Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21244

Hankkeen nimi: Hyvinvointiteknologian koulutustuote: käyttöönoton ja käytön koulutus (WelTech)

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 30.6.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2629463-3

Jakeluosoite: Pl 6

Puhelinnumero: (017) 255 6000

Postinumero: 70210

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.savonia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heli Kekäläinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heli.kekalainen(at)savonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447856446

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digitaalisuus ja esineiden Internet (IoT) on aiheuttanut rakennemuutoksen yhteiskunnassamme. Rakennemuutos näkyy vahvasti myös hoitoalalla jatkuvasti muuttuvana työnkuvana. WelTech-hankkeessa kehitetään ja pidetään koulutuskokonaisuuksia hoitohenkilökunnalle ja alan opiskelijoille. Koulutuksilla halutaan madaltaa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvää kynnystä ja erityisesti helpottaa hoitohenkilökunnan työskentelyä. Hankkeessa mitataan kehitettyjen koulutuskokonaisuuksien laatua kyselyillä.


WelTech-projektissa luodaan koulutuskokonaisuuksia ja pidetään koulutuksia hoitohenkilökunnalle, alan opiskelijoille ja opettajille. Koulutukset toteutetaan pääosin Savonia ammattikorkeakoulun ja Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammatti- ja aikuisopiston yhteistyönä. Hankkeessa perehdytään uusimpaan teknologiaan, jolla voidaan helpottaa hoitohenkilökunnan työskentelyä. Kuopion kaupunki ja yhteistyötahot ovat vahvasti hankkeessa mukana tarjoamalla tiloja hankkeen käyttöön ja tuomalla henkilökuntaa koulutuksiin. Itä-Suomen yliopisto arvio projektin aikana pidettävien koulutuksien vaikuttavuutta. Tavoitteena on madaltaa uuden teknologian käyttöönottoon liittyvää kynnystä, kertoa käyttöön liittyvistä haasteista ja käyttöönoton ongelmista sekä lisätä hyvinvointiteknologian ja siihen liittyvien palveluiden käyttöä laajalla rintamalla.

Projektin tuloksena saadaan suunniteltua, laadittua ja testattua koulutusmallit sekä hoitohenkilökunnalle että opiskelijoille. Koulutusmallit laaditaan yhteistyössä yritysten, hoivapalvelutuottajien ja hoitohenkilökunnan kanssa kohderyhmien ja palvelujen loppukäyttäjien tarpeet huomioiden.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmänä ovat hoitohenkilökunta (sairaanhoitajat, lähihoitajat) ja alan opiskelijat sekä opettajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat alueella asuvat ihmiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 342 750

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 311 952

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 489 632

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 445 635

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Siilinjärvi, Keitele, Sonkajärvi, Kaavi, Suonenjoki, Rautavaara, Vesanto, Kiuruvesi, Tervo, Kuopio, Tuusniemi, Lapinlahti, Rautalampi, Varkaus, Vieremä, Pielavesi, Leppävirta, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 13

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 970

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Projektissa järjestettävien koulutuksien osallistujia ei rajata sukupuolen perusteella.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioitu; projektissa mukana eri ikäisiä ja erilaisia käyttäjäryhmiä. Näihin kuuluu kaikkia sukupuolia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen mutta se liittyy kiinteästi hankkeen tavoitteisiin jossa mm. edistetään Pohjois-Savon alueen hyvinvointiteknologiaan liittyvää tasaarvoista osaamisen kehittämistä. Projektissa tuotetut koulutukset tarjotaan kaikille, sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 2
Pohjois-Savon alueelle hyödyt konkretisoituvat SOTE-palveluiden kysynnän kasvun hillitsemisen kautta. Erityisesti hyvinvointiteknologioilla ja palveluilla voidaan edesauttaa laitoshoidon purkamista ja lisätä sekä tukea kotihoitoa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 2
Projektin aikana saadaan uutta tietoa hyvinvointiteknologian mahdollisuuksista ja käytön kokemuksista. Tämä tieto on julkisesti käytössä ja sen avulla voidaan yhä edelleen kehittää uusia ratkaisuja ja palvelumuotoja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 4
Koulutuksien ja pilotointien toivotaan lisäävän hyvinvointiteknologian käyttöä ja helpottavan hoitohenkilökunnan työskentelyä ja hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 6 3
Projektin aikana kaikki hyvinvointiteknologiasta kiinnostuneet henkilöt pääsevät tutustumaan siihen Terve Kuopio -kioskin yhteydessä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 3
Hyvinvointiteknologialla voidaan ehkäistä ja vähentää ihmisten eriytymistä ja syrjäytymistä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Weltech- hankkeessa perehdyttiin sote-alan uusimpaan hyvinvointiteknologiaan ja kehitettiin alueen sote-alan työntekijöille, opiskelijoille ja opettajille niin toisen asteen kuin ammattikorkeakouluun sekä työelämään soveltuvia erilaisia koulutusmateriaaleja ja -kokonaisuuksia. Hankkeessa tehtiin alkukartoitus, jonka tavoitteena oli saada käsitys hyvinvointiteknologian käytön nykytilasta erityisesti kotihoidossa ja hoiva-alalla. Kartoitus toimi koulutusmateriaalien suunnittelun pohjana. Koulutusmateriaalien suunnitteluun osallistettiin alan opiskelijoita ja työntekijöitä haastattelujen ja työpajojen avulla. Hankkeessa suunniteltiin, laadittiin ja pilotoitiin erilaisia koulutusmateriaaleja. Koulutuksia järjestettiin työelämälle, opiskelijoille ja opettajille. Koulutusten vaikutuksista kerättiin palautetta, jonka avulla edelleen kehitettiin koulutusmateriaaleja koko hankkeen ajan. Koulutuksia järjestettiin niin verkkototeutuksena kuin lähiopetuksenakin. Lisäksi WelTech-hanke osallistui alueen tapahtumiin vieden tietoutta erilaisista hyvinvointiteknologian ratkaisuista suurelle yleisölle – esimerkiksi seniorikansalaisille.

Hankkeessa arvioitiin myös mm. teknologian käyttöön liittyviä asenteita ja osaamista UTAUT-malliin pohjautuvan kyselyn avulla. Hyvinvointiteknologian käyttö sosiaali- ja terveydenhuollon kotihoidossa oli vielä vähäistä. Olemassa olevaan teknologiaan ja tekniikkaan oltiin kohtalaisen tyytyväisiä ja odotukset teknologian vaikutuksesta olivat myönteiset. Haasteena koettiin systemaattinen käyttöönotto ja käyttö sekä esimiesten (johdon) tuki muutoksessa. Oman osaamisen kyselyyn vastanneet arvioivat hyväksi ja teknologian käyttö henkilökohtaisessa elämässä (tietokone, tabletti, älykännykkä) oli yleistä. Teknologiaa ei kuitenkaan hyödynnetty työssä tai asiakkaiden/potilaiden ohjauksessa vielä kovin aktiivisesti.

Hankkeen tuloksena saatiin kehitettyä ja pilotoitua hyvinvointiteknologian koulutuskokonaisuuksia ja materiaaleja tullaan hyödyntämään oppilaitosten opetustarjonnassa jatkossa mm. vapaasti valittavien opintojen tarjonnassa niin ammattiopistossa kuin ammatikorkeakoulussa. Tulevaisuudessa hyvinvointiteknologian opetusta tullaan sisällyttämään opintosuunnitelma-uudistuksen yhteydessä tutkinto-ohjelmiin vielä voimallisemmin, koska tarve hyvinvointiteknologian osaamiselle on ilmeinen.