|
|
|
Hankekoodi: S21244
Hankkeen nimi: Hyvinvointiteknologian koulutustuote: käyttöönoton ja käytön koulutus (WelTech)
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 30.6.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2629463-3
Jakeluosoite: Pl 6
Puhelinnumero: (017) 255 6000
Postinumero: 70210
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.savonia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heli Kekäläinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heli.kekalainen(at)savonia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447856446
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Digitaalisuus ja esineiden Internet (IoT) on aiheuttanut rakennemuutoksen yhteiskunnassamme. Rakennemuutos näkyy vahvasti myös hoitoalalla jatkuvasti muuttuvana työnkuvana. WelTech-hankkeessa kehitetään ja pidetään koulutuskokonaisuuksia hoitohenkilökunnalle ja alan opiskelijoille. Koulutuksilla halutaan madaltaa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvää kynnystä ja erityisesti helpottaa hoitohenkilökunnan työskentelyä. Hankkeessa mitataan kehitettyjen koulutuskokonaisuuksien laatua kyselyillä.
WelTech-projektissa luodaan koulutuskokonaisuuksia ja pidetään koulutuksia hoitohenkilökunnalle, alan opiskelijoille ja opettajille. Koulutukset toteutetaan pääosin Savonia ammattikorkeakoulun ja Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammatti- ja aikuisopiston yhteistyönä. Hankkeessa perehdytään uusimpaan teknologiaan, jolla voidaan helpottaa hoitohenkilökunnan työskentelyä. Kuopion kaupunki ja yhteistyötahot ovat vahvasti hankkeessa mukana tarjoamalla tiloja hankkeen käyttöön ja tuomalla henkilökuntaa koulutuksiin. Itä-Suomen yliopisto arvio projektin aikana pidettävien koulutuksien vaikuttavuutta. Tavoitteena on madaltaa uuden teknologian käyttöönottoon liittyvää kynnystä, kertoa käyttöön liittyvistä haasteista ja käyttöönoton ongelmista sekä lisätä hyvinvointiteknologian ja siihen liittyvien palveluiden käyttöä laajalla rintamalla.
Projektin tuloksena saadaan suunniteltua, laadittua ja testattua koulutusmallit sekä hoitohenkilökunnalle että opiskelijoille. Koulutusmallit laaditaan yhteistyössä yritysten, hoivapalvelutuottajien ja hoitohenkilökunnan kanssa kohderyhmien ja palvelujen loppukäyttäjien tarpeet huomioiden.
Projektin kohderyhmänä ovat hoitohenkilökunta (sairaanhoitajat, lähihoitajat) ja alan opiskelijat sekä opettajat.
Välillisiä kohderyhmiä ovat alueella asuvat ihmiset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 342 750
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 311 952
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 489 632
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 445 635
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Koillis-Savon, Varkauden, Ylä-Savon, Sisä-Savon
Kunnat: Kaavi, Tervo, Kiuruvesi, Lapinlahti, Rautavaara, Suonenjoki, Tuusniemi, Sonkajärvi, Keitele, Rautalampi, Kuopio, Vesanto, Siilinjärvi, Leppävirta, Pielavesi, Varkaus, Vieremä, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 13
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11
Suunniteltu: 970
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 2 |
| Pohjois-Savon alueelle hyödyt konkretisoituvat SOTE-palveluiden kysynnän kasvun hillitsemisen kautta. Erityisesti hyvinvointiteknologioilla ja palveluilla voidaan edesauttaa laitoshoidon purkamista ja lisätä sekä tukea kotihoitoa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 2 |
| Projektin aikana saadaan uutta tietoa hyvinvointiteknologian mahdollisuuksista ja käytön kokemuksista. Tämä tieto on julkisesti käytössä ja sen avulla voidaan yhä edelleen kehittää uusia ratkaisuja ja palvelumuotoja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 4 |
| Koulutuksien ja pilotointien toivotaan lisäävän hyvinvointiteknologian käyttöä ja helpottavan hoitohenkilökunnan työskentelyä ja hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 3 |
| Projektin aikana kaikki hyvinvointiteknologiasta kiinnostuneet henkilöt pääsevät tutustumaan siihen Terve Kuopio -kioskin yhteydessä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 3 |
| Hyvinvointiteknologialla voidaan ehkäistä ja vähentää ihmisten eriytymistä ja syrjäytymistä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Weltech- hankkeessa perehdyttiin sote-alan uusimpaan hyvinvointiteknologiaan ja kehitettiin alueen sote-alan työntekijöille, opiskelijoille ja opettajille niin toisen asteen kuin ammattikorkeakouluun sekä työelämään soveltuvia erilaisia koulutusmateriaaleja ja -kokonaisuuksia. Hankkeessa tehtiin alkukartoitus, jonka tavoitteena oli saada käsitys hyvinvointiteknologian käytön nykytilasta erityisesti kotihoidossa ja hoiva-alalla. Kartoitus toimi koulutusmateriaalien suunnittelun pohjana. Koulutusmateriaalien suunnitteluun osallistettiin alan opiskelijoita ja työntekijöitä haastattelujen ja työpajojen avulla. Hankkeessa suunniteltiin, laadittiin ja pilotoitiin erilaisia koulutusmateriaaleja. Koulutuksia järjestettiin työelämälle, opiskelijoille ja opettajille. Koulutusten vaikutuksista kerättiin palautetta, jonka avulla edelleen kehitettiin koulutusmateriaaleja koko hankkeen ajan. Koulutuksia järjestettiin niin verkkototeutuksena kuin lähiopetuksenakin. Lisäksi WelTech-hanke osallistui alueen tapahtumiin vieden tietoutta erilaisista hyvinvointiteknologian ratkaisuista suurelle yleisölle – esimerkiksi seniorikansalaisille.
Hankkeessa arvioitiin myös mm. teknologian käyttöön liittyviä asenteita ja osaamista UTAUT-malliin pohjautuvan kyselyn avulla. Hyvinvointiteknologian käyttö sosiaali- ja terveydenhuollon kotihoidossa oli vielä vähäistä. Olemassa olevaan teknologiaan ja tekniikkaan oltiin kohtalaisen tyytyväisiä ja odotukset teknologian vaikutuksesta olivat myönteiset. Haasteena koettiin systemaattinen käyttöönotto ja käyttö sekä esimiesten (johdon) tuki muutoksessa. Oman osaamisen kyselyyn vastanneet arvioivat hyväksi ja teknologian käyttö henkilökohtaisessa elämässä (tietokone, tabletti, älykännykkä) oli yleistä. Teknologiaa ei kuitenkaan hyödynnetty työssä tai asiakkaiden/potilaiden ohjauksessa vielä kovin aktiivisesti.
Hankkeen tuloksena saatiin kehitettyä ja pilotoitua hyvinvointiteknologian koulutuskokonaisuuksia ja materiaaleja tullaan hyödyntämään oppilaitosten opetustarjonnassa jatkossa mm. vapaasti valittavien opintojen tarjonnassa niin ammattiopistossa kuin ammatikorkeakoulussa. Tulevaisuudessa hyvinvointiteknologian opetusta tullaan sisällyttämään opintosuunnitelma-uudistuksen yhteydessä tutkinto-ohjelmiin vielä voimallisemmin, koska tarve hyvinvointiteknologian osaamiselle on ilmeinen.