Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21252

Hankkeen nimi: Arkimentori - Arkioppiminen osaksi koulutusta

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 31.1.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: PL 1001

Puhelinnumero: +358 44 7103639

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riitta Tempakka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori, tutkimusryhmän vetäjä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riitta.tempakka(at)samk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 7103639

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kehittää Satakunnan alueen mikro-ja pk-sektorin yritysten ja Satakunnan ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden yhteistyönä mentorointimalli, joka mahdollistaa räätälöidyt, eri insinöörialojen rajat ylittävät ja yhtenäiset kriteerit täyttävät mentorointikäytännöt alan yritysten, asiantuntijoiden ja ammattilaisten käyttöön ilman työläitä suunnitteluprosesseja.

Mentorointimallin kehittämisessä sekä yrityksiltä kerättävien osaamisen ylläpidon ja jatkuvuuden kipukohtien koonnissa ja tuottamisessa keskitytään suoraan työelämästä, yrityksiltä, tuleviin kehittämiseen liittyviin tarpeisiin. Keskiössä ovat yritysten tarpeet, jotta löydetään oikeita osaamisia, ja kehitetään uusia, yhtenäisiä ja innovatiivisia mentoroinnin toteuttamistapoja ammatillisen insinööriosaamisen lisäämiseksi rakennemuutosaloilla. Mentorointimallin avulla saadaan siirrettyä osaamista yrityksen sisällä kokeneilta osaajilta uusille henkilöille, ja näin varmistetaan osaamisintensiivinen työvoima suoraan yrityksen osaamistarpeeseen.

Mentorointimallin soveltuvuutta pilotoidaan alueen kasvu- ja rakennemuutosalojen mikro- ja pk-yrityksissä. Pilottiin valitaan osallistujat työelämästä hankkeessa määriteltyjen kriteerien mukaan. Mentorointimalin avulla lisätään yritysten osaamisen siirtoa ja ammatillista insinööriosaamista. Hankkeen tulosten kautta rakentuva osaaminen ja mentorointimalli mahdollistavat kasvu- ja rakennemuutosaloille uudenlaisen osaamisen jatkuvuuden ja jakamisen sekä osaavan työvoiman saannin. Tuloksena syntyy mentorointimalli, yhtenäinen toimintamalli, yhteistyö yritysverkoston ja korkeakoulun välillä lisääntyy ja ammatillinen insinöörikoulutus pystyy vastaamaan paremmin alan ja yritysten tarpeisiin ja kehitykseen. Hankkeen tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä yrityksissä ja insinöörikoulutuksessa. Mentorointimalli mahdollistaa monialaisen ammattiosaamisen koulutuksen järjestämisen joustavasti yhteistyössä yritysten ja koulutusorganisaation kanssa. Hankkeen jälkeen mentorointimallia voidaan hyödyntää eri alojen yrityksissä laajasti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat Satakunnan alueen mikro- ja pk-yritykset, henkilöstö ja yrittäjät, joiden insinööriosaamisen tarve on kasvanut tai on muutoksessa, ja haluavat kehittää osaamistaan vastaamaan yrityksen tarpeita sekä hankkimaan työn ohessa työssä vaadittavia pätevyyksiä. Kohdeyritysten henkilöstö, yrittäjät ja työelämässä olevat opiskelunsa keskeyttäneet, jotka mahdollisesti jatkavat opintojaan myöhemmin tai suuntaavat osaamistaan uudelle alalle.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä hankkeessa ovat muut ei hankkeeseen osallistuvat Satakunnan elinkeinoelämässä toimivat yritykset. Kohderyhmään sisältyy opettajat ja opiskelijat ammattikorkeakoulussa, muiden koulutusasteiden opiskelijat ja opinto-ohjaajat sekä työmarkkinoilla toimivat muut työntekijät. Lisäksi hankkeen kohderyhmänä toimivat SAMKin opetuksen pedagogiset kehittäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 159 993

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 143 761

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 228 561

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 205 373

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Rauman, Porin, Pohjois-Satakunnan

Kunnat: Rauma, Siikainen, Nakkila, Pomarkku, Pori, Harjavalta, Kokemäki, Ulvila, Kankaanpää, Säkylä, Huittinen, Eura, Merikarvia, Jämijärvi, Karvia, Eurajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 17

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 45

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmistelussa on huomioitu tekniikan- ja liikenteen alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden miesvoittoisuus. Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 140 792 opiskelijaa (naisia 74 641) vuonna 2016. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 53 prosenttia oli naisia mutta tekniikan- ja liikenteen alalla naisten osuus oli 15 prosenttia. Tekniikan- ja liikenteenalan tutkinnoista neljä viidestä oli miesten suorittamia. (Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto, SVT, Ammattikorkeakouluissa Suoritetut Tutkinnot). Hankkeen osallistujiksi tarvitaan sekä naisia että miehiä, mutta käytännössä osallistujista enemmistö on miehiä, koska hanke kohdistuu tekniikan alalle, jossa enemmistä on miehiä. Naisten osuus tekniikan alalla on 22%, opiskelijoista 24 %. TEKin työmarkkinatutkimus (2015) mukaan. Muutama esimerkki ammattiryhmittäin tekniikan alalla (Tilastokeskus) • Tekniikan erityisasiantuntijat (pl. sähköteknologia) miehet 83 % ja naiset 17 % • Sähköteknologian erityisasiantuntijat miehet 89 % ja naiset 11 % • Fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijat miehet 80 % ja naiset 20 %
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Insinööriliiton teettämän tutkimuksen mukaan, vuonna 2015 valmistuneiden insinöörien sijoittumisessa työelämään sekä naisilla että miehillä oli valmistuessaan yhtä paljon työkokemusta, mutta miehillä oli naisia keskimäärin kuukausi enemmän oman alan työkokemusta. Erot työkokemuksenmäärässä ovat hieman tasoittuneet viime vuodesta, vaikka miehillä on yhä edelleen hieman naisia enemmän oman alan työkokemusta valmistuessaan. (Insinööriliitto IL ry, Vastavalmistuneet insinöörit työmarkkinoilla Tutkimus vuonna 2015 valmistuneiden insinöörien sijoittumisesta työelämään) Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan sukupuolinäkökulma, niin että yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimenpiteisiin ja yritysten kanssa verkostoitumiseen toteutuvat sekä nais- että miesopiskelijoille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 3
Hankkeen toimenpiteillä kehitetään paikallisen elinkeinorakenteen osaamisen siirtoa asiantutntijoilta nykyisille ja tuleville työntekijöille, sekä kehittetään koulutus- ja opetustoimintaa työelämää tukevaan suuntaan. Toimenpiteillä osaavan työvoiman saanti j apysyvyys alueella paranee
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 2
Hankkeen toimenpiteillä kehitetään teollisuusyritysten aineettoman osaamisen siirtoa tuleville asiantuntijoille jo heidän koulutuksen suoritusvaiheessa, jolloin vapautetaan työuran aloituksesta resurssia työtehtävien suorittamiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 6 7
Hanke välillisesti optimoi opiskelijan liikkumista yrityksen, korkeakoulun ja kodin välillä, jolloin hiilijalanjälki pienenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 4
Tyytyväisyydessä koulutukseen on myös nähtävissä eroja työkokemuksen karttuessa. Yritysten henkilöstön työtyytyväisyydessä on huomattu positiivista muutosta, kun osaamisen kehittämisessä on panostettu ammatilliseen koulutukseen ja sisäisen toiminnan kehittämiseen. (Raisio, Ilmarinen) Sama pätee myös valmistuviin insinööreihin. Esimerkiksi vuonna 2015 tutkimus valmistuneiden insinöörien sijoittumisesta työelämään (Insinööriliitto IL ry, Vastavalmistuneet insinöörit työmarkkinoilla) Kun ennen valmistumista hankitun oman alan työkokemuksen määrä kasvaa, tyytyväisyys koulutukseen lisääntyy. Erityisesti tämä näkyy niillä, jotka olivat koulutukseensa täysin tyytyväisiä. Niistä, joilla työkokemusta oli alle kuusi kuukautta, keskimääräistä harvempi oli tyytyväisiä koulutukseen. Niistä, joilla työkokemusta oli kertynyt puolesta vuodesta vuoteen, kaksi kolmannesta oli tyytyväisiä koulutukseen. Yli kaksi vuotta työkokemusta keränneistä melkein neljä viidestä oli tyytyväinen koulutukseensa. Toisaalta työ- paikan saaminen heti valmistuttua oli helpompaa, kun opintojen aikana oli kertynyt oman alan työkokemusta. (Insinööriliitto IL ry, Vastavalmistuneet insinöörit työmarkkinoilla Tutkimus vuonna 2015 valmistuneiden insinöörien sijoittumisesta työelämään)
Tasa-arvon edistäminen 6 5
Naisosallistujia houkutellaan markkinoimalla joustavaa oppimispolkua, joka mahdollistaa työn, opiskelun ja perheen yhteensovittamisen. Pilotissa opiskelu tapahtuu työpaikalla työaikana. Toimenpiteenä on mm. tietoisuuden lisääminen työpaikalla, naisilla samat mahdollisuudet osallistua koulutukseen. Jotta naisia saadaan mukaan, tarvitaan esikuvia, mentoreita ja työkaluja. Tarkoituksena ei ole pelkästään naisten kiinnostuksen herättämisestä tekniikkaan vaan on tärkeää ymmärtää, että naiset voivat olla mukana vaikuttamassa tekniikan alan kehitykseen. Esimerkkinä muille, hankkeen toteuttajan, SAMKin, osalta osallistuvista asiantuntijoista ainakin 3 on naisia - mahdollisina esikuvina. Toivottavasti heidän avulla saadaan houkuteltua mukaan osallistujiksi naisia hankkeen kohdeyrityksistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa kehitettiin Satakunnan alueen mikro- ja pk-sektorin yritysten ja Satakunnan ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden yhteistyönä mentorointimalli, joka mahdollistaa räätälöidyt, eri insinöörialojen rajat ylittävät ja yhtenäiset kriteerit täyttävät mentorointikäytännöt, alan yritysten, asiantuntijoiden ja ammattilaisten käyttöön ilman työläitä suunnitteluprosesseja.

Mentorointimallin kehittämisessä sekä yrityksiltä kerättävien osaamisen ylläpidon ja jatkuvuuden kipukohtien koonnissa ja tuottamisessa keskityttiin suoraan työelämästä, yrityksiltä, tuleviin kehittämiseen liittyviin tarpeisiin. Keskiössä olivat yritysten tarpeet, jolloin löydetään oikeat osaamiset ja kehitetään uusia yhtenäisiä ja innovatiivisia mentoroinnin toteuttamistapoja ammatillisen insinööriosaamisen lisäämiseksi rakennemuutosaloilla. Mentorointimallin avulla voidaan siirtää osaamista yrityksen sisällä kokeneilta osaajilta uusille henkilöille, ja näin varmistetaan osaamisintensiivinen työvoima suoraan yrityksen osaamistarpeeseen.

Tarvekartoitusten analysoinnin perusteella löydettiin osaamistarpeita:
• hinnoittelu ja kustannus-seurantamenetelmien kehittämisessä
• tuotekehitysprojektien ohjaamisessa
• myyntiosaamisessa
• sähköpätevyys
• yleinen sähkötekninen osaaminen
• toimiminen asiakasrajapinnassa
• työnjohtajan pätevyys
• kunnossapito
• prosessisuunnittelu ja -kuvaus
• toiminnanohjausjärjestelmän käyttö
• projektitoiminta.

Hankkeessa tehtiin esiselvitys, jossa kartoitettiin mentoroinnin nykytilaa tekniikan alalla Suomessa. Esiselvityksessä tutkittiin mentoroinnin peruskäsitteitä, toteutustapoja sekä rooleja. Työssä kartoitettiin myös mentorointiprosessin vaiheet, teemat, tavoitteet ja mahdollisesti esiintyvät haasteet sekä mentoroinnin hyödyt eri osapuolille. Esiselvitystä käytettiin mentorointimallin luomisen apuna. Mentorointimallin soveltuvuutta pilotoitiin alueen kasvu- ja rakennemuutosalojen mikro- ja pk-yrityksissä. Mentorointimalin avulla lisättiin osaamisen siirtoa ja ammatillista insinööriosaamista. Mentorointimallista tehtiin opas (mentorointiopas), jonka avulla yritykset voivat toteuttaa mentorointia itsenäisesti. Oppaasta löytyy selkeitä ohjeita sekä aktorille että mentorille.Oppaan pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019101032132

Hankkeen tulosten kautta rakentuva osaaminen ja mentorointimalli mahdollistavat kasvu- ja rakennemuutosaloille uudenlaisen osaamisen jatkuvuuden ja jakamisen sekä osaavan työvoiman saannin. Tuloksena syntyi mentorointimalli, yhtenäinen toimintamalli. Myös yhteistyö yritysverkoston ja korkeakoulun välillä lisääntyi ja näin ammatillinen insinöörikoulutus pystyy vastaamaan paremmin alan ja yritysten tarpeisiin sekä kehitykseen. Hankkeen tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä yrityksissä ja insinöörikoulutuksessa. Mentorointimalli mahdollistaa monialaisen ammattiosaamisen koulutuksen järjestämisen joustavasti yhteistyössä yritysten ja koulutusorganisaation kanssa. Hankkeen jälkeen mentorointimallia voidaan hyödyntää eri alojen yrityksissä laajasti. Lisäksi hankkeen ensimmäinen infotapahtuma Teknologia työnä-päivä oli niin hyvä kohtaamis- ja verkostoitumistilaisuus, että se toteutetaan jatkossakin korkeakoulun ja yritysten yhteistyönä.