|
|
|
Hankekoodi: S21237
Hankkeen nimi: Duunixi
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 31.7.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen Diakoniaopisto Oy
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 2756786-7
Jakeluosoite: Alppikatu 2 A
Puhelinnumero: 0505781280
Postinumero: 00530
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.sdo.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: STIGZELIUS KATJA ANNELI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.stigzelius(at)sdo.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505781280
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset)
Duunixi-hanke on aikuisille työttömille (yli 30-v) Helsingin TYP asiakkaille tarkoitettu 2-vuotinen hanke, joka toteutetaan aktiivisessa yhteistyössä yhdessä Suomen Diakoniaopiston ja Helsingin TYP palveluiden kanssa. (TYP = Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu). TYP asiakkaista noin kolmasosa on maahanmuuttajia.
Käytännön toteutus on Suomen Diakoniaopistossa koulutusmuotoisena ja yksilöohjauksena sekä tuetuissa työharjoittelupaikoissa ja koulutuskokeiluissa. Säännöllinen dialogi TYP työntekijöiden kanssa. Hankkeessa on tarkoitus luoda täysin uusi yhteistyön malli oppilaitoksen ja työllistymistä edistävien palveluiden välille.
Hankkeen tarkoitus on tunnistaa asiakkaan aiempaa osaamista, kartoittaa hänen ammatillisia tavoitteitaan, parantaa arjenhallintaa, vahvistaa hänen osallisuuttaan yhteiskunnan jäsenenä, tukea koulutuksellisen kehityksen tasa-arvoisuutta (kaikille samat ammatillisen kouluttautumisen mahdollisuudet) sekä kehittää ja luoda uudenlaisia ratkaisuja ja väyliä työelämään ja ammatillisiin opintoihin. Kaikkien henkilöiden kohdalla on tarkoitus edelleenkehittää osaamisen tunnistamisen keinoja ja välineitä mm. ePortfolion ja omatarinan kautta ja tämän kautta poluttaa henkilöitä heidän osaamistasoaan vastaaviin koulutuksiin sekä oppimista ja työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin.
Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kohdalla lisäksi huomioidaan maahanmuuttajien non- ja informaalista osaamista.
Hankkeen yhteiskunnallinen tarve on suuri, sillä kohderyhmällä on riski jäädä väliinputoajiksi ja syrjäytyä yhteiskunnan palveluiden ulkopuolelle. Kohderyhmä on ollut pitkään pois työelämästä ja monella työttömyyden kierre ja arjenhallinnan haasteet ovat kestäneet vuosia tai vuosikymmeniä. Kaksivuotisessa hankkeessa luodaan uusi yhteistyön malli te-palveluiden, koulutuksen järjestäjän, työelämän ja TYP asiakkaiden välille.
Avainsanoja ovat yhteisöllisyys, tiimipedagogiikka, ryhmäytyminen, minäpystyvyys, osallisuus, voimavarakeskeisyys ja ryhmän kannattelevan voiman hyödyntäminen sekä oman osallisuuden löytäminen ja hyödyntäminen muuttuvilla työmarkkinoilla. Huomioimme hankkeessa ammatillisen koulutuksen reformin, joka koskettaa jokaista ammattiin opiskelijaa. Lisäksi painotamme työelämän yhteistyökumppaneissa aloja, joilla tulevaisuudessa on pulaa työvoimasta.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on yli 30-vuotiaat, TYP – asiakkaat, TE-tukikelpoiset henkilöt, joilla on alhainen muodollinen osaaminen tai osaaminen on vanhentunut. He ovat aliedustettuina koulutuksessa tai heidän työllistyminen on pitkittynyt arjenhallinnan haasteista johtuen tai henkilökohtaisista syistä.
He kaipaavat tukea ja ohjausta löytääkseen oman ammatillisen polkunsa ja päästäkseen ammatillisiin opintoihin, tai työelämään esimerkiksi tuetun oppisopimuksen keinoin.
Kohderyhmä on erittäin heterogeeninen ryhmä aikuisia, ja heidän välillään on runsaasti yksilöllisiä eroja. Taustalla olevat työttömyyden ja kouluttamattomuuden syyt ovat moninaiset ja henkilöt ovat elämänhallinnaltaan hyvin erilaisessa asemassa. Näitä eroja on tarkoitus huomioida hankkeen alkuvaiheen kartoituksessa (tarvekartoitus, henkilökohtaisen polun suunnitteleminen yhteistyössä TYP ja ko.henkilön kanssa, tavoitteiden luominen, alkukartoituksen tekeminen, osaamisen tunnistaminen).
Suomen Diakoniaopiston taustalla toimiva Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö omaa vankkaa osaamista ja pitkää historiaa vaikeimmassa asemassa olevien henkilöiden ihmisarvon ja palveluiden puolustamisessa. Diakonissalaitoksen arvojen mukaan jokaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus osallisuuteen yhteiskunnassa, ja se edellyttää itselle sopivan tehtävän löytymistä, jotta syrjäytymiskierre voitaisiin ehkäistä tai katkaista. Ilman koulutusta on haastavaa työllistyä tämän päivän työmarkkinoille.
Suomen Diakoniaopistolla on hyvät työnantajaverkostot tuettuihin/ohjattuihin työharjoitteluihin ja työelämään tutustumisen jaksoihin, joiden kautta jokaisella on mahdollisuus kartoittaa omien voimavarojen riittämistä työelämän ja ammatillisen opiskelun haasteissa.
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen jaksolla ja avulla henkilön on mahdollisuus pohtia ja suunnitella hankkeen aikana omaa ammatillista polkuaan yhdessä hankkeen työntekijöiden ja Diakonissalaitoksen yhteistyötahojen kanssa. Hänellä on mahdollisuus kokeilla eri aloja tuetussa työharjoittelussa ja hakeutua ammatillisiin opintoihin, tuettuun oppisopimukseen tai työelämään.
5.4 –kohdassa mainittujen verkostot , henkilöiden kanssa työskentelevät tahot ja niiden työntekijät
1. Suomen Diakoniaopiston työntekijät: Alppikadun kampus ja Sovinto
Suomen Diakoniaopistossa on vankka ammatillinen osaaminen ja pitkä historia syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden valmentavasta ja kuntouttavasta koulutuksesta sekä hyviä tuloksia opiskelijoiden onnistuneesta poluttamisesta. Alppikadun ja Sovinnon kampuksen työntekijöillä on runsaasti kokemusta ja ammattitaitoa yksilöllisten polkujen rakentamiseen. Sovinnossa käynnistyvä VALO-valmennus (yhteistyössä HDL kanssa, www.valo-valmennus.fi) on mallinnettavissa myös Duunixi-hankkeen asiakkaille.
Suomen Diakoniaopisto toimii usealla paikkakunnalla. Alppikadun kampuksella, jossa Duunixi-hanke toteutuu, on mahdollista opiskella lähihoitajaksi, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi, kodinhuoltajaksi, lastenohjaajaksi sekä VALMA- ja TELMA-koulutuksissa. Toteutuessaan Duunixi-hankkeen asiakkaalla on mahdollisuus käytännönläheisesti tutustua yllä mainittuihin koulutuksiin, sekä päästä koulutuskokeiluihin/tutustumisjaksoille myös muihin oppilaitoksiin. Myös osatutkintojen suorittaminen Duunixi-hankkeen aikana on mahdollista.
Sovinto on osa Suomen Diakoniaopiston oppilaitosta. Sovinnon kampuksella on mahdollisuus opiskella työvaltaisesti mm. marata- ja tekniikan aloja (osatutkinnot), lisäksi siellä on erilaisia työpajoja, sekä oppivelvollisuusiän ylittäneiden peruskoulu.
2. TYP
Hanke toteutetaan yhteistyössä Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) kanssa. TYP syöttää hankkeeseen asiakkaita säännöllisesti. Hanke tarjoaa TYP työntekijöille lisäosaamista asiakkaiden non- ja informaalin osaamisen tunnistamiseksi.
3. Muut Diakonissalaitoksen työllisyyttä edistävät hankkeet
HDL kannustaa uusia palveluntuottajiaan toimimaan työllistämisen ja osallisuuden lisäämisen edistämiseksi yhteistyössä HDL:n/SDO:n eri toimijoiden kanssa. HDL:n organisaatiossa on koko ajan käytössä useita tuetun työllistämisen malleja, joita kehitetään yhdessä työnantajaverkoston kanssa, ja joihin tämänkin hankkeen asiakkailla on mahdollisuus osallistua. HDL toimii aktiivisesti myös työnantajapuolen valmentajana, jotta työnantajilla olisi paremmat valmiudet tarjota työharjoittelupaikkaa sekä ohjata henkilöitä, joiden työelämävalmiudet ovat puutteelliset tai ovat vasta kehittymässä
4. Muut Helsingin kaupungin työllisyyttä edistävät hankkeet sekä Helsingin kaupungin kuntouttava työtoiminta
Toteutuessaan Duunixi voi toimia siltana eri toimijoiden välillä, ja rakentaa uusia toimintamalleja ja työllistymisen kanavia asiakkaille. Neuvottelut tästä ovat jo käynnistyneet eri toimijoiden välillä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 163 635
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 159 393
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 163 635
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 159 393
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Suomen Diakoniaopiston ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta erityisen merkityksellinen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Suomen Diakoniaopiston ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta erityisen merkityksellinen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Suomen Diakoniaopiston ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta erityisen merkityksellinen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Suomen Diakoniaopiston ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta asiakokonaisuus ei ole hankkeen kannalta erityisen merkityksellinen | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Suomen Diakoniaopistolla ei ole yhteyttä Natura2000-ohjelman kohteisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Suomen Diakoniaopiston ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa jätteiden määrä ja hyötykäyttöaste on arvioitu olennaiseksi tekijäksi. Hankkeessa asiakokonaisuuden merkitys on kuitenkin vähäinen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Suomen Diakoniaopiston ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusiutuvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta erityisen merkityksellinen | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 9 |
| Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien pitkään työelämästä pois olleet aikuiset kantasuomalaiset sekä maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Hankkeessa huomioidaan se, että pitkään työelämän ulkopuolella olleet ilman ammatillista koulutusta olevat sekä puutteellisen suomen kielen taidon omaavat työllistyvät huonosti ja heidän arjenhallintansa kaipaa parantamista jotta työelämään palaaminen olisi mahdollista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 0 |
| Hankkeessa kehitetään asiakkaille soveltuvia palveluita, jotka auttavat heidän etenemistään opiskelu- ja työllisyyspoluilla. Viime kädessä hanke edistää syrjäytymisen ehkäisyä, ja koulutuksellista tasa-arvioisuutta, mitkä on merkittäviä taloudellisia kysymyksiä. Eurooppalaisten tutkimusten mukaan nuorten jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutui 153 miljardin euron taloudellinen tappio vuonna 2011. Tämä on varovainen arvio, ja määrä vastaa 1,2 % prosenttia EU:n BKT:sta. (Lähde: Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. helmikuuta 2014 aiheesta ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuisen kasvuselvityksen 2014 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat”) Aikuisten kohdalta ei ole samanlaista tutkimusta tai lukemia, mutta syrjäytyminen aikuisten keskuudessa on todellinen ja hanke toteutuessaan on mukana syrjäytymisen ehkäisemisessä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Suomen Diakoniaopiston ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa liikkuminen ja logistiikka on huomioitu, mutta asiakokonaisuus ei ole hankkeessa erityisen merkityksellinen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 0 |
| Hankkeen ensisijainen tavoite on hyvinvoinnin edistäminen. Hanke kokonaisuudessaan edistää yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista työelämässä ja koulutuksessa. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen asiakkaan omista tarpeista. Henkilö on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Hanke pyrkii varmistamaan, että yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet ovat kaikkien ulottuvilla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 0 |
| On todettu, että syrjäytyminen koulutus- ja työllistymispoluilta tapahtuu ja kohdistuu miehiin ja naisiin eri tavoin. Erityisesti maahanmuuttajataustaiset naiset ovat haavoittuvammassa asemassa verrattuna sekä valtaväestöön kuuluviin naisiin että maahanmuuttajataustaisiin miehiin. TYP asiakkaista reilu puolet on naisia. Maahanmuuttajien osuus näistä on noin 35%. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 0 |
| Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Hankkeen piirissä olevat henkilöt ovat taustaltaan hyvin heterogeeninen ryhmä. Koulutus- ja työllisyyspoluilta syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet hyvään terveyteen, perusturvaan, toimeentuloon, koulutukseen ja työllistymiseen. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota myös eri taustoista tulevien henkilöiden kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Suomen Diakoniaopiston ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtiminen, nousee vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole hankkeen kannalta merkityksellinen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 3 |
| Hankkeen piiriin kuuluvilla asiakkailla on usein paljon tietoa kestävästä kehityksestä, mutta eivät ehkä omalta kohdaltaan ole osanneet omaksua sitä osaksi omaa elämäänsä. On osoittautunut, että aihe kiinnostaa heitä ja hankkeessa pidetään esillä kestävän kehityksen teemoja ja kannustetaan henkilöitä ymmärtämään suhdettaan luontoon ja vahvistamaan ympäristövastuullisuutta mm. retkipäivin, kierrätysteemoin. Samalla parannetaan myös työntekijöiden valmiuksia | ||
Duunixi oli ESR-rahoitteinen työllisyyden ja osaamisen edistämiseen sekä sosiaaliseen osallisuuteen liittyvä kehittämishanke, joka alkoi 1.3.2018 ja päättyi 31.7.2020. Koko tämän ajan hankkeessa on ollut sama henkilöstö: Projektipäällikkönä 100 % työajalla on ollut Katja Stigzelius ja projektityöntekijänä 50% työajalla on ollut Riikka Hentunen.
Duunixi-hanke oli aikuisille työttömille (yli 30-v) Helsingin TYP asiakkaille tarkoitettu 2,5-vuotinen hanke, joka toteutettiin aktiivisessa yhteistyössä yhdessä Suomen Diakoniaopiston ja Helsingin TYP palveluiden kanssa. (TYP = Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu).
Käytännön toteutus on tapahtunut Suomen Diakoniaopistossa koulutusmuotoisena ryhmävalmennuksena ja yksilöohjauksena sekä tuetuissa työharjoittelupaikoissa ja koulutuskokeiluissa. Duunixin tavoitteena oli luoda säännöllinen dialogi TYP työntekijöiden kanssa. Hankkeessa on ollut tarkoitus luoda täysin uusi yhteistyön malli oppilaitoksen ja työllistymistä edistävien palveluiden välille.
Hankkeen tarkoitus on ollut:
•tunnistaa asiakkaan aiempaa osaamista
•kartoittaa asiakkaan ammatillisia tavoitteita
•parantaa arjenhallintaa
•vahvistaa asiakkaan osallisuutta yhteiskunnan jäsenenä
•tukea koulutuksellisen kehityksen tasa-arvoisuutta (kaikille samat ammatillisen kouluttautumisen mahdollisuudet)
•kehittää ja luoda uudenlaisia ratkaisuja ja väyliä työelämään ja ammatillisiin opintoihin.
Kaikkien henkilöiden kohdalla on ollut tarkoitus edelleenkehittää osaamisen tunnistamisen keinoja ja välineitä sekä poluttaa henkilöitä heidän osaamistasoaan vastaaviin koulutuksiin sekä oppimista ja työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kohdalla on ollut tarkoitus huomioida non- ja informaalista osaamista.
Hankkeen yhteiskunnallinen tarve on ollut suuri. Kohderyhmällä on riski jäädä väliinputoajiksi ja syrjäytyä yhteiskunnan palveluiden ulkopuolelle. Kohderyhmä on ollut pitkään pois työelämästä ja monella työttömyyden kierre ja arjenhallinnan haasteet ovat kestäneet vuosia tai vuosikymmeniä. Hankkeessa on ollut tarkoitus luoda uusi yhteistyön malli te-palveluiden, koulutuksen järjestäjän, työelämän ja TYP asiakkaiden välille.
Avainsanoja hankkeessa:
• yhteisöllisyys
• tiimipedagogiikka
• ryhmäytyminen
• minäpystyvyys
• osallisuus
• voimavarakeskeisyys
• ryhmän kannattelevan voiman hyödyntäminen
• oman osallisuuden löytäminen ja hyödyntäminen muuttuvilla työmarkkinoilla.
• VAPAAEHTOISUUS
Hankkeessa on huomioitu ammatillisen koulutuksen reformi, joka koskettaa jokaista ammattiin opiskelijaa. Lisäksi hankkeessa on painotettu työelämän yhteistyökumppaneissa aloja, joilla tulevaisuudessa on pulaa työvoimasta.
Kahden ja puolen vuoden aikana tavoitteena on ollut kohdata ja uraohjata 100 asiakasta. Tavoitteena on ollut mahdollisuus tavata hankkeen työntekijöitä säännöllisesti vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja tehdä laadukasta yksilövalmennustyötä. Yksilövalmennuspäiviä ovat olleet tiistai, keskiviikko ja torstai. Yhden yksilövalmennuksen pituus on 1 – 2 tuntia, asiakkaasta ja hänen tarpeistaan riippuen. Hankkeessa tavoitteena on ollut pitää kerrallaan vain noin 25-28 asiakasta, jotta olemme pystyneet ylläpitämään laadukasta yksilötyöskentelyä.
Hankkeen tavoitteet:
•Luoda täysin uusi yhteistyön malli oppilaitoksen ja työllistymistä edistävien palveluiden (TYP Helsinki Aikuisten palvelut) välille.
•tunnistaa asiakkaan aiempaa osaamista
•kartoittaa asiakkaan ammatillisia tavoitteita
•parantaa asiakkaan arjenhallintaa
•vahvistaa asiakkaan osallisuutta yhteiskunnan jäsenenä
•tukea koulutuksellisen kehityksen tasa-arvoisuutta (kaikille samat ammatillisen kouluttautumisen mahdollisuudet)
•kehittää ja luoda uudenlaisia ratkaisuja ja väyliä työelämään ja ammatillisiin opintoihin.
•Edelleenkehittää osaamisen tunnistamisen keinoja ja välineitä
•Poluttaa asiakkaita heidän osaamistasoaan vastaaviin koulutuksiin sekä oppimista ja työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin.
•Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kohdalla huomioida non- ja informaalista osaamista. (21% hankkeeseen osallistuneista oli Suomeen muuttaneita)
Hankkeen tulokset, näin onnistuimme hankkeessa:
Hankkeessa onnistuttiin tukemaan koulutuksen tasa-arvoisuutta, sekä vahvistamaan osallistuneiden asiakkaiden jäsenyyttä yhteiskunnassa.
Konkreettisia tuloksia hankkeessa:
•Hankkeessa oli mukana 81 asiakasta
•Ryhmävalmennuspäiviä toteutettiin 159 hankkeen aikana
•Vierailuja oppilaitoksiin, työpaikkoihin ja rekrytapahtumiin toteutettiin 1 – 4 kertaa kuukaudessa.
•yksilövalmennusaikoja oli 507 ja tapaamisista toteutui 351 (n. 70%)
•8 asiakasta sai työpaikan
•16 asiakasta sai opiskelupaikan (joista 10 ammatillinen perustutkinto, 3 työvoimapoliittinen koulutus, 1 ammattikorkeakoulu, 1 lukio ja 1 aikuisten perusopetus)
•11 asiakasta lähti työkokeiluun, kuntouttavaan työtoimintaan, työkykyselvitykseen tai kuntoutukseen
•19 asiakasta lopetti muista syistä (esim. äitiysloma, muutto toiselle paikkakunnalle,
henkilökohtaiset syyt)
•7 asiakkaan tilanne oli kesken raportin kirjoitushetkellä
•7 asiakasta lopetti yhteydenpidon Duunixi-hankkeeseen emmekä tavoittaneet heitä enää