Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21248

Hankkeen nimi: Yhessä! - Yhteisöllisen oppilaitosnuorisotyön kehittäminen Etelä-Savossa

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2018 ja päättyy 31.3.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D

Puhelinnumero: 01535561

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jussi Kasperi Ronkainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimusyksikön johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jussi.ronkainen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3124983

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa kehitetään yhteisöllisen oppilaitosnuorisotyön sisältöjä Etelä-Savon toisen asteen oppilaitoksissa. Kohderyhminä ovat sekä lukiot että erityisesti ammatilliset oppilaitokset. Toisen asteen koulutuksen merkityksen on osoitettu olevan keskeinen nuoren elämänkaaressa ja vaikuttavan yhteiskuntaan kiinnittymisen ja syrjäytymisen dynamiikkaan. Toisen asteen koulutuksella on keskeistä merkitystä myös nuoren kasvuyhteisönä ja vertaistoiminnan areenana. Toisen asteen oppilaitokset ovat raportoineet tarpeesta löytää uusia keinoja nuorten kokemaan yksinäisyyteen ja jaksamisen ongelmiiin. Yhteisöllisen oppilaitosnuorisotyön kehittämisellä voidaan edistää nuorten vertaistoimintaa, kohtaamisen kulttuuria, kokonaiskoulupäivän sisältöjä, järjestöyhteistyötä ja vähentää näin nuorten kokemaa yksinäisyyttä ja vahvistaa sujuvia siirtymiä koulutuksen ja työelämän välillä.

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa toteutetaan historiallisen suuri tutkintojen ja opetussuunnitelmien muutos. Reformissa on paljon hyviä sisältöjä ja tavoitteita, mutta muutos luo myös uusia haasteita oppilaitosten toimintatavoille ja -kulttuurille. Reformi korostaa monin paikoin nuorten itseohjautuvuutta ja sen tukemista aikana, jolloin yhä suuremmalla osalla nuorista on puutteita elämäntaidoissa ja itseohjautuvuudessa. Oppilaitosnuorisotyön kehittämishankkeessa vastataan erityisesti seuraaviin haasteisiin, joita toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi tuo mukanaan:

a) Reformi yhdistää nuorten ja aikuisten (yli 18v.) ryhmät. 2. asteen ammatilliset oppilaitokset ovat merkittäviä ympäristöjä nuorten yhteisölliselle vertaiskasvulle kohti aikuisuutta. Huoleksi on noussut muun muassa, miten tämä turvataan ja huomioidaan jatkossa, jos nuorten vertaisryhmien toiminta vähenee.
b) Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformissa on lisätty myös vaatimuksia yksilölliselle osaamistarpeiden kartoittamiselle ja henkilökohtaiselle opintojen ohjaukselle ja opintosuunnitelmille. Tämä lisää tarvetta ammatillisten opettajien nuorten kohtaamisen ja ohjausosaamisen kehittämiselle.
c) Reformissa lisätään myös opintojen suorittamista muualla kuin oppilaitoksessa ja uusien joustavien koulutustapojen kehittämistä. Lisäksi tavoitellaan koulutuksen yhteiskunnallisen merkityksen lisäämistä. Alueellisesti haasteeksi voi nousta työpaikkojen vähäisyys tai pitkät matkat työpaikoille, jotka kuormittavat esimerkiksi ohjaavien opettajien työtä. Alueelliset erot voivat olla suuria tarpeessa löytää uusia verkostoja ja mahdollisia uusia toimintatapoja suorittaa opintoja.
d) Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on osin haasteena myös opintojen keskeyttäminen. Opintojen keskeyttämisen yhtenä taustatekijänä ovat esimerkiksi pitkät välimatkat oppilaitokseen ja vähäiset kontaktitunnit koulupäivän aikana. Haaste koskettaa erityisesti Etelä-Savon kaltaista pitkien välimatkojen aluetta. Nuori voi lopettaa opiskelut, jos hän kokee ettei jaksa matkustaa muutaman tunnin takia kouluun, tai jos opiskelu vaatii häneltä liian itsenäistä otetta.
e) Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin tuomien haasteiden lisäksi Etelä-Savon toisen asteen ammatilliset oppilaitokset ovat itse raportoineet alueellisesti omien opiskelijoidensa lisääntyneistä ongelmista yksinäisyydessä, syrjäytymisessä ja heikoissa elämäntaidoissa, joita toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin muutokset voivat entisestään kasvattaa. Reformin jälkeen oppilailta vaaditaan entistä enemmän itseohjautuvuutta opintojen edistämisessä. Esimerkiksi läsnäoloja ja poissaoloja ei voida seurata samalla tavalla kuin tällä hetkellä, koska opintoja suoritetaan itsenäisesti monissa eri paikoissa. Nämä haasteet korostavat tarvetta nuorten elämäntaitojen vahvistamiselle ja toisaalta myös palveluiden kehittämiselle, joiden puitteissa nuoret voivat saada tukea toisiltaan ja kehittää asioita yhdessä.
f) myös Etelä-Savon lukiot ovat raportoineet tarpeesta löytää uusia yhteisöllisiä keinoja ja lisätukea muun muassa nuorten kokemaan yksinäisyyteen, jaksamiseen, elämäntaitoihin ja vertaistoimintaan. Samalla kun yksinäisyyden kokemukset ovst vahvistuneet, osallistuminen yhteisölliseen toimintaan on vähentynyt. Lukioissa ja 2.asteen ammatillisissa oppilaitoksissa on havaittavissa samanlaisia haasteita, jotka johtuvat osin samanlaisista ja osin erilaisista taustatekijöistä. Hankkeen toimenpiteet kohdistetaan niin, että ne huomioivat myös oppilaitosten erilaiset profiilit ja opiskelija-aineksen.

Hankkeen tavoitteena on vastata edellä mainittuihin haasteisiin seuraavilla toimenpiteillä:
1. Hankkeessa pilotoidaan ja juurrutetaan 2.asteelle nuorten ohjatun vertaisryhmätoiminnan malli. Toimintamallissa Xamkin yhteisöpedagogiopiskelijat koulutetaan toimimaan systemaattisesti 2.asteen nuorten omaehtoisten toimintaryhmien ohjaajina. Ohjatussa vertairyhmätoiminnassa nuoret voivat ideoita uusia tapahtumia, kehittää koulun sisältöjä ja oppilaskuntatoimintaa tai suunnitella omia projekteja tai suorittaa opintotehtäviä yhteisöllisesti ja ohjauksessa. Näin tuetaan nuorten mahdollisuuksia tärkeälle vertaistoiminnalle ja -kasvulle ja lisätään aikuisohjaajien määrää ja tukea oppilaitoksissa kustannustehokkaasti. Ohjaajat voivat toimia myös tuutoritoiminnan ja oppilaskuntatoiminnan ohjaajina ja lisätä näin nuorten osallisuutta oppilaitoksissa. Samalla malli edistää kokonaiskoulupäivän rakentamista sekä lisää nuorten motivaatiota tulla kouluun ja edistää opintojaan tai löytää ”oma polkunsa”.
2. Omaehtoisen vertaisryhmätoiminnan rinnalla kehitetään nuorille suunnattua asiatuntijavetoista ryhmätoimintaa. Ryhmätoiminnassa järjestetään nuorten elämäntaitojen ja itsetunnon vahvistamiseen, voimavarojen löytämiseen ja esiintymistaitoihin liittyviä koulutuksia. Ryhmätoimintaan liitetään myös ohjattuja sisältöjä, jotka toteuttavat kokeilemalla kehittämisen ideaa ja tukevat opintoja ja siirtymiä työelämään.
3. Ryhmätoimintaan sisällytetään myös järjestöverkoston eri toimintamuotojen tiivistäminen osaksi kokonaiskoulupäivää. Vapaa-ajan ohjauksen tuominen tiiviimmin osaksi toista astetta ja järjestöissä tehtävien työharjoitteluiden sitominen/ opinnollistaminen osaksi opintoja tukee nuorten koulun ulkopuolista elämää ja osallisuutta ja voi kannustaa mielekkääseen vapaaehtoistyöhön. Toimintamalli tukee opintojen suorittamista järjestöissä ja mahdollistaa uusien joustavien opintojen suorittamisen kehittämisen.
4. Lisäksi hankkeessa järjestetään nuorten kohtaamiseen ja ohjaukseen liittyviä kehittämis- ja kouluttautumiskokonaisuuksia opettajille ja muulle henkilöstölle. Hankkeessa kehitetään nuorten kohtaamisen kulttuuria koskien koko oppilaitosten henkilökuntaa.


Hankkeen tuloksina:

1. Toisen asteen opettajien nuorten ohjausosaaminen on lisääntynyt, ja he pystyvät vastaamaan paremmin toisen asteen, erityisesti ammatillisen koulutuksen reformin vaatimuksiin nuorten henkilökohtaisesta kohtaamisesta ja ohjaamisesta.
2. Opintojen keskeyttäminen on vähentynyt esimerkiksi kokonaiskoulupäivän kehittämisen, nuorten tehokkaamman kohtaamisen ja nuorten elämäntaitojen vahvistamisen myötä.
3. Nuorten oman polun löytämiseen on uusia kanavia järjestöyhteistyön ja omaehtoisten ryhmätoimintojen myötä. Nuorten siirtymiin toiselle asteelle ja toiselta asteelta työelämään tai kolmannelle
asteelle on uusia tukevia ja joustavia toimintatapoja sekä yhteinen näkemys oppilaitosnuorisotyön roolista tässä kokonaisuudessa.
4. Tiivimmällä järjestöyhteistyöllä lisätään nuorten harjoittelupaikkoja, kehitetään uusia joustavia ja opinnollistettavia tapoja suorittaa opintoja ja mahdollistetaan nuorten matalan kynnyksen siirtymät vapaaehtoistyöhön, jolla voidaan tukea sekä heidän opintojaan että koulun ulkopuolista elämää. Myös järjestöt voivat saada kaipaamiaan uusia nuoria toimijoita.
5. Yhteisöllisen oppilaitosnuorisotyön kehittämisellä pystytään kohdentamaan tukea nuorille ja vertaiskasvulle ja vähentämään koettua yksinäisyyttä ja koulukiusaamista, mikä auttaa merkittävästi myös jaksamisessa suorittaa opintoja.
6. mallit pilotoidaan ja toimivimmat sisällytetään osaksi oppilaitosten perustoimintaa yhteistyössä heidän kanssaan. Oppilaitoksilla on enemmän ja monimuotoisempia vaihtoehtoja tukea nuoria opinnoissa ja siirtymissä.

Hankkeen pitkän aikavälin vaikutuksina eteläsavolaisten nuorten yksnäisyyden kokemukset ja opintojen keskeyttämiset ovat pienentyneet, heidän elämäntaitonsa ovat vahvistuneet, heistä entistä useampi on mielekkäässä vapaaehtoistyössä ja siirtymät koulutusasteelta toiselle ja työelämään aiheuttavat merkittävästi vähemmän haasteita kuin nykyään. Toimenpiteet edistävät myös koulutuksen yhteiskunnallisen merkityksen vahvistumista. Oppilaitosten yhteisöllinen toimintatapa tukee tavoitteiden saavuttamista. Yhteistyön kehittäminen muiden hankkeiden, järjestökentän ja koulutusinstituutioiden välillä edistää toimintakulttuuria, jolla eteläsavolaisia nuoria voidaan tukea entistä koordinoidummin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:

1) toisen asteen oppilaitosten opiskelijat Etelä-Savossa. Kohderyhmänä ovat kaikki opiskelijat, mutta erityisesti ne opiskelijat, joilla on vaikeuksia itseohjautuvaan opiskeluun, jotka kärsivät yksinäisyydestä, jotka tarvitsevat tukea elämäntaidoissa, opiskeluvalmiuksien vahvistamisessa ja siirtymisessä opiskeluista työelämään.

2) varsinaisena kohderyhmänä ovat myös toisen asteen oppilaitosten, erityisesti ammatillisten oppilaitosten, opettajat ja henkilökökunta, jotka tarvitsevat lisäkoulutusta ja -tietoa nuorten kokonaisvaltaisesta kohtaamisesta, yksilöllisestä ohjaamisesta ja perehdytystä yhteisöllisten toimintatapojen edistämiseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:

1) muu toisen asteen henkilöstö, jotka eivät suoraan osallistu hankkeeseen tai sen toimenpiteisiin. Yhteisöllisen koulu-/oppilaitosnuorisotyön toimintatapojen muutos osallistaa koko henkilöstön, jos hankkeessa onnistutaan juurruttamaan onnistuneet kokeilut osaksi jokapäiväistä toimintaa.

2) välillisenä kohderyhmänä ovat myös eteläsavolaiset järjestöt, jotka osallistuvat hankkeen toimenpiteisiin ja saavat opiskelijoista harjoittelijoita, työkokeilijoita ja uusia vapaaehtoisia.

3) välillisenä kohderyhmänä ovat myös kaupunkien (Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki) sivistystoimien toimijat, joille tiedotetaan säännöllisesti hankkeen onnistuneista toimenpiteistä ja jotka voivat vaikutta hankkeen toimintamallien juurruttamiseen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 172 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 72 354

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 408 910

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 103 363

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Pieksämäki, Mikkeli, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 450

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneilla miehillä on 1,4 kertainen riski keskeyttää opinnot naisiin verrattuna. Sukupuolella on vaikutus myös muissa opinnoissa. Esimerkiksi miesten riski näyttötutkinnosta muuhun koulutukseen siirtymisen keskeyttämisessä on 1,5 kertainen naisiin verrattuna. Myös lukio-opintojen keskeyttämisriski on miehillä 1,5 kertainen naisiin verrattuna. (Opetushallitus 2014). Koulutuksen keskeyttäminen koskee siis korostetusti nuoria miehiä, mutta keskyttämisessä ei ole merkittäviä eroja koulutussuunnassa tai koulutuksen suorittamisen tavoissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toisen asteen koulutukseen liittyvät toimenpiteet pidetään avoimina kaikille ja sukupuolisensitiivisyys on tärkeä periaate hankkeessa toimiville työntekijöille. Vertaisryhmätoiminnan suunnittelussa huomioidaan sukupuoleen liittyvät tekijät. Toimenpiteitä suunnitellaan niin, että ne olisivat kiinnostavia erityisesti vaikeimmin tavoitettavissa oleville nuorille, joissa on oletettu poikien yliedustus. Juvenian henkilöstössä on vahva tutkimusosaaminen ja -kokemus sukupuolittuneista käytännöistä ja sukupuolisensitiivisestä kehittämisestä ja kohtaamisesta. Sukupuolinäkökulma on myös osa oppilaitosten henkilökunnan koulutuksia, joissa keskiössä on nuorten kokonaisvaltainen kohtaaminen ja ohjausosaamisen kehittäminen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on edistää myös sukupuolten välistä tasa-arvoa, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 7
Hankkeessa kehitetään uusia koulunuorisotyön ja järjestöyhteistyön toimintamalleja 2.asteen oppilaitoksiin. Toimintamallit ovat uudenlaisia koulutukseen sisältyviä palveluja, joilla voidaan edistää nuorten opintoja ja työllistymistä, vahvistaa heidän opiskelu- ja työelämätaitoja sekä oman polun löytämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Kokonaiskoulupäivän kehittäminen palvelee erityisesti ympäristökunnista maakuntakeskuksiin pendelöiviä nuoria. Erityisesti 2.asteen ammatillista kouluverkkoa on harvennettu ja näiden oppilaitosten opiskelijat joutuvat liikkumaan eniten kodin ja koulun väliä, myös pitkien välimatkojen päästä. Kokonaiskoulupäivän kehittämisen myötä nuoret ovat pidempiä yhtenäisiä jaksoja oppilaitoksissa, jossa heille tarjotaan mielekästä tekemistä koko päiväksi. Näin he voivat liikkua opiskelemaan ilman, että julkista liikenneverkkoa täytyisi kasvattaa ja lisätä julkisia liikennöintivuoroja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 10
Hankkeen toimenpiteillä pyritään vahvistamaan nuorten elämäntaitoja, osallisuutta ja opiskeluvalmiuksia, sekä mahdollisuuksia löytää oma polkunsa järjestöissä. Hankkeen kohderyhmänä ovat varsinkin nuoret, jotka kokevat yksinäisyyttä, elämäntaitojen puutetta ja näköalattomuutta sekä heikkoa itseohjautuvuutta opiskeluissa. Heidän itsetunnon ja -taitojen sekä uusien omaehtoisuutta tukevien palveluiden vahvistamisella edistetään merkittävästi juuri hauraimmassa asemassa olevassa opiskelijoiden hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 9 10
Hankkeen tavoitteena on kartoittaa ja kehittää sellaisia toimintamalleja ja menetelmiä, joilla voidaan tukea sekä yhteisöllistä toimintakulttuuria kaikille että yksilöllistä ohjausta niille, jotka tarvitsevat eniten tukea elämäntaidoissa, opiskeluvalmiuksissa, siirtymissä toiselle asteelle ja työelämään sekä opiskelujen ulkopuolisessa elämässä. Näillä toimenpiteillä edistetään nuorten välistä mahdollisuuksien tasa-arvoa merkittävästi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 10
Oppilaitosten yhteisöllisen ja erityisen tuen vahvistamisella edistetään merkittävästi yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Kokonaiskoulupäivän kehittämisellä edistetään nuorten yhdenvertaisuutta erityisesti niiden nuorten kohdalla, joilla on pisimmät ja hankalimmat liikenneyhteydet oppilaitoksiin.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-