|
|
|
Hankekoodi: S21258
Hankkeen nimi: PASO - Palvelumuotoilun osaajaksi
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2018 ja päättyy 30.4.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: PL 111
Puhelinnumero: 0294 45 1111 (vaihde)
Postinumero: 80101
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.uef.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SOPPELA SANNA MARIA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: suunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.soppela(at)uef.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505903766
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Palvelumuotoilun osaajaksi -hankkeen tavoitteena on tuottaa korkeakoulutettujen työnhakijoiden työllistymistä ja uraa tukevaa osaamista ja lisätä työnhakijoiden kontakteja yrityksiin. Hankkeessa kehitetään Pohjois-Savoon toimintamalli korkeakoulutettujen työnhakijoiden valmennukseen, jossa vahvistetaan heidän osaamistaan palvelumuotoilun, kehittämistoiminnan ja työnantajayhteistyön osalta ja tuotetaan toimeksiantajayrityksille palvelumuotoilun menetelmin ratkaisuja palvelujen kehittämiseen ja tuotteistamiseen. Hankkeessa kehitettävää valmennusmallia pilotoidaan Ylä-Savon alueella keväällä 2018.
Hankkeen toimenpiteet on jaettu kolmeen vaiheeseen, joista ensimmäisenä toteutetaan 1) palvelumuotoiluosaamista lisäävä valmennuskokonaisuus korkeakoulutetuille työnhakijoille sekä heitä ohjaaville toimeksiantajayritysten tai -organisaatioiden edustajille. Hankkeen toisena vaiheena toteutetaan 2) työnhakijoista muodostuvien projektiryhmien toteuttamat kehittämisprojektit toimeksiantajayrityksissä/-organisaatiossa. Hankkeen kolmannessa vaiheessa 3) kokeilun tuloksia arvioidaan sekä työnhakijoiden että työnantajien näkökulmasta.
Hankkeen tuloksena Ylä-Savossa on kokeiltu yhteistyössä toimeksiantajayritysten ja -organisaatioiden kanssa valmennusmallia, jonka avulla korkeakoulutettujen työnhakijoiden osaamista palvelumuotoiluosaamista on kehitetty. Tekemissään kehittämisprojekteissa osallistujat ovat saaneet sekä lisää kehittämis- ja projektiosaamista että luoneet tärkeitä yhteyksiä hankkeessa mukana olleisiin työnantajiin. Lisäksi toimeksiantajayritykset ja -organisaatiot ovat hankkeen avulla lisänneet omaa palvelumuotoilun osaamistaan sekä kehittäneet palvelujaan palvelumuotoilun keinoin. Hankkeen konkreettisina tuloksina syntyy valmennusmalli, joka kehittää sekä työnhakijoiden että työnantajien osaamista. Lisäksi tuloksina syntyy aitoihin kehittämistarpeisiin vastanneet kehittämisprojektit, jotka toteutetaan toimeksiantajayrityksissä ja -organisaatioissa. Kolmantena hankkeen tuloksena toteutetaan arviointi, jolla selvitetään valmennusmallin sekä palvelumuotoilua hyödyntävän kehittämisprojektin hyödyllisyyttä sekä työnhakija- että työnantajaosallistujien näkökulmasta. Arvioinnin tulokset kootaan raporttiin.
Hankkeen kohderyhmänä ovat korkeakoulutetut työnhakijat ja Pohjois-Savossa, Ylä-Savon alueella, toimivat yritykset ja julkiset organisaatiot, jotka ovat kiinnostuneita palvelumuotoilusta sekä siihen liittyvien työkalujen hyödyntämisestä palveluiden asiakaslähtöisessä kehittämisessä.
Hankkeen hallinnoinnista ja toteutuksesta vastaa Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat:
1. Korkeakoulutetut työttömät työnhakijat
2. Ylä-Savon alueen yritykset ja organisaatiot
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on TE-toimiston asiantuntijat, jotka saavat hankkeesta tietoa yrityksissä tarvittavasta osaamisesta sekä uudenlaisen palvelun korkeakoulutettujen työttömien työnhakijoiden työllistymisedellytysten ja työelämäkontaktien lisäämiseen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 58 246
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 58 246
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 64 908
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 64 908
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Ylä-Savon
Kunnat: Kiuruvesi, Lapinlahti, Sonkajärvi, Keitele, Vieremä, Pielavesi, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 6
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7
Suunniteltu: 49
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia luonnonvarojen käyttöön. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia materiaalien ja jätteiden syntymiseen / käsittelyyn. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeella vaikutetaan siihen, että jatkossa paikallisilla organisaatioilla on käytettävissään tarvittavaa työvoimaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena on lisätä osaamista kehittää palveluja palvelumuotoilua hyödyntäen. Kehittämisprojekteissa kehitetään toimeksiantajayritysten ja -organisaatioiden palveluja ja luodaan uusia asiakaslähtöisiä innovaatioita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 2 |
| Mikäli hankkeen kehittämisprojekteissa kehitetään digitalisaatiota hyödyntäviä palveluita, voi hankkeen toiminnalla olla välitöntä ja välillistä vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 8 |
| Työttömyys on uhka hyvinvoinnille. Osallistujien työllistymisvalmiuksien lisääminen edistää työnhakijaosallistujien välitöntä hyvinvointia lisäämällä osallisuuden tunnetta. Välillisesti hanke voi lisätä merkittävästi osallistujien hyvinvointia, jos se johtaa työllistymisiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 6 |
| Hankkeessa edistetään sukupuolten tasa-arvoista sijoittumista työelämään. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 2 |
| Hanke lisää työttömien yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta lisäämällä työelämäosallisuutta ja tarjoamalla heille kontakteja alueen potentiaalisesti työllistäviin tahoihin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ympäristöosaamiseen. | ||
Palvelumuotoilun osaajaksi -hankkeessa pilotoitiin uudenlaista valmennusmallia, jossa korkeakoulutetut työnhakijat osallistuivat yhteiseen valmennukseen yritysten ja julkisten organisaatioiden henkilöstön kanssa. Valmennuksen tarkoituksena oli lisätä hankkeen molempien kohderyhmien, korkeakoulutettujen työnhakijoiden sekä yritysten ja organisaatioiden henkilöstön, palvelumuotoiluosaamista siten, että valmennuksen osallistujat pystyvät yhdessä toteuttamaan toimeksiantajana toimineiden yritysten tai organisaatioiden kehittämistarpeisiin vastaavan palvelumuotoiluprojektin. Lisäksi hankkeessa haluttiin luoda uusi toimintamalli, joka edistää kontaktien syntymistä työelämän edustajien ja työnhakijoiden välille sekä mahdollistaa työnhakijoille luontevan tavan tuoda esille omaa osaamistaan.
Hankkeessa toteutettiin keväällä 2018 kolme kuukautta kestänyt valmennuskokonaisuus, jonka aikana osallistujat perehtyivät palvelumuotoiluprosessiin sekä palvelumuotoilun menetelmiin ja työkaluihin. Valmennus sisälsi yhteensä neljä yhteistä palvelumuotoilun perusteisiin liittyvää koulutuspäivää, joiden aikana osallistujat tutustuivat palvelumuotoilun periaatteisiin ja prosessiin sekä erilaisiin käyttäjälähtöiseen kehittämiseen liittyviin menetelmiin ja työkaluihin. Työnhakijaosallistujat syvensivät palvelumuotoilun menetelmiin liittyvää osaamistaan tämän lisäksi neljässä erillisessä työpajapäivässä. Valmennuksen alkupuolella muodostettiin työnhakijaosallistujista ja hankkeen toimeksiantajina toimineiden yritysten ja organisaatioiden henkilöstöstä projektiryhmiä, jotka toteuttivat yhdessä yrityskohtaisen palvelumuotoiluprojektin. Palvelumuotoiluprojekti kesti yhteensä seitsemän viikkoa, jonka aikana työnhakijat antoivat projektille panostaan noin 98 tuntia. Valmennukseen osallistui yhteensä 40 osallistujaa, joista 23 oli työnhakijoita ja 17 yritysten ja organisaatioiden edustajia. Hankkeessa mukana olleet yritykset olivat monilta eri toimialoilta ja niiden koko vaihteli mikroyrityksestä suuryritykseen. Suurin osa mukana olleista yrityksistä oli pk-yrityksiä.
Hankkeen tuloksena syntyi pilotoitu valmennusmalli, jossa työnhakijat ja työelämän edustajat kehittävät osaamistaan ja soveltavat oppimaansa käytäntöön yhdessä aidoissa työelämän tarpeista nousevissa kehittämisprojektissa. Valmennusmallin toimivuutta arvioitiin laajasti hankkeen aikana ja valmennuskonseptia kehitettiin osallistujilta sekä hankkeen asiantuntijaryhmältä saadun palautteen avulla.
Hankkeen tuloksena sekä korkeakoulutettujen työnhakijoiden että yrityksistä ja julkisista organisaatioista tulleiden osallistujien palvelumuotoiluosaaminen lisääntyi merkittävästi. Hankkeen aikana toteutettujen palvelumuotoiluprojektien myötä yritykset omaksuivat entistä asiakaslähtöisemmän tavan kehittää palveluitaan. Projektien tuloksena syntyi konkreettisia palvelukonsepteja sekä uutta asiakasymmärrystä entistä asiakaslähtöisempien palvelujen kehittämiseen. Hankkeen työllistymisvaikutuksia on haastavaa arvioida lyhyellä aikavälillä, mutta suurin osa hankkeeseen osallistuneista työnhakijaosallistujista koki, että he saivat uutta osaamista, jota he voivat hyödyntää myöhemmin työelämässä.