Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21238

Hankkeen nimi: InPromptu - tukea digiosaamiseen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 31.3.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, TIEKE Utvecklingscentralen för Informationssamhälle rf

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0494484-2

Jakeluosoite: Pieni Roobertinkatu 9, MOW

Puhelinnumero: +358 9 4763 0400

Postinumero: 00130

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.tieke.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanna Vuohelainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: digiosaamisen ja viestinnän vauhdittaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna.vuohelainen(at)tieke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 587 4284

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

InPromptu – tukea digiosaamiseen -hankkeessa edistetään heikot digitaaliset perustaidot omaavien tieto- ja viestintäteknistä osaamista. Hankkeen taustalla on yleinen tietoyhteiskuntakehitys. Myös digiperustaidoiltaan vaatimattomammat elävät tietoyhteiskunnassa. Digitaalisten työvälineiden ja laitteiden hallinta ja enenevässä määrin myös sähköiset yhteistyön tekemisen tavat ovat nykypäivän kansalaistaitoja.

Digiosaaminen luo perustaa sekä yhteiskunnalliselle osallistumiselle, työelämässä toimimiselle että koulutukseen osallistumiselle. Tasavertainen osallistuminen edellyttää uusia taitoja ja taitojen päivittämistä. Uusien taitojen oppiminen lisää itsenäisyyden tunnetta, edistää arjessa selviytymistä ja tiedonhankintaa sekä tukee siirtymistä koulutukseen tai työelämään.

Kaikilla ei ole mahdollisuutta kehittää osaamistaan koulutusjärjestelmän piirissä eikä osallistua työnantajien tarjoamaan koulutukseen. Haasteena on, että osaamisen digikuilu kasvaa. Meillä on suuri joukko ihmisiä, joiden digiosaamisen kehittämisestä ja sitä kautta digitaalistuvassa yhteiskunnassa mukana pysymisestä ei ole pystytty hyvin huolehtimaan. Lukuisat työttömät kuuluvat tähän joukkoon.

Kolmannen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli kohderyhmiensä digitaitojen edistämisessä. Hankkeessa kootaan valtakunnallinen työttömien yhdistyksen verkosto. Yhdistysten toimintaa kehitetään lisäämällä toimijoiden tieto- ja viestintäteknisiä sekä yhteisöllisen työskentelyn taitoja. Verkostoa tuetaan yhteisten toimintamallien luomisessa. Tavoitteena on, että tiedon ja kokemusten jakamisesta tulee osa luontevaa toimintaa, mikä mahdollistaa resurssien paremman hyödyntämisen ja kokemusten jakamisen yhdistysten kesken.

Hankeaikana tunnistetaan, mallinnetaan, dokumentoidaan ja levitetään toimivia käytänteitä digiosaamisen kehittämiseksi. Paikallisia yhdistyksiä tuetaan niin, että ne pystyvät järjestämään ja tarjoamaan digitaitojen valmennusta matalan osallistumiskynnyksen malleilla. Yhdistyksissä toimintaa järjestetään työtä vaille oleville, mutta ovet ovat avoimena myös muille heikot digiperustaidot omaaville.

Yhdistyksissä toimivat henkilöt kehittyvät verkkokouluttamisen ja vertaisohjauksen taidoissa. He saavat tukea monimuotoisen oppimateriaalin käyttämisessä ja tuottamisessa. Materiaalit tulevat yhteiseen käyttöön.

Paikallistoiminnan käynnistämistä tuetaan ohjaajien kouluttamisella, yhteisillä materiaaleilla sekä neuvontatyöllä. Tukea ovat antamassa digiosaamisen ohjaajat, joilla on monimuotoista paikallistoiminnan kokemusta pitkältä ajalta.

Toimintaa tullaan järjestämään Kouvolan, Kurikan ja Lahden alueilla. Lisää paikkakuntia eri puolelta maata haetaan mukaan hankeaikana.

Hanke toteutetaan TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Helsingin Työkanava HeTy ry:n yhteistyönä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankeen ensisijaisia kohderyhmiä ovat heikot digiperusvalmiudet omaavat.
Mm.
- työttömät
- työttömyysuhan alaiset
- työttömien yhdistykset ja niiden työntekijät
- yhdistyksissä toimivat aktiivihenkilöt
- yhdistysten vapaaehtoistyöntekijät
- maahanmuuttajat
ikään ja sukupuoleen katsomatta.

Työttömien ja mahdollisesti myös muiden yhdistysten aktiivit, työntekijät ja vapaaehtoistyöntekijät, joilla jo on perusvalmiudet kehittyä digitaitojen ohjaajiksi ja kouluttajiksi omissa yhdistyksissään.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen työstä ja tuloksista hyötyvät myös:

- TE-toimistot
- digiosaamisen kehittämisen hankkeet
- toimintamallien kehittämisestä kiinnostuneet kolmannen sektorin toimijat
- digiosaamisen kehittämistä suunnittelevat ja tekevät kolmannen sektorin toimijat
- päätöksentekijät, julkinen sektori
- työelämätoimijat
- rekrytointiyritykset
- vapaaehtoistyöntekijät
- muut yhteistyötahot, esim. oppilaitokset
- heikot digitaidot omaavat yleisesti

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 386 819

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 386 819

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 423 001

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 423 001

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 210

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Naisten työttömyysaste on jonkin verran miesten työttömyysastetta suurempi (Työvoimatutkimus 2017, elokuu. Tilastokeskus). Viimeisen vuoden aikana työttömien naisten osuus on kasvanut, miesten laskenut. Työttömien yhdistysten toimintaan osallistuu sekä miehiä että naisia, naisten osuus on jonkin verran suurempi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Koulutuksen ja ohjauksen tehtävistä kiinnostuneisaa on perinteisesti enemmän naisia kuin miehiä. Vastaavasti tieto- ja viestintätekniikan opetuksen parissa työskentelee enemmän miehiä. Vapaaehtoistyöhön osallistumisessa ei 2009 tietojen mukaan ollut suuria eroja sukupuolten välillä, mikä johtunee laajasta kirjosta vapaaehtoistyön muotoja ja alueita. PIAAC-tutkimuksen mukaan tietotekniikkaa soveltavissa ongelmanratkaisutaidoissa sukupuolten välillä ei ollut suuria eroja. Yhdistystoimijoista pyritään saamaan mukaan mahdollisimman tasaveroisesti eri sukupuolten edustajia, mutta pääsääntöisesti osallistujien sukupuoleen vaikuttaa jo olemassa olevien aktiivisten toimijoiden edustus yhdistyksissä. Muiden osallistujien osalta mm. tiedotuksella pyritään tavoittamaan ja saamaan mukaan sekä miehiä että naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen ensisijainen tavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolinäkökulma otetaan hankkeessa huomioon.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Palvelujen digitaalistumisen on arvioitu vähentävän matkustusta ja painetun materiaalin tarvetta. Yhdistyksissä käytetään monin paikoin kierrätettyjä tietoteknisiä laitteita ja niiden käyttöaika on pitkä. Etänä annettava koulutus ja ohjaus sekä yhteisöllisten työskentelyalustojen käyttö vähentää matkustustarvetta ja sitä kautta fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Uusi teknologia mahdollistaa resurssitehokkaampia toimintamalleja (esim. jakamis/kiertotalous). Hankkeessa luotavat ratkaisut ja tuettava osaaminen voivat vaikuttaa välillisesti luonnovarojen käytön kestävyyteen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Teknologia on jo nyt vähentänyt työhön liittyvää matkustustarvetta. Digitalisaation myönteiset vaikutukset tulevat tästä näkökulmasta esiin pitkällä aikavälillä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta näihin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Vaikutukset maaperään, ilmaan sekä kasvihuonekaasujen vähenemiseen tulevat pidemmällä aikavälillä etätyön ja digipalveluiden käytön lisääntymisen kautta, mikä osaltaan vähentää liikenteen aiheuttamia haittavaikutuksia liikkumistarpeen vähentyessä. Toimitilojen tarve joustavien työskentelyn muotojen vuoksi vähenee.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta Natura 2000 –ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 3
Hanke keskittyy toimintamallien ja osaamisen kehittämiseen, ja muu kuin sähköinen materiaali ei ole keskeisessä roolissa. Yhdistyksissä ekologinen ajattelu toteutuu kierrätetyn laitekannan käyttämisenä. Sen edelleenkierrättämiseen kiinnitetään huomiota.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Uusiutuvien energialähteiden käyttö on hankkeen näkökulmasta riippuvaista ennen kaikkea yhditystoimijoiden valinnoista. Asia on mahollista selvitää, ja sitä kautta lisätä tietoisuutta energiavalinnoista.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 6
Tavoitteena on edistää osallistujien digitaitoja, tämän päivän työelämätaitoja. Tällä toivotaan olevan myönteisiä vaikutuksia paikalliseen työllistymiseen. Erilaisten työmuotojen (poolit, mikrotehvät jne.) löytäminen digitaalisessa ympäristössä avaa uusia mahdollisuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeen vaikutukset aineettomien palveluiden kehittämiseen ja käyttöön liittyvät tässä hankkeessa etenkin sähköisen oppimateriaalin tuottamiseen ja käyttämiseen. Aineistoja tuotetaan avoimeen käyttöön.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Hankkeessa kehitetään uusia työskentelytapoja ja -malleja, joissa digitalisaatio on keskeisessä roolissa. Tietotyössä käytettävät mallit soveltuvat myös yhdistystoimintaan ja pajatoiminnassa sähköisten materiaalien käyttöön. Tämä vähentää liikkumistarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankeen toimilla edistetään digitaalisia perusvalmiuksia. Osallistumien pajoihin ja muuhun toimintaan edistää osallistujien osallisuutta niin tietoyhteiskuntaan kuin paikallisiin yhteisöihin. Osallisuuden kokemukset ovat tärkeitä yksilön hyvinvoinnin kannalta. Tiedon saatavuutta parannetaan koulutus- ja kehittämismahdollisuuksien tarjonnalla. Materiaalien tuotannossa esteellisyys huomioidaan. Digitaidot ovat perustaitoja myös työllistymisen näkökulmasta.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hankkeen yhdistystoimijat edustavat molempia sukupuolia ja hankkeessa rohkaistaan perinteiset sukupuoliroolit ylittävään toimintaan – naisia teknologian pariin ja miehiä ohjauksen tehtäviin. Sosiaalisen tasa-arvon näkökulmasta on tärkeää, että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet oman digiosaamisensa kehittämiseen ja osallisuuteen tietoyhteiskunnassa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Yhdistysten toimintaan osallistuvat tulevat hyvin moninaisista taustoista. Työtä vailla olevien lisäksi joukossa on mm. maahanmuuttajia ja erilaisiin erityisryhmiin kuuluvia. Ohjauksissa ryhmien monimuotoisuus otetaan huomioon eikä osallistujia ryhmitellä. Tietoyhteiskuntataitojen tuominen heikot perustaidot omaavien ulottuville lisää osaltaan yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 3 3
Hankkeessa tuetaan paikallisyhteisöjen toimintaa ja kannustetaan ihmisiä osallistumaan yhdistysten toimintaan paikallisesti.
Ympäristöosaaminen 2 2
Hankkeen ympäristöosaamisen vaikutukset tulevat lähinnä tietoisuuden vahvistumisen kautta. Digiosaamisen kehittämisen yhteydessä ympäristökysymykset nousevat väistämättä esiin. Kierrätyslaitteet ja sähköisten materiaalien hyödyntäminen nostavat ympäristötietoisuutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

InPromptu – tukea digiosaamiseen -hankkeessa edistettiin heikot perustaidot omaavien aikuisten tieto- ja viestintäteknistä osaamista. Taustalla vaikuttaa yleinen tietoyhteiskuntakehitys, jossa digiosaaminen luo perustaa yhteiskunnalliseen, työelämään ja koulutukseen osallistumiselle.

Järjestöillä ja yhdistyksillä on tärkeä rooli ihmisten arjessa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta kehittää osaamistaan koulutusjärjestelmän piirissä eikä osallistua työnantajien tarjoamaan koulutukseen. Kolmannen sektorin toimijat voivat olla merkittävässä roolissa kohderyhmiensä digitaitojen edistämisessä.

InPromptu-hankkeessa digiperustaitoja edistettiin valtakunnallisen työttömien yhdistyksen verkoston sekä muiden yhdistysten parissa. Hankkeessa järjestettiin yhdistysten toiminnan piirissä oleville digitaitojen valmennusta, tukea ja neuvontaa eri puolilla Suomea. Osassa valmennuksia keskityttiin perustaitojen lisäksi yhdistysten toiminnassa tarvittaviin digitaitoihin yhdistystoiminnan ja jäsen- ja sidosryhmäviestinnän sujuvoittamiseksi.

Ensisijaisesti osallistujat olivat työttömien yhdistysten toimintaan osallistuvia. Kaksipäiväisinä toteutetut lähivalmennukset olivat kuitenkin kaikille kiinnostuneille avoimia. Osallistujia oli myös muista kuin työttömien yhdistyksistä, mikä tuki yhdistystoimijoiden alueellista verkostoitumista.

Covid-19-pandemia siirsi hankkeen toiminnan keväällä 2020 lähes kokonaan verkkoon, ja hankkeessa järjestettiin ja tallennettiin lukuisia webinaareja digitaitojen eri aihepiireistä. Toiminta jatkui lähes keskeytyksettä, ja hankkeen toimilla pystyttiin poikkeustilanteessa tukemaan ihmisiä digitaalisten palveluiden ja välineiden käytössä.

Hankkeessa tuotettiin digitaitojen osaamiskirja, johon koottiin selkeä ja kattava tietopaketti digitaalisista perustaidoista helpottamaan muun muassa laitteiden ja palveluiden käyttöä. Kirjasta julkaistiin sekä pdf- että painettu versio. Osaamiskirja soveltuu sekä itseopiskeluun että digiohjauksen tukimateriaaliksi tai lukemistoksi valmennuksiin osallistuville.
Lisäksi julkaistiin yhdistyksen digihuoltokirja, jonka avulla yhdistykset voivat varmistaa, että tieto sen käyttämistä teknologioista on helposti saatavilla.

Hankkeessa yhdistyksiä tuettiin ohjaajien valmennuksilla, yhteisillä materiaaleilla sekä neuvontatyöllä. Tavoitteena oli, että paikallisyhdistykset jatkossa järjestäisivät ja tarjoaisivat digitaitojen valmennusta omille kävijöilleen. Yhdistyksille annettava pajatoiminnan käynnistysvaiheen lähituki jäi kuitenkin pandemian vuoksi toteutumatta, mutta ohjaustoiminnan tueksi järjestettiin webinaarisarja, joka materiaaleineen kannusti paikallisten digiohjausten järjestäjiä.

Kaikki hankkeessa tuotetut materiaalit ovat vapaasti käytettävissä niin itseopiskeluun, ohjaustoimintaan kuin yhdistystoiminnan kehittämiseen myös hankkeen päätyttyä. Materiaalit on koottu hankesivustolle: https://sites.google.com/view/inpromptu/etusivu.