|
|
|
Hankekoodi: S21256
Hankkeen nimi: Kannabisinterventio nuorille kannabiksen käyttäjille
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö
Hakijan virallinen nimi: Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Förebyggande rusmedelsarbete EHYT rf
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 2433194-7
Jakeluosoite: Elimäenkatu 25-27
Puhelinnumero: 0505977555
Postinumero: 00510
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.ehyt.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kim Kannussaari
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kim.kannussaari(at)ehyt.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505977555
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hanke on EHYT ry:n ja YAD ry:n valtakunnallinen yhteishanke, joka toteutetaan 1.1.2018 – 31.12.2020.
Hankkeesta hyötyvät kannabista käyttävät nuoret, jotka saavat hankkeessa kehitettävän interventiomallien avulla tukea kannabiksen käytön lopettamiseen tai vähentämiseen ja sitä kautta paremmat mahdollisuudet kiinnittyä opiskeluihin ja/tai työelämään. Etenkin 2. asteen opinnoista tippuminen lisää riskiä moniin syrjäytymistä synnyttäviin asioihin, joista yhtenä on kannabiksen käytön runsastuminen.
Kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulun oppilaista kannabista on kokeillut 9%, lukiolaisista 12% ja ammattiin opiskelevista 21%. Hankkeessa toteutettavilla interventiomalleilla on kuitenkin tarkoitus kohdata ne nuoret, joiden käyttö on säännöllisempää ja ovat riskiryhmässä. Tämän ryhmän laajuudesta saadaan kuva tarkastelemalla Kouluterveyskyselyn kysymystä viimeisimmän 30 päivän aikaisesta huumeidenkäytöstä. Peruskoululaisista 6%, lukiolaisista 4% ja ammattiin opiskelevista 8% on kyselyn perusteella käyttänyt huumeita viimeisimmän 30 päivän aikana.
Hankkeen tavoitteena on
1.Havahduttaa kannabiksen käyttäjät tunnistamaan käytön riskejä
2.Tarjota kannabiksen käyttäjille välineitä omaehtoiseen käytön vähentämiseen ja lopettamiseen
3.Vertaistoimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden toimintavalmiuksien ja roolin vakiinnuttaminen
4.Vähentää erityispalveluiden tarvetta
5.Lieventää kannabiksen käytöstä aiheutuvaa leimaa
6.Vahvistaa opiskelu- ja työelämävalmiuksia
7.Juurruttaa toimintamallit nuoria kannabiksen käyttäjiä kohtaavien ammattilaisten keskuuteen
Näihin tavoitteisiin päästään seuraavilla toimenpiteillä
1. Lisätään kohderyhmien kannabistietämystä kouluttamalla
2. Koulutetaan nuoria kohtaavat ammattilaiset hankkeen mallin mukaisesti
3. Kartoitetaan ja tuotetaan saataville parhaat mahdolliset oma-apumallit kansainvälisesti, eri alustoilla
4. Tuoda vertaistoimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kokemukset mallin kehittämiseen
5. Ollaan aktiivisia verkostoissa sekä tarjotaan asiantuntijuutta niihin.
6. Selvitetään kannabiksen käyttö ja merkitys nuorten keskuudessa hankkeen alkuvaiheessa
7. Loppukartoitukset kohderyhmille
8. Arvioidaan ja raportoidaan hanke ja sen tulokset alussa, puolessa välissä sekä lopussa
9. Hallinnoidaan hanketta riittävillä resursseilla
10. Hyödynnetään hankkeessa olevia yhteistyötahoja
11. Hankkeen ja sen tulosten arviointi
12. Hankkeen hyvä hallinnointi
Hankkeen tuotoksena syntyy interventiomallit, joiden avulla nuorten kannabiksen käyttäjien käyttö loppuu tai vähenee. Heidän osallisuutensa vahvistuu ja opiskelu- ja työelämävalmiudet paranevat. Mallit luodaan yhdessä nuorten vertaisryhmän kanssa tarkkaan arvioiden sekä keskusteluilla ryhmän kanssa.
Hankkeen tuloksena tietämys kannabiksesta lisääntyy ja sitä kautta myös leimaantuminen kannabiksen käyttäjien osalta vähenee.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on kannabista käyttävät nuoret, jotka tavoitetaan hankkeessa mukana olevien ammattilaisten avulla eri palveluista (opiskeluterveydenhuolto, nuorisotyö, ohjaamot, ym.). Kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulun oppilaista kannabista on kokeillut 9%, lukiolaisista 12% ja ammattiin opiskelevista 21%. Hankkeessa toteutettavalla interventiomalleilla on kuitenkin tarkoitus kohdata ne nuoret, joiden käyttö on säännöllisempää ja ovat riskiryhmässä. Tämän ryhmän laajuudesta saadaan kuva tarkastelemalla Kouluterveyskyselyn kysymystä viimeisimmän 30 päivän aikaisesta huumeidenkäytöstä. Peruskoululaisista 6% (10519 oppilasta), lukiolaisista 4% (4144 opiskelijaa) ja ammattiin opiskelevista 8% (9776 opiskelijaa) on kyselyn perusteella käyttänyt huumeita viimeisimmän 30 päivän aikana. Näistäkin suurin osa ensikertalaisia, eikä käyttö ole tullut tai tule ammattilaisten tietoon.
Hankkeen alussa korostuu vertaisryhmien rooli ja näistä valitaan yksi ryhmä toimintaan mukaan tiiviimmin. Heidän avullaan kehitetään malleja ja ryhmä toimii koko hankkeen ajan hanketyöntekijöiden apuna. Hankkeessa kehitettyjä interventiomalleja koulutetaan ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat kannabista käyttäviä nuoria.
Välillisesti kohteena ovat ammattilaiset, jotka työssään kohtaavat nuoria, joilla on kokeilua runsaampaa kannabiksen käyttöä. Näitä ammattilaisia ovat terveydenhoitajat, etsivät nuorisotyöntekijät, srk:n erityisnuorisotyö, nuorisotyöntekijät, ohjaamoiden henkilöstö ja mahdolliset muut ammattilaiset, joilta hankkeen aikana nousee tarve mallille (esim. Poliisin ankkuri-toiminta).
Hankkeen aikaiset koulutukset tullaan pitämään pääsääntöisesti avoimina kaikille, jotta saadaan koulutettua mahdollisimman suuri joukko ammattilaisia.
Myös näiden nuorten vanhempien katsotaan olevan välillisenä kohteena, etenkin alaikäisten kohdalla, lastensuojelun näkökulmasta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 336 141
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 259 433
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 336 141
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 259 433
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 200
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 1 |
| Hankkeessa tullaan huomioimaan kestävä kehitys. Sosiaalisesta näkökulmasta hankkeella vähennetään huono-osaisuutta, joka osaltaan parantaa kulutustottumuksia ja parantaa luonnonvarojen kestävyyttä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 1 |
| Hankkeessa tullaan huomioimaan kestävä kehitys. Sosiaalisesta näkökulmasta hankkeella vähennetään huono-osaisuutta, joka osaltaan parantaa kulutustottumuksia ja parantaa luonnonvarojen kestävyyttä ja sitä kautta vähentää ilmastonmuutoksen riskiä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Hankkeessa tullaan huomioimaan kestävä kehitys. Sosiaalisesta näkökulmasta hankkeella vähennetään huono-osaisuutta, joka osaltaan parantaa kulutustottumuksia ja parantaa luonnonvarojen kestävyyttä sekä luonnon monimuotoisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Hankkeessa tullaan huomioimaan kestävä kehitys. Sosiaalisesta näkökulmasta hankkeella vähennetään huono-osaisuutta, joka osaltaan parantaa kulutustottumuksia ja parantaa luonnonvarojen kestävyyttä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Hankkeessa tullaan huomioimaan kestävä kehitys. Sosiaalisesta näkökulmasta hankkeella vähennetään huono-osaisuutta, joka osaltaan parantaa kulutustottumuksia ja parantaa luonnonvarojen kestävyyttä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 1 |
| Hankkeessa tullaan huomioimaan kestävä kehitys. Sosiaalisesta näkökulmasta hankkeella vähennetään huono-osaisuutta, joka osaltaan parantaa kulutustottumuksia ja parantaa luonnonvarojen kestävyyttä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Hankkeessa tullaan huomioimaan kestävä kehitys. Sosiaalisesta näkökulmasta hankkeella vähennetään huono-osaisuutta, joka osaltaan parantaa kulutustottumuksia ja parantaa luonnonvarojen kestävyyttä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 1 |
| Päihdeongelmien hoidossa varhainen puuttuminen on kustannustehokasta, joka heijastuu globaalisti, valtakunnallisesti sekä paikallisesti. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 1 |
| Päihdeongelmien hoidossa varhainen puuttuminen on kustannustehokasta, joka heijastuu globaalisti, valtakunnallisesti sekä paikallisesti. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 1 |
| Päihdeongelmien hoidossa varhainen puuttuminen on kustannustehokasta, joka heijastuu globaalisti, valtakunnallisesti sekä paikallisesti. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa edistetään nimenomaan mukana olevien hyvinvointia. Hyvinvointia lisää osallisuuden kokemus ja leimaantumisen vähentyminen. Tätä kautta syrjäytymisriski pienenee. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 5 |
| Hankkeen kohderyhmä on riskissä syrjäytyä ja etenkin huumeidenkäyttäjät ovat marginaalissa. Osallisuuden kokemus ja leiman vähentäminen lisää kohderyhmän kiinnittymistä yhteiskuntaan ja lisää tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 2 |
| Hankkeen kohderyhmä on riskissä syrjäytyä ja etenkin huumeidenkäyttäjät ovat marginaalissa. Osallisuuden kokemus ja leiman vähentäminen lisää kohderyhmän kiinnittymistä yhteiskuntaan. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 1 |
| Hankkeen kohderyhmä on riskissä syrjäytyä ja etenkin huumeidenkäyttäjät ovat marginaalissa. Osallisuuden kokemus ja leiman vähentäminen lisää kohderyhmän kiinnittymistä yhteiskuntaan. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 1 |
| Hankkeessa tullaan huomioimaan kestävä kehitys. Sosiaalisesta näkökulmasta hankkeella vähennetään huono-osaisuutta, joka osaltaan parantaa kulutustottumuksia ja parantaa luonnonvarojen kestävyyttä. | ||
Kannabisinterventio nuorille kannabiksen käyttäjille -hanke (2018–2020) oli kahden järjestön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ja YAD Youth Against Drugs ry:n yhteishanke.
Hankkeen tavoitteena oli auttaa kannabista käyttäviä nuoria lyhytintervention ja oma-avun avulla kannabiksen käytön vähentämisessä, lopettamisessa ja/tai haittojen vähentämisessä. Tämän tavoitteen tueksi luotiin interventiomalli, KASVI-interventio, sekä useita työkaluja keskustelun, puheeksioton ja interventioiden tueksi. KASVI-interventiota työkaluineen koulutettiin valtakunnallisesti ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat kannabista kokeilleita tai käyttäviä nuoria. Koulutustilaisuuksia järjestettiin 336 kappaletta, joissa koulutettiin 13448 ammattilaista tai alalle opiskelevaa henkilöä. KASVI-interventio sekä työkalut löytyvät osoitteesta www.kannabishanke.fi
Hankkeelle tehdyllä arviointitutkimuksella selvitettiin KASVI-intervention sekä työkalujen käytettävyyttä ennen kaikkea ammattilaisten keskuudessa. Tulosten perusteella voi nähdä, että työkaluille on ollut tarve ja ne koettiin hyödyllisiksi. Useat ammattilaiset näkivät niiden toimivan juuri siinä tarkoituksessa, mihin ne hankkeessa oli kehitettykin eli käytön vähentämisen ja lopettamisen tueksi. Arviointitutkimuksen tuloksissa näkyi nuorten vastauksissa monin osin päinvastaista näkökulmaa. Osittain tämä ero johtui, siitä, että työkalut eivät olleet suurelle osalle tutkimukseen osallistuneista nuorista tuttuja ennestään. Mutta se kertoo myös siitä, että kannabiksen käyttö nähdään hyvin eri tavalla; ammattilaisten huolena ja nuorten lähes haitattomana käyttönä. Tämän vuoksi tarvitaan avointa, kiihkotonta vuoropuhelua ja ymmärrystä ilmiöstä.
Hankkeessa oli mukana iso joukko nuoria, jotka arvioivat sekä kehittivät materiaaleja yhdessä hankehenkilöstön kanssa. He tuottivat Kannabispaku-nimellä kulkevia videoita vertaisnäkökulmasta oma-apusivustolle ja heidän aloitteestaan syntyi kirja, Kokemuksia kannabiksesta / Kertomuksia elämästä, jossa annettiin ääni nuorille, joiden elämässä kannabiksella on ollut osa.
Kannabista kokeilleille tai käyttäneille nuorille luotiin oma-apusivusto, joka löytyy osoitteesta www.kannabis.eu. Sivustolta löytyy työkaluja ja anonyymi sähköinen kannabispäiväkirja. Työkalujen avulla nuori voi pohtia oman kannabiksen käytön haittoja ja keinoja niiden vähentämiseen ja päiväkirjan avulla seurata omaa käyttöään ja tuntemuksiaan. Sähköinen päiväkirja vaatii kirjautumisen, mutta arkaluonteisuuden vuoksi sen käyttö on täysin anonyymia.
Lisäksi hankkeessa oli vahvasti esillä kannabikseen liittyvän stigman vähentäminen. Tämä näkyi kaikessa hankkeen tekemisissä. Hankkeen aikana teema nostettiin myös erikseen esiin Puhu nuorelle kannabiksesta -kampanjalla. Kampanja toteutettiin kahden viikon aikana ja se sisälsi radiospotin, josta ohjattiin Puhu nuorelle kannabiksesta -podcastien pariin. Podcasteissa julkisuudesta tutut henkilöt kertoivat, kuinka ovat itse puhuneet lastensa kanssa kannabiksesta ja kuinka kannabikseen olisi hyvä suhtautua.
Kaikki hankkeessa kehitetyt mallit ja työkalut ovat kaikkien käytettävissä ja löytyvät osoitteesta www.kannabishanke.fi (också på svenska, in English, Davvisámegiella)
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi