Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21249

Hankkeen nimi: Moodi

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Vantaan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0124610-9

Jakeluosoite: Lummetie 2B

Puhelinnumero: 050 3026059

Postinumero: 01300

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Iiris Nurmo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: iiris.nurmo(at)vantaa.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 302 6059

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nuorten aikuisten psykososiaalisen tuen palvelujärjestelmässä on valtakunnallisesti ja paikallisesti tunnustettuja kehittämistarpeita. Varsinkin työn ja opiskelun ulkopuolella olevien nuorten aikuisten palveluissa on puutteita.

Palveluita on paljon – mikä on hyvä asia. Ongelmana on kuitenkin, että monet palvelut ovat kestoltaan rajattuja eivätkä ne nivoudu nuorille mielekkäiksi poluiksi. Yksi ratkaisu tähän olisi, että nuori saisi tuekseen luottotyöntekijän, joka työskentelisi nuoren kanssa pitkäjänteisesti. Moodi-hankkeessa yksilöllinen, nuoren kanssa tasavertaista dialogia käyvä ja hänen itsemäärittelyään kunnioittava palvelu tukee nuoria myös sukupuolesta, sen ilmaisumuodoista ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

Vantaalla kehitettiin vuosina 2015–2017 sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli ”Pomppu” työn ja opiskelun ulkopuolella oleville, mielenterveyden haasteista kärsiville nuorille aikuisille. Hankkeessa saatiin arvokasta kokemusta siitä, miten tämän kohderyhmän palveluja voitaisiin parantaa.

Moodi-hankkeen tarkoitus on kääntää Vantaalla jo olevat resurssit nuorten hyväksi. Tämä vaatii uuden ajattelun ja muutoksen edistämistä palvelujärjestelmän tasolla – yli organisaatio- ja sektorirajojen. Työkaluksi tähän Moodissa perustetaan monialainen yhteistyöryhmä, josta vaikeassa tilanteessa olevat nuoret ja heidän luottotyöntekijänsä saavat tukea. Ryhmä edistää luottotyöntekijyysmallin leviämistä ja monialaista työparityöskentelyä. Ryhmä on äärimmäisen tarpeellinen, sillä opiskelun ulkopuolella olevat nuoret jäävät paitsi monialaisista tukiverkostoista, joita on rakennettu osaksi oppilashuoltoa.

Moodi-hankkeen visiona on rakentaa riittävän pitkäkestoinen, monialainen kuntoutuspolku psykososiaalisesti vaikeassa tilanteessa oleville nuorille aikuisille. Tavoitteena on myös parantaa kotiin jääneille nuorille aikuisille kotiin vietävän tuen muotoja kehittämällä etsivän työn ja sosiaalityön yhteistyötä tiiviimmäksi ja monipuolistaa työmenetelmiä sekä kouluttamalla työntekijöitä eri organisaatioissa.
Tarkoitus on hankkeen aikana rakentaa ja juurruttaa toimintakulttuuriin kahden organisaation välinen työparityömalli toteuttamaan kotiin vietävää työtä.


Koulutuksessa hyödynnetään mm. Palvelu olen minä! -hankeen tutkimusosiossa saatua tietoa luottamukseen perustuvasta työotteesta. Moodissa kehitetään myös yhteistyötä järjestöjen kanssa, jotta niiden osaaminen ja resurssit tulevat tehokkaammin osaksi nuorten kuntoutuspolkua. Moodissa tehdään monialaista palvelujärjestelmän kehittämistä niin asiakastyötä tekevien ammattilaisten verkostoissa kuin mm. Vantaan nuorten palveluiden koordinaatioryhmän kanssa, joka edustaa johtotasoa.

Palvelujärjestelmän kehittämisen avulla hyöty hankkeesta tulee kaikkien vantaalaisten nuorten hyväksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Vantaalla toimivat organisaatiot ja niiden työntekijät.

Mielenterveyden ongelmista ja alhaisesta toimintakyvystä kärsivät, kotiin jumittuneet nuoret aikuiset (18-25-v) Vantaalla, jotka ovat työn ja opiskelun ulkopuolella. Ikärajaus heijastelee sitä, että täysi-ikäisyys muodostaa nuoren palveluihin katkoksen, kun siirrytään aikuispuolelle. Monet nuoret putoavat tässä kohdassa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Nuoren läheiset ihmiset (huoltajat, sisarukset, mahdolliset ystävät ja kumppanit)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 270 497

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 123 759

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 360 660

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 165 011

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Vantaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
THL:n tutkimuksen (Raportteja 5/2016, ikäkohortti 1987) mukaan Vantaalla on hieman enemmän nuoria naisia, joille on kasautunut useita hyvinvointipuutteita. Myös mielenterveyden diagnooseja on naisilla hieman enemmän kuin miehillä. Toisaalta miehillä taas on huomattavasti enemmän rikollisuuteen liittyviä merkintöjä. Palvelu olen minä! -hankkeessa havaittiin, että nuorilla miehillä oli useassa tapauksessa vaikeaa päästä erikoissairaanhoidon piiriin, vaikka he itse halusivat hoitoa. Tähän vaikuttivat nuoren vaikeus sanallistaa tilannettaan sekä eräät erikoissairaanhoidon käytännöt (mm. valvottu virtsatesti). Hankkeeseen ohjautui myös useita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia nuoria. Tämä herätti pohtimaan, onko palvelujärjestelmässä puutteita, jotka koskettavat erityisesti näitä nuoria.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Yksilöllinen, nuoren kanssa tasavertaista dialogia käyvä ja hänen itsemäärittelyään kunnioittava palvelu tukee nuoria sukupuolesta, sen ilmaisumuodoista ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on lisätä nuorten yhdenvertaisuutta palvelujärjestelmää parantamalla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 0
Moodi-hanke asettuu osaksi jo olemassa olevia toimintoja, jolloin sen kuormitus ympäristölle on hyvin vähäinen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Aktiivisuuden lisääntyminen vahvistaa nuorten vastuullisuutta suhteessa ilmasto- ja ympäristökysymyksiin
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ks. edellä
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 0
Moodi-hankkeen toiminta perustuu pääasiassa aineettomiin resursseihin.Tulostukseen, kierrätykseen sekä liikkumiseen julkisilla kulkuneuvoilla kiinnitetään huomiota.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Hankkeen tavoitteena on parantaa heikossa asemassa olevien nuorten aikuisten psykososiaalista palvelujärjestelmää ja nostaa kaikkein huonoimmassa asemassa olevien nuorten toimintakykyä. Tämä lisää alueen elinvoimaisuutta myös taloudellisesti (julkisen sektorin kuormitus vähenee ja nuorten panosta yhteiskunnalle ei menetetä syrjäytymisen vuoksi).
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 6
Moodi-hankkeen ydin on aineettomia palveluja (psykososiaalinen tuki) tarjoavan järjestelmän kehittämiseen. Taidelähtöiset menetelmät avaavat nuorille mahdollisuuksia ja kiinnostusta luovaan toimintaan, aineettomien nautintojen löytämiseen
Liikkuminen ja logistiikka 3 0
Hankkeen työntekijät suosivat kävelyä, pyöräilyä ja julkisia kulkuneuvoja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 0
Hankkeen tavoite on nuoren oman toimijuuden ja osallisuuden vahvistaminen sekä elämänlaadun kohentuminen.
Tasa-arvon edistäminen 6 0
Hankkeessa edistetään heikossa asemassa olevien nuorten mahdolllisuutta tasa-arvoiseen osallistumiseen ja elämään sukupuolesta, sen ilmaisumuodoista ja sukupuoli-identiteetistä sekä seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 0
Osallisuuden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy lisäävät yhdenvertaisuutta. Monipuolisen järjestöyhteistyön avulla voidaan tulevaisuudessa edistää eri kulttuuritaustaisten nuorten asemaa palvelujärjestelmässä. Janke vahvistaa dialogisella työotteella kotiin jääneiden nuorten luottamusta yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin ja luottamaan omiin mahdollisukksiinsa
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-