Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21258

Hankkeen nimi: PASO - Palvelumuotoilun osaajaksi

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2018 ja päättyy 30.4.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: PL 111

Puhelinnumero: 0294 45 1111 (vaihde)

Postinumero: 80101

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.uef.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SOPPELA SANNA MARIA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: suunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.soppela(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505903766

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Palvelumuotoilun osaajaksi -hankkeen tavoitteena on tuottaa korkeakoulutettujen työnhakijoiden työllistymistä ja uraa tukevaa osaamista ja lisätä työnhakijoiden kontakteja yrityksiin. Hankkeessa kehitetään Pohjois-Savoon toimintamalli korkeakoulutettujen työnhakijoiden valmennukseen, jossa vahvistetaan heidän osaamistaan palvelumuotoilun, kehittämistoiminnan ja työnantajayhteistyön osalta ja tuotetaan toimeksiantajayrityksille palvelumuotoilun menetelmin ratkaisuja palvelujen kehittämiseen ja tuotteistamiseen. Hankkeessa kehitettävää valmennusmallia pilotoidaan Ylä-Savon alueella keväällä 2018.


Hankkeen toimenpiteet on jaettu kolmeen vaiheeseen, joista ensimmäisenä toteutetaan 1) palvelumuotoiluosaamista lisäävä valmennuskokonaisuus korkeakoulutetuille työnhakijoille sekä heitä ohjaaville toimeksiantajayritysten tai -organisaatioiden edustajille. Hankkeen toisena vaiheena toteutetaan 2) työnhakijoista muodostuvien projektiryhmien toteuttamat kehittämisprojektit toimeksiantajayrityksissä/-organisaatiossa. Hankkeen kolmannessa vaiheessa 3) kokeilun tuloksia arvioidaan sekä työnhakijoiden että työnantajien näkökulmasta.


Hankkeen tuloksena Ylä-Savossa on kokeiltu yhteistyössä toimeksiantajayritysten ja -organisaatioiden kanssa valmennusmallia, jonka avulla korkeakoulutettujen työnhakijoiden osaamista palvelumuotoiluosaamista on kehitetty. Tekemissään kehittämisprojekteissa osallistujat ovat saaneet sekä lisää kehittämis- ja projektiosaamista että luoneet tärkeitä yhteyksiä hankkeessa mukana olleisiin työnantajiin. Lisäksi toimeksiantajayritykset ja -organisaatiot ovat hankkeen avulla lisänneet omaa palvelumuotoilun osaamistaan sekä kehittäneet palvelujaan palvelumuotoilun keinoin. Hankkeen konkreettisina tuloksina syntyy valmennusmalli, joka kehittää sekä työnhakijoiden että työnantajien osaamista. Lisäksi tuloksina syntyy aitoihin kehittämistarpeisiin vastanneet kehittämisprojektit, jotka toteutetaan toimeksiantajayrityksissä ja -organisaatioissa. Kolmantena hankkeen tuloksena toteutetaan arviointi, jolla selvitetään valmennusmallin sekä palvelumuotoilua hyödyntävän kehittämisprojektin hyödyllisyyttä sekä työnhakija- että työnantajaosallistujien näkökulmasta. Arvioinnin tulokset kootaan raporttiin.


Hankkeen kohderyhmänä ovat korkeakoulutetut työnhakijat ja Pohjois-Savossa, Ylä-Savon alueella, toimivat yritykset ja julkiset organisaatiot, jotka ovat kiinnostuneita palvelumuotoilusta sekä siihen liittyvien työkalujen hyödyntämisestä palveluiden asiakaslähtöisessä kehittämisessä.


Hankkeen hallinnoinnista ja toteutuksesta vastaa Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat:
1. Korkeakoulutetut työttömät työnhakijat
2. Ylä-Savon alueen yritykset ja organisaatiot

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on TE-toimiston asiantuntijat, jotka saavat hankkeesta tietoa yrityksissä tarvittavasta osaamisesta sekä uudenlaisen palvelun korkeakoulutettujen työttömien työnhakijoiden työllistymisedellytysten ja työelämäkontaktien lisäämiseen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 58 246

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 58 246

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 64 908

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 64 908

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Ylä-Savon

Kunnat: Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Sonkajärvi, Vieremä, Pielavesi, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 49

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristössä vahvoja aloja ovat perinteisesti miehisiksi mielletyt teollisuuden alat. Hankkeessa pyritään aktiivisesti purkamaan työelämän sukupuolittuneita käsityksiä ja edistämään tasa-arvoista sijoittumista työelämään.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminta on suunniteltu siten, että se tukee sukupuolten osaamisen ja työllistymisvalmiuksien kehittymistä tasa-arvoisesti. Projektiryhmien muodostamisessa huomioidaan tasapuolinen sukupuolinäkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia luonnonvarojen käyttöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia materiaalien ja jätteiden syntymiseen / käsittelyyn.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeella vaikutetaan siihen, että jatkossa paikallisilla organisaatioilla on käytettävissään tarvittavaa työvoimaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 9
Hankkeen tavoitteena on lisätä osaamista kehittää palveluja palvelumuotoilua hyödyntäen. Kehittämisprojekteissa kehitetään toimeksiantajayritysten ja -organisaatioiden palveluja ja luodaan uusia asiakaslähtöisiä innovaatioita.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Mikäli hankkeen kehittämisprojekteissa kehitetään digitalisaatiota hyödyntäviä palveluita, voi hankkeen toiminnalla olla välitöntä ja välillistä vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 8
Työttömyys on uhka hyvinvoinnille. Osallistujien työllistymisvalmiuksien lisääminen edistää työnhakijaosallistujien välitöntä hyvinvointia lisäämällä osallisuuden tunnetta. Välillisesti hanke voi lisätä merkittävästi osallistujien hyvinvointia, jos se johtaa työllistymisiin.
Tasa-arvon edistäminen 5 6
Hankkeessa edistetään sukupuolten tasa-arvoista sijoittumista työelämään.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 2
Hanke lisää työttömien yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta lisäämällä työelämäosallisuutta ja tarjoamalla heille kontakteja alueen potentiaalisesti työllistäviin tahoihin.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Palvelumuotoilun osaajaksi -hankkeessa pilotoitiin uudenlaista valmennusmallia, jossa korkeakoulutetut työnhakijat osallistuivat yhteiseen valmennukseen yritysten ja julkisten organisaatioiden henkilöstön kanssa. Valmennuksen tarkoituksena oli lisätä hankkeen molempien kohderyhmien, korkeakoulutettujen työnhakijoiden sekä yritysten ja organisaatioiden henkilöstön, palvelumuotoiluosaamista siten, että valmennuksen osallistujat pystyvät yhdessä toteuttamaan toimeksiantajana toimineiden yritysten tai organisaatioiden kehittämistarpeisiin vastaavan palvelumuotoiluprojektin. Lisäksi hankkeessa haluttiin luoda uusi toimintamalli, joka edistää kontaktien syntymistä työelämän edustajien ja työnhakijoiden välille sekä mahdollistaa työnhakijoille luontevan tavan tuoda esille omaa osaamistaan.

Hankkeessa toteutettiin keväällä 2018 kolme kuukautta kestänyt valmennuskokonaisuus, jonka aikana osallistujat perehtyivät palvelumuotoiluprosessiin sekä palvelumuotoilun menetelmiin ja työkaluihin. Valmennus sisälsi yhteensä neljä yhteistä palvelumuotoilun perusteisiin liittyvää koulutuspäivää, joiden aikana osallistujat tutustuivat palvelumuotoilun periaatteisiin ja prosessiin sekä erilaisiin käyttäjälähtöiseen kehittämiseen liittyviin menetelmiin ja työkaluihin. Työnhakijaosallistujat syvensivät palvelumuotoilun menetelmiin liittyvää osaamistaan tämän lisäksi neljässä erillisessä työpajapäivässä. Valmennuksen alkupuolella muodostettiin työnhakijaosallistujista ja hankkeen toimeksiantajina toimineiden yritysten ja organisaatioiden henkilöstöstä projektiryhmiä, jotka toteuttivat yhdessä yrityskohtaisen palvelumuotoiluprojektin. Palvelumuotoiluprojekti kesti yhteensä seitsemän viikkoa, jonka aikana työnhakijat antoivat projektille panostaan noin 98 tuntia. Valmennukseen osallistui yhteensä 40 osallistujaa, joista 23 oli työnhakijoita ja 17 yritysten ja organisaatioiden edustajia. Hankkeessa mukana olleet yritykset olivat monilta eri toimialoilta ja niiden koko vaihteli mikroyrityksestä suuryritykseen. Suurin osa mukana olleista yrityksistä oli pk-yrityksiä.

Hankkeen tuloksena syntyi pilotoitu valmennusmalli, jossa työnhakijat ja työelämän edustajat kehittävät osaamistaan ja soveltavat oppimaansa käytäntöön yhdessä aidoissa työelämän tarpeista nousevissa kehittämisprojektissa. Valmennusmallin toimivuutta arvioitiin laajasti hankkeen aikana ja valmennuskonseptia kehitettiin osallistujilta sekä hankkeen asiantuntijaryhmältä saadun palautteen avulla.

Hankkeen tuloksena sekä korkeakoulutettujen työnhakijoiden että yrityksistä ja julkisista organisaatioista tulleiden osallistujien palvelumuotoiluosaaminen lisääntyi merkittävästi. Hankkeen aikana toteutettujen palvelumuotoiluprojektien myötä yritykset omaksuivat entistä asiakaslähtöisemmän tavan kehittää palveluitaan. Projektien tuloksena syntyi konkreettisia palvelukonsepteja sekä uutta asiakasymmärrystä entistä asiakaslähtöisempien palvelujen kehittämiseen. Hankkeen työllistymisvaikutuksia on haastavaa arvioida lyhyellä aikavälillä, mutta suurin osa hankkeeseen osallistuneista työnhakijaosallistujista koki, että he saivat uutta osaamista, jota he voivat hyödyntää myöhemmin työelämässä.