävät tukimallit, kehitetään ennaltaehkäisevää valmennusta oppilaitosten ammattilaisille ja opiskelijoille, opiskelukykyä tukevaa vertais/mentoritoimintaa sekä mielenterveys- ja elämänhallinnan taitoja edistäviä menetelmiä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Hankkeen kokouksia ja neuvotteluja pidetään osittain ac/skypen avulla. Foorumeihin on mahdollista osallistua myös videoyhteyden avulla. Jos sen katsotaan edistävän hankkeen tavoitteita, seminaaritallenteita voidaan tallentaa sopivaan paikkaan, jotta niitä olisi mahdollisuus seurata itselle sopivaan aikaan ilman matkustamista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa kehitettävä opiskelijoiden oikea-aikainen ja kokonaisvaltainen tukimalli vähentää opintojen keskeyttämistä. Hanke vahvistaa nuorten opiskelukykyä sekä ennaltaehkäisee nuorten syrjäytymisriskin syntymistä, keskeyttämistä. Tavoitteena että, opiskelijat osaavat hyödyntää opiskelussa ja muussa elämässään mielenterveyden edistämisen taitoja ja toimintamalleja, joita he ovat myös itse kehittämässä ja testaamassa. Vertais/mentoritoiminta nivotaan systemaattisesti opiskelijoiden opiskelukyvyn, mielenterveyden, elämänhallinnan tukemiseen. VALMA-koulutuksen opiskelijoiden polkuja ammatilliseen koulutukseen pyritään sujuvoittamaan mielenterveyden edistämisen tietojen ja taitojen lisäämisen kautta. Hankkeen toimenpiteet vahvistavat hyvää opiskeluilmapiiriä ja yhteisöllisyyttä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 9 |
| Hanke lisää mahdollisuuksien tasa-arvoa niiden opiskelijoiden osalta, joilla on mielenterveyden haasteita, kuormittava elämäntilanne tai muita opiskelun sujumista vaikeuttavia haasteita. Hankkeessa kehitetyt tukimallit ovat matalan kynnyksen palvelua oppilaitoksessa ja niihin sisältyy mm. vertaistukea. Hankkeessa kehitettyjen toimintamallien avulla mahdollisimman moni opiskelut aloittanut pystyy suorittamaan opinnot loppuun ja saamaan tärkeitä mielenterveyden ja elämänhallinnan edistämisen taitoja ja tietoja. Siten myös heidän tulevaisuuden työllistymismahdollisuudet kasvavat. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 9 |
| Hanke lisää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta kehittämällä tukimalleja, joiden avulla esim. maahanmuuttajataustaiset opiskelijat voivat erilaisista haasteista huolimatta jatkaa opintojaan ja valmistua. Keskeyttämisvaarassa ovat itse mukana kehittämässä omia tukipalveluitaan. Mm. tarinallisia menetelmiä hyödyntämällä voidaan käsitellä erilaisuuteen ja yksinäisyyteen, kiusaamiseen, erilaisuuden kokemuksiin liittyviä teemoja. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hanke ei kohdistu ympäristöosaamisen lisäämiseen tai sisällä erityisiä ympäristökasvatukseen liittyviä elementtejä. | ||
Konsortion molemmissa koulutusorganisaatiossa on kehitetty pitkään hankkeen ulkopuolista ohjauksellista tukea opiskelijoille erilaisiin tilanteisiin. Voimaa opiskeluun hankkeessa keskityttiin kehittämään sellaisia ryhmämuotoisia tukimalleja, jotka voidaan kohdentaa erityisesti niille opiskelijoille, joilla opintojen aikaiset etenemishaasteet nousevat erilaisista elämäntilanteista tai muista henkilökohtaisista syistä ja ne vaikuttavat opintojen etenemiseen tai valmistumiseen hanketekstin mukaisesti. Tukimallien kehittämisessä otimme lähtökohdaksi keskeyttämisriskiä laajemmin opintojen viivästymistä ehkäisevän näkökulman. Lisäksi samassa opintojen vaiheessa olevilla on monesti yhteisiä tuentarpeita. Myös tämä näkökulma huomioitiin tukiryhmien tarjoamisen ajankohdan ja sisällöllisen kehittämisen taustalla. Pilottiryhmiin valikoituneet opiskelijat olivat etupäässä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita.
Hankkeen alussa keskityttiin erilaisiin aineistoihin ja tutkimuksiin opintojen etenemiseen vaikuttavista tekijöistä. Otuksen tuottamat tietopaketit, jotka käsittelivät 1. Opintojen keskeyttämistä, 2. opiskelijoiden mielenterveyttä, 3. oppilaitoksen yhteisöllisyyttä (katso liite 1. Tietopaketit), sekä molempien koulutusorganisaatioiden omat opiskelijakyselyt sekä muun ohjausosaaminen loivat pohjaa erilaisten tukimallien rakentamiseksi. Jo hyvin aikaisessa vaiheessa tuli selväksi kartoitustyön ansiosta, että haasteet opinnoissa näkyvät monesti jo opintojen alkuvaiheessa. Myöhemmässä vaiheessa opintoja erityisesti haasteet opinnäytetyössä, opiskelun ja muun elämän yhteensovittamisessa sekä elämäntilannemuutokset voivat vaikuttaa opiskelijan voimavaroihin ja opintojen etenemiseen.
Hankkeelle asetettuihin viiteen tulostavoitteeseen lähdettiin yhtäaikaisesti niin, että konsortiossa hyödynnettiin palvelumuotoilun prosessia; kartoita, suunnittele, toteuta, arvioi ja kehitä. Tätä prosessia hyödynnettiin aina hankkeen aloittamisesta sen loppuun saakka. Tuloksena syntyi 7 erilaista tukimallia, jotka vastaavat hankkeelle asetettuja tulostavoitteita. Näitä tukimalleja ja niiden prosesseja on aukaistu enemmän loppujulkaisussa (katso liite 2. loppujulkaisu).
Tukimalleista kehittyi seitsemän erillistä ryhmämuotoista tukimuotoa hankekonsortion yhteistyönä:
• Alkuvaiheen, 2. ja 3. lukukauden opiskelijat, Woimaa opintojen edistämiseen -tukiryhmän avulla (korkeakouluihin)
• Keski- ja loppuvaiheen opiskelijat, Woimaa opiskeluun ja elämään -tukiryhmän avulla (korkeakouluihin).
• Opintoihin palaavat opiskelijat sekä opiskelijat, joiden valmistumisen uhkaa viivästyä tai on jo viivästynyt, WOW - Woimaa opintojen Wiimeistelyyn -tukiryhmän avulla (korkeakouluihin).
(osallistujia kolmessa tukiryhmäkokonaisuudessa oli yhteensä 85 henkilöä.)
• Vertaismentorointi sekä Diak että SDO (sekä korkeakouluihin että toisen asteen opintoihin). korkeakouluopintoihin vertaismentorointi mallinnettiin yksilömentorointina (osallistujia mentoreita 23 ja actoreita 23) ja toiselle asteelle ryhmämentorointina (osallistujia: mentoreita ja actoreita yhteensä 86).
• Omaopettajille suunnattu Otetta ohjaustyöhön -intratukisivusto (toiselle asteelle)
• Mielenterveys- ja elämänhallintataidot (toiselle asteelle)
(osallistujia 100)
• Omia elämänhallintataitoja tukeva Johda itseäsi paremmin – Hyvän elämän valmennus Moodlekurssi (korkeakouluihin)
(osallistujia 74 henkilöä)
Hankkeelle asetetuista viidestä tulostavoitteesta, pystyimme vastaamaan sellaisenaan neljään. Tavoitteeksi asetettu Tarinallisten menetelmien pilotointi muuttui hankkeelle vaihtuneen projektipäällikön myötä niin, että se sisällytettiin osaksi muita tavoitteita, joten näin ollen siitä emme tehneet omaa mallia, koska se heti alkujaan koettiin jotenkin irrallisena osana kokonaisuutta, jos se olisi itsenäinen malli. Vahvan ja ajoissa aloitetun juurruttamisen ansiosta saimme kaikki kehitetyt tukimallit osaksi hankkeessa mukana olleisiin koulutusorganisaatioihin juurtumaan. muihin vastaaviin koulutusrganisaatioihin levittäminen jää nähtäväksi mutta siihen olemme vastanneet hankkeen aikana tapahtuneen levittämisen ja tiedottamisen lisäksi loppujulkaisulla, jossa on kompaktissa muodossa perustellusti tukimallien taustatarve ja toteutus sekä itse tukimallit.
Hankekonsortioon osatoteuttaja Nyyti ry oli vahvasti koko hankkeen ajan tarjoamassa oppilaitosten ammattilaisille syventävää tietoa ja taitoa mielenterveyden ja elämänhallinnan edistämisen menetelmistä järjestämällä Elämäntaitokurssin ohjaajakoulutuksia. Koulutus muokattiin ja jatko työstettiin NYYTIN ELÄMÄNTAITOKURSSI® -ohjaajakoulutuksesta niin, että se vastasi paremmin hankkeen tavoitteisiin. Koulutus koostui mielenterveys- ja elämänhallintataitoihin liittyvästä teoreettisesta tiedosta, yhteisestä keskustelusta sekä käytännön harjoituksista. Koulutuksessa käsiteltiin ratkaisukeskeisesti ja voimavaralähtöisesti seuraavia elämänhallintaan vaikuttavia teemoja: Arjen taidot (esim. stressinhallinta ja rentoutuminen), Elämänarvot ja motivaation taidot, Tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä Unelmat, tulevaisuus ja optimismin taidot.
Koulutukset oli suunnattu oppilaitosten lehtoreille, opinto-ohjaajille, kuraattoreille ja psykologeille. Koulutuksia järjestettiin yhteensä neljä; kaksi Diakonia-ammattikorkeakoulussa sekä Suomen diakoniaopistossa. Koulutuksen sai yhteensä 60 ammattilaista, joten hankesuunnitelman mukainen tavoite koulutusten osallistujamäärästä (40) ylitettiin.
Elämäntaitokurssin ohjaajakoulutukset ja kokemukset Elämäntaitokurssista lisäsivät henkilöstön osaamista ja valmiuksia tukea opiskelijoiden mielen hyvinvointia ja elämänhallintaa. Vaikka koulutukseen osallistujat olivat opetusalan ammattilaisia, elämäntaitojen ohjaamisosaaminen vaatii erityistä orientaatio, jonka vuoksi hankkeessa järjestetyt ohjaajakoulutukset koettiin erittäin tärkeinä.
Nyyti ry asiantuntijaosaaminen on keskittynyt erityisesti vertaismentorikoulutukseen sisällöllisen materiaalin ja koulutusmallin luomiseen korkeakouluun sekä toiselle asteelle. Keskeisiä mentorikoulutuksen sisältöjä ovat ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys, mentoroinnin etiikka ja toimintatavat sekä pulmien tunnistaminen ja puheeksi ottaminen. Koulutukset digitalisoitiin oppilaitosten verkko-oppimisympäristöihin.
Hankkeessa alun perin aloittanut projektipäällikkö jättäytyi ajallisesti hankkeen puolessa pois ja hanke seisoi paikallaan joitakin kuukausia, vaikkakin hankkeen perustoimintoja työstettiinkin muiden hanketyöntekijöiden toimesta. Uuden projektipäällikön ja uuden projektijohtamisen myötä alun haasteiden jälkeen saatiin hyvä loppukiri, joka näkyi erityisesti tukimallien rakentumisessa nykyiseen muotoonsa ja juurruttamisen hyvänä aikataulutuksena. Myös kolme muuta hanketyöntekijää vaihtui hankkeen aikana (SDO 1, Otus 1 ja Nyyti 1) sekä Diakille tuli yksi lisää jakamaan käyttämättömäksi jääneitä työtunteja.
Viestintä ja ulospäin tiedottaminen vahvistui uuden projektipäällikön myötä niin, että hankkeesta ja sen toiminnoista ja tuloksista kirjoitettiin joka kuukausi blogeja sekä hankkeen omille sivuille että osatoteuttajien kotisivuille. Blogit löydettävissä täältä: https://voimaaopiskeluun.diak.fi/. Hankkeessa osallistettiin hyvin opiskelijoita sen eri toiminnoissa. Hankkeesta saatiin kaksi opinnäytetyötä, joista toinen on AMK-tasoinen (http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112121834) ja toinen YAMK-tasoinen (http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002031962) opinnäytetyö. Hanketta käytiin esittelemässä erilaisissa hankkeen ulkopuolisissa seminaareissa ja tapahtumissa sekä opintokokonaisuuksissa liki toistakymmentä kertaa. Hanke piti myös omia Voima Foorumi -seminaareja kaikkiaan neljä, joista viimeinen oli loppuseminaari. Osallistujia näihin oli kaiken kaikkiaan 426 henkilöä. Hankkeen tuloksista tuotettiin yhteisvoimin loppujulkaisu, johon osallistui 12 kirjoittajaa (katso liite 2. loppujulkaisu). Loppujulkaisun yksi fuktioista on vahvistaa ja levittää hankkeen tuloksia koulutuskentällä hankkeen jälkeenkin.
Hankkeen ydintavoite oli keskeyttämisen ehkäisy ja vähentäminen sekä yhteisöllisyyden ja mielenterveystaitojen vahvistamisen. erityisenä riskinä esille tuli hankkeen aikana, että opiskelijat eivät välttämättä halua tai pysty sitoutumaan hänelle tarjottuun tukeen, työvälineiden oppimiseen tai yhteisön jäsenenä toimimiseen. Lisäksi opiskelijan elämässä voi tapahtua sellaisia opiskelun ulkopuolisia asioita, joihin koulutusorganisaationa vaikuttaminen on lopulta todella vaikeaa kehitetyistä tukimuodoista ja opintojaksoista huolimatta. Hankkeen jalkautumista ja tukimallien jatkuvuutta häiritsi se, että osassa hanketavoitteita käytännön toimet oli suunniteltu hiukan irrallisiksi niistä opinnoista, joita opiskelija varsinaisesti suorittaa. Tämä irrallisuus yleensä vaikeuttaa sitoutumista kehitettyihin toimenpiteisiin sekä niitä tarjoaviin työntekijöihin. Tähän reagoimme kehittämällä tietoisesti sellaisia toimenpiteitä, jotka integroituvat opintoihin, joista saa suorituksia ja joita voidaan jatkaa hanketyön päätyttyä.
Toinen merkittävä huomio oli, että voimmeko vastuuttaa opiskelijoita toisen opiskelijan mielenterveystaitojen ja hyvinvoinnin tukemisessa. Etenkin toisen asteen monilla opiskelijoilla on tänä päivänä usein omia jaksamisen haasteita tai toisaalta he ovat itse sellaisessa oman elämisensä kasvun vaiheessa, jossa muiden tukeminen haastavissa elämäntilanteissa ei ole mielekästä tai jopa mahdollista, koska he eivät ole vielä ratkaisseet itsekkään esille nousseita ”isoja kysymyksiä” oman elämänsä kohdaltakaan.
Koko hankkeen aikana on tehty itsearviointia sekä kerätty palautetta opiskelijoilta ja ohjausryhmältä. Saatu palaute ja ohjaus on suoraan hyödynnetty kehittämistyöhön.
Liitteenä mukana hanketyöntekijöiden tekemä kooste kaikesta saadusta palautteesta. Arviointipalautteen on koonnut Otus (katso liite 3. hankearviointi). Liitteenä myös ohjausryhmän antama kirjallinen palaute hankkeelle (katso liite 4. ohjausryhmän palaute).
Koko hankkeen aikana hankkeeseen osallistujien määrä: 293