Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21254

Hankkeen nimi: Kulttuurisensitiivinen opinpolku Lapissa

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2018 ja päättyy 31.1.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: Lapin yliopisto, PL 122, 96101 Rovaniemi

Puhelinnumero: 016 341 341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Merja Paksuniemi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopistonlehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: merja.paksuniemi(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 484 4141

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

"Kulttuurisensitiivinen opinpolku Lapissa" on Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan toteuttama hanke, mikä toteuttaa rakennerahaston TL4, erityistavoitetta 9.1, Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen. Hanke toteutetaan ajalla 1.2.2018-31.1.2020 yhteistyössä Lapin ammattiopiston, Lapin matkailuopiston, Lapin urheiluopiston, Saamelaislukion ja Rovaniemen koulutoimen kanssa.

HANKKEEN TAVOITTEET
Aiemmassa Opintie sujuvaksi -hankkeessa kävi ilmi, että tukea siirtymävaiheeseen peruskoulusta toiselle asteelle tarvitaan. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä koulutusta järjestävien tahojen (Lapin ammattiopiston, Lapin matkailuopiston, Lapin urheiluopiston, Saamelaislukion ja Rovaniemen koulutoimen) kanssa, suunnittelemalla hankkeen toimintojen sisällöt ja toteutustavat yhdessä. Hankkeessa vastataan kohderyhmän esille nostamiin tarpeisiin siirtymien tukemiseen liittyen. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja toteuttaa maahanmuuttaja- ja saamelaisoppilaiden siirtymävaihetta sujuvoittavia toimia ja auttaa heitä valitsemaan omia opinpolkujaan muun muassa opinto- ja oppilaanohjauksen avulla. Toiminta toteutetaan käytännön yhteistyönä siirtymävaiheessa työskentelevien ammattilaisten, maahanmuuttaja- ja saamelaisoppilaiden sekä opettajaksi opiskelevien kanssa.

HANKKEEN TOIMENPITEET
1. Erilaisten siirtymävaihetta tukevia työpajojen järjestäminen kulttuurisensitiivisyys –teemaan liittyen yhteistyössä lähettävien ja vastaanottavien oppilaitosten henkilöstölle, luokanopettajiksi opiskeleville sekä siirtymävaiheessa oleville henkilöille
2. Vertaistukitoiminnan kehittäminen pysyväksi tukimuodoksi helpottamaan kouluvalinnan tekemistä ja valinnan jälkeistä sopeutumista uuteen opiskelupaikkaan ja –yhteisöön
3. Opetusvideon valmistaminen erilaisen kulttuuritaustan omaavien henkilöiden erilaisista urapoluista ja niihin vaikuttaneista tekijöistä
4. Palautteen kerääminen ja toiminnan suuntaaminen sen pohjalta yhteistyössä kohderyhmän kanssa
5. Hankkeen aikana kehitetään menetelmiä ja toimintamalleja, joiden avulla siirtymävaiheessa olevat nuoret kykenevät tekemään itsenäisiä valintoja opinpolkuja suunnitellessaan
6. Horisontaalisten vaikutusten arviointi. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään menetelmien ja toimintamallien jatkotyöstämisessä.
7. Opaskirjasen tekeminen hankkeen aikana kerätyn tiedon pohjalta. Opaskirjanen esittelee erilaisia toimenpide-ehdotuksia siirtymävaiheen tukemiseen ja toimii työvälineenä henkilöstölle
8. Hankkeen toiminnoista, kerätystä tiedosta, menetelmistä ja tuloksista tiedottaminen

HANKKEEN TULOKSET
Hankkeen aikana pidetyt työpajat auttavat siirtymävaiheessa työskenteleviä henkilöitä näkemään siirtymävaiheen merkityksellisenä ja yksilöllisenä tapahtumana, jossa oppilaiden kulttuurillinen tausta on keskiössä. Työpajoihin osallistuvat nuoret aktivoituvat miettimään konkreettisia toimenpiteitä ja ratkaisuja, jotka mahdollistavat siirtymisen haluamaansa oppilaitokseen. Luokanopettajiksi opiskelevat saavat jo opintojensa aikana tärkeää tietoa ja valmiuksia tulevaan työhönsä kulttuurisensitiivisistä näkökulmista.
Hankkeen aikana kehitetyt menetelmät jäävät käytännöiksi oppilaitoksiin ja kuntiin myös hankkeen päättymisen jälkeen, näin ne hyödyntävät myös myöhemmin siirtymävaiheessa olevia henkilöitä. Hankkeen toimintamallien avulla tuetaan tuetaan ja motivoidaan maahanmuuttaja- ja saamelaisoppilaita heidän koulusiirtymissään sekä annetaan käytännönläheisiä työkaluja henkilöstölle.
Hankkeen hyvät käytännöt, joita hyödyntäen siirtymävaiheessa olevat nuoret pystyvät tekemään päätöksen omasta opinpolusta peruskoulun jälkeen. Kehitellyt toimintamallit ovat hankkeen jälkeen käytettävissä sellaisenaan tai muunneltuna kontekstiin sopivaksi myös laajemmin. Ne ennaltaehkäisevät ongelmia koulusiirtymissä ja lisäävät dialogia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat peruskoulun päättävät maahanmuuttaja- ja saamelaisoppilaat. Kohderyhmään kuuluvat myös peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten henkilökunta, opinto-ohjaajat, opettajaksi opiskelevat ja muut siirtymävaiheessa työskentelevät henkilöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat oppilaiden perheet, lastentarhanopettaja- ja erityisopettajakoulutuksessa olevat henkilöt. Lisäksi ryhmään kuuluvat siirtymävaiheessa tulevaisuudessa olevat henkilöt ja heidän perheensä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 118 441

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 118 441

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 152 367

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 148 050

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Pohjois-Lapin

Kunnat: Rovaniemi, Utsjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 240

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa ei ole tehty varsinaista toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta, mutta toiminnassa otetaan sukupuolen näkökulma huomioon. Aiemmin tehdyn selvityshankkeen mukaan maahanmuuttajatytöt eivät hakeneet heitä eniten kiinnostavaan oppilaitokseen, saamelaispojat ovat vaarassa lopettaa koulunkäynnin peruskouluun.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kyllä, hankkeessa otetaan huomioon sukupuolinäkökulma, joka tuodaan esille raportoinnissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on osittain sukupuolten tasa-arvon koulutuksellinen edistäminen juuri saamelaispoikien ja maahanmuuttajatyttöjen kohdalla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Hankkeen pyrkimyksenä on vaikuttaa siihen, että Lapissa asuvat maahanmuuttaja- ja saamelaisoppilaat jatkavat opintietään peruskoulun jälkeen ja kouluttautuvat ammattiin. Tavoitteena on tehdä näkyväksi valmistavassa olevien tilanne ja vaikuttaa myös heidän koulutusmahdollisuuksiinsa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 8
Hankkeen aikana tehdyt toimenpiteet edesauttavat siirtymävaihetta: henkilökunnalle lisääntyy tietoisuus kohderyhmään kuuluvien oppilaiden erityisyydestä, oppilailla siirtymävaihe sujuvoituu.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Hankkeen aikana tehdyt toimenpiteet, kerätty tieto ja sen raportointi helpottavat opiskelupaikkojen valintoja myös kauempaa kotoa
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 8
Hankkeen toimenpiteillä on välitön vaikutus kohderyhmään. Ne vaikuttavat myös myöhemmin siirtymävaiheessa työskenteleviä henkilöitä, olevia oppilaita ja heidän perheitään.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hankkeen aikana saamelais- ja maahanmuuttajaoppilaiden koulutuksellinen tasa-arvo kohenee, huomiota kiinnitetään myös sukupuolten väliseen tasa-arvoon.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Kulttuurisen ja yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden edistäminen on hankkeen toiminnan keskiössä. Tavoitteena on taata maahanmuuttaja- ja saamelaisoppilaille samanlaiset koulutukselliset mahdollisuudet kuin valtaväestöön kuuluville.
Kulttuuriympäristö 9 9
Hankkeessa painottuu kulttuuriympäristö johon kiinnittyy läheisesti kulttuurilliset erot ja kulttuurisensitiivisyys.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kulttuurisensitiivinen opinpolku Lapissa toteutti rakennerahaston TL4, erityistavoitetta 9.1, Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien
palveluiden parantaminen. Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä koulutusta järjestävien tahojen (Lapin ammattiopiston, Lapin
matkailuopiston, Lapin urheiluopiston, Saamelaislukion ja Rovaniemen koulutoimen) kanssa, suunnittelemalla
hankkeen toimintojen sisällöt ja toteutustavat yhdessä. Hankkeessa vastattiin kohderyhmän esille nostamiin tarpeisiin
siirtymien tukemiseen liittyen. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja toteuttaa maahanmuuttaja- ja saamelaisoppilaiden
siirtymävaihetta sujuvoittavia toimia ja auttaa heitä valitsemaan omia opinpolkujaan muun muassa opinto- ja
oppilaanohjauksen avulla. Toiminta toteutettiin käytännön yhteistyönä siirtymävaiheessa työskentelevien
ammattilaisten, maahanmuuttaja- ja saamelaisoppilaiden sekä opettajaksi opiskelevien kanssa.

Hankkeen toiminta muodostui työpajoista, vertaistukitoiminnan kehittämisestä, opetusvideoiden kuvaamisesta, menetelmien kehittämisestä, opaskirjasen kirjoittamisesta ja tiedottamisesta.

Hankkeen aikana järjestettiin kulttuurisensitiivisyys-teemaan liittyviä tyopajoja opettajaksi opiskeleville, alakoulun opettajille ja peruskoulun oppilaille. Oppilaiden kanssa toteutettiin tulevaisuuden muistelu menetelmää: oppilaat loivat kuvitteellisen hahmon, jolle he suunnittelivat ammatti- ja urapolkuja. Lopuksi oppilaiden kanssa keskusteltiin erilaisista ammateista ja opiskelumahdollisuuksista. Keväällä 2018 ensimmäisen vuosikurssin luokanopettajaopiselijoille toteutettiin learning cafe-menetelmää hyödyntäviä työpajoja osana historian ja yhteiskuntaopin opintojaksoa. Opiskelijat laativat tuntisuunnitelmia erilaisiin kulttuurisensitiivisyyttä vaativiin tilanteisiin. Keväällä 2019 toteutusta muutettiin siten, että käsittelyn aiheena olivat Lapsen oikeudet kulttuurisensitiivisyyteen liittyen. Toisella toteuskerralla opiskelijoiden esittelyt myös nauhoitettiin. Osasta esityksistä laadittiin lisäksi podcast-esityksiä, joita jatkotyöstetään myöhemmin.

Mentorointitoiminta jalkautettiin Rovaniemellä kahteen lukioon. Toiminta toteutettiin lukion tutor-oppilaille suunnattujen vertaistukikoulutusten muodossa. Koulutuksissa opiskelijat perehdytettiin vertaistuki- ja mentorointitoiminnan sekä kulttuurisensitiivisyyden periaatteisiin. Heille esiteltiin mentorointitoiminnan malli, jonka avulla toimintaa voi toteuttaa.

Hankkeen aikana tuotettiin yhteensä viisi opetusvideota. Videoilla maahanmuuttaja- tai saamelaistaustaiset henkilöt kertovat opiskelu- ja uravalinnoistaan ja niiden syistä. Kahden videon kuvaamisesta vastasi mediakasvatuksen opiskelija ja kolmen videon kuvaamisesta paikallinen kuvaamiseen erikoistunut yritys.

Työpajat ja mentorointitoiminta tarjosivat arvokasta tietoa opetushenkilöstön osaamisen kehittämistarpeista sekä siirtymävaiheessa olevien oppilaiden tuen tarpeista. Toiminnan kautta saatu tieto koottiin opaskirjaseen "Opaskirja oppilaan kohtaamiseen monikulttuurisessa koulun arjessa". Teos esittelee tietoa kult-tuurisensitiivisyydestä tutkimukseen pohjautuen ja se pyrkii vastaamaan tarpeeseen hallita moninaistuva opetuskonteksti. Opaskirjassa esitellään käytännön esimerkkejä, jotka ovat sovellettavissa luokanopettajankoulutukseen sekä vähemmistö- ja maahanmuuttajataustaisten ryhmien ohjaamiseen ja opettamiseen. Erityisesti opettajat ja luokanopettajaopiskelijat tarvitsevat tietoa kulttuurisensitiivisyyden teoriasta ja käytännöstä, joita he voivat hyödyntää käytännöntyössään. Opaskirjassa kirjoittavat kahden hankkeen, Kulttuurisensitiivinen opinpolku Lapissa ja Ideoita arkeen! Täydennyskoulutusta maahanmuuttajien opettamiseen Lapissa, asiantuntijat ja kutsutut kirjoittajat.

Hankkeen toiminnoista, kerätystä tiedosta, menetelmistä ja tuloksista on tiedotettu koko hankkeen ajan ja sen jälkeen. Hankkeesta on tiedotettu lehdissä, mm. Lapin Kansassa, Lapin yliopiston Kide-lehdessä. Opetusvideoiden julkaisemisesta ja hankkeen loppuseminaarista on tiedotettu yliopiston pääsivulla ja Siirtolaisuusinstituutin kanavissa. Opetusvideoita on jaettu sosiaalisen median kanavissa. Videoihin on tehty englanninkieliset tekstitykset, joten ne tavoittavat laajemman yleisön. Opaskirja on julkaistu sähköisessä muodossa. Painettu kirja on lähetetty kaikkiin Lapin peruskouluihin. Opaskirjasen pohjalta on julkaistu lyhyt kirjoitus suomeksi ja kolmella saamen kielellä. Julkaisu on elektroninen.