Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21260

Hankkeen nimi: SOKU2- Sosiaalinen kuntoutus osaksi palvelujärjestelmää

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2018 ja päättyy 31.1.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: 020 798 6000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Rauni Räty

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori, projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: rauni.raty(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 310 9356

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Seita-säätiö, 2022924-0
Meriva SR, 1570156-3
Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, sosiaalityö, 0292800-5
Pohjantähti-opiston kannatusyhdistys ry, 1473514-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

“SOKU2 – Sosiaalinen kuntoutus osaksi palvelujärjestelmää" on jatkohanke SOKU- Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen -hankkeelle. Jatkohankkeessa hyödynnetään Soku -hankkeesta saatuja sosiaalisen kuntoutuksen hyviä työkäytäntöjä (Potkuri ja Tupa). Näiden kokemuksien perusteella voidaan sanoa, että onnistunut sosiaalinen kuntoutus luo edellytyksiä onnistuneelle ammatilliselle kuntoutukselle ja edistää asiakkaiden sitoutumista työllistymistä edistäviin toimiin tai polkuihin.

Tässä hankkeessa uutuutena on sosiaalisen kuntoutuksen mallin kohdentaminen myös niille asiakkaille, joilla on sosiaalisen tilanteen tuomien kysymyksien lisäksi fyysisiä, psyykkisiä tai kognitiivisia pulmia tai erilaisen kulttuuritaustan mukanaan tuomia integroitumisen haasteita.
Jatkohankkeessa kohderyhmään kuuluu jonkin verran yli 30 –vuotiaita tai vammaisista henkilöistä jopa yli 40 –vuotiaita. Kohderyhmään kuuluvilla on yhteistä se, että he ovat siirtymävaiheessa itsenäiseen elämään, missä suunnitellaan myös koulutusta ja ammattia. Siirtymävaiheessa nämä henkilöt tarvitsevat paljon tukea. Kohderyhmään kuuluvien henkilöiden tavoitteena on ainakin osa-aikainen työllistyminen työmarkkinoilla. Projektissa kokeillaan ja kehitetään ko. henkilöiden tukipalveluiden saatavuutta sekä osallisuutta ja sosiaalista kuntoutusta edistäviä toimia. Palveluiden saatavuutta edistetään matalan kynnyksen –palveluilla. Hankkeen toimenpiteillä on siten tarkoitus tehostaa osatyökykyisten, erityisryhmänä vammaisten henkilöiden sosiaalista ja ammatillista kuntoutusta.

Projektissa kehitetään palveluiden avoimuutta ja seinättömyyttä ja siten edistetään niiden saavutettavuutta. Hankkeessa pyritään lisäämään asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia palveluihin ja kehittämistyötä tehdään yhteiskehittämisen periaatteella hyödyntäen asiantuntijoiden, ammattilaisten ja asiakkaiden kokemuksia palveluiden kehittämisessä. Hankkeen toiminnalliset kokonaisuudet koostuvat kolmesta toisiinsa liittyvästä osa-alueesta: Toiminta kohderyhmän kanssa verkostoyhteistyössä, sosiaalisen kuntoutuksen palvelu- ja tuotepakettien mallintaminen palvelumuotoilun avulla sekä kehittämis- ja valmennustoiminta. Toimintakokonaisuuksia yhdistäviä teemoja ovat asiakasosallisuus, työkäytäntöjen ja yhteistyön muotojen kokeilu ja kehittäminen sekä toimiviksi havaittujen käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen.

Toiminnassa kohderyhmän kanssa olennaista on, että olemassa olevan palvelujärjestelmän tahot ja toimijat hankekunnissa ja seutukunnissa työskentelevät yhdessä nuorten asiakkaiden kanssa siten kuin se on kullekin asiakkaalle tarkoituksenmukaista. Projektityöntekijät toimivat kentällä nuorten parissa ns etsivän aikuistyön otteella ja kehittämistyötä tehdään yhdessä nuorten kanssa toimivien ja heitä kohtaavien tahojen ja yhteistyöverkostojen kanssa. Nuorten palveluja, toimintoja ja tukimuotoja kehitetään sellaisiksi, että ne voivat joustavasti toteutua ja toimia silloinkin, kun sosiaalista kuntoutusta tarvitseva asiakas monine erityistarpeineen kokee niitä tarvitsevansa ja on valmis sitoutumaan erilaisiin toimenpiteisiin. Hankekunnissa toteutetaan ja edelleen kehitetään matalan kynnyksen periaatteella toimivaa nuorten avointa ryhmätoimintaa projektityöntekijöiden koordinoimana. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluina hankkeessa selvitetään ja kartoitetaan nuoren kanssa arjen elämään ja sen sujuvuuteen, opiskeluun ja työllistymiseen liittyviä asioita ja ongelmakohtia. Kunkin nuoren kanssa tutkitaan ja etsitään hänen tavoitteiden mukaisia, hänelle soveltuvia koulutus- ja työmahdollisuuksia sekä vapaaehtoistyön paikkoja yhteistyössä kuntien työllisyyspalveluyksiköiden, oppilaitosten ja muiden kehittämishankkeiden kanssa.

Hankkeessa kokeillaan ja kehitetään erilaisia neuvonnan, ohjauksen, valmennuksen ja yksilöllisen palveluohjauksen muotoja ja toteutustapoja, koska niin ryhmä- kuin henkilökohtaiselle matalan kynnyksen ohjaukselle ja neuvonnalle on suuri tarve.

Hankkeessa kehitetyt hyvät käytännöt rakennetaan osaksi kuntien ja alueiden palvelurakennetta, heidän kanssaan. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu- ja tuotepakettien mallintaminen toteutetaan nelivaiheisen palvelumuotoiluprosessin avulla. Prosessi läpi viedään eri palveluntuottajille ja asiakkaille suunnatun yhteisen työpajatyöskentelyn avulla. Ensinnäkin yhdessä eri toimijoiden kanssa määritellään ja arvioidaan sosiaalisen kuntoutuksen käsitteen sisältöä, kohderyhmät ja kriteerejä asiakasvalikoitumiselle. Seuraavaksi luodaan työkaluja sosiaalisen kuntoutuksen tarpeiden ja kohderyhmän tunnistamiseen sekä kolmantena työpakettina määritellään sosiaalisen kuntoutuksen muutos- ja uudistumistarpeet sekä kehitetään ja kuvataan sosiaalisen kuntoutuksen palvelutuotteet, työmenetelmät ja toimintamallit. Neljännessä työpaketissa kehitetyn palvelutuotteet ja toimintamallit viimeistellään ja viedään palveluntuottajien ja asiakkaiden käyttöön. Kehitettyjä sosiaalisen kuntoutuksen palvelutuotteita testataan ja mallinnetaan edelleen sekä varmistetaan palvelujen jatkuva arviointi. Hankkeessa edistetään paikallisten palvelujen muokkaamista nuorten sosiaalisen kuntoutuksen tarpeita vastaaviksi ja palvelumuotoilun välineitä käytetään palvelujen, palvelukonseptien ja tuotepakettien kehittämiseksi osaksi palvelujärjestelmää.

Hankeen kehittämis- ja valmennustoimintaan sisältyy kohderyhmästä valittujen nuorten valmennus toimia kokemusasiantuntijoina. Nuorille luodaan kokemusasiantuntijoina pysyvä rooli ja paikka toimijoiden asiantuntijaverkostossa ja siten kokemusasiantuntijoiden avulla hiotaan palvelut nuorten kannalta tarkoituksenmukaisiksi. Hankkeen aikana perehdytetään yhteistyökumppaneita ja Lapin alueen kuntien sote-organisaatioiden henkilöstöä sosiaalisen kuntoutuksen käytännön toteutukseen. Tiiviisti osana kehittämistoimintaa tuotetaan arviointi- ja kokemustietoa asiakasprosesseista, alueellisista eroista, hankkeen toimintatapojen ja - mallien kehittämisestä ja käyttöönotosta. Kartoitetaan ja jäsennetään sosiaalisen kuntoutuksen osaamisen kehittämistarpeita sekä rakennetaan ja tuotetaan arvioitua tietoa ja materiaalia sosiaalisesta kuntoutuksesta. Käytännön kehittämistyötä ohjataan mentoroinnin sekä palvelumuotoiluun ja tuotteistamiseen liittyvän valmennuksen avulla. Kehittämistyössä korostuu moniammatillinen yhteistyö ja kumppanuus.

Pitkällä aikavälillä katsoen onnistuneessa sosiaalisessa kuntoutuksessa toteutuu kuntoutujan kokemus omasta itsestä aktiivisena toimijana ja osallisena oman elämän valinnoissa. Onnistuneen sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa kuntoutuja kokee toimintavalmiutensa parantuneen. Sosiaalisen kuntoutuksen ohjauksessa yhdistyvät kuntoutujan tarpeiden mukaisesti sosiaalityön ja kuntoutuksen asiantuntijuus. Toimiva asiakasohjaus ja palvelupolut ovat asiakaslähtöisiä ja verkostoyhteistyö on tiivistä. Hankkeen tuloksena uusia sosiaalisen kuntoutuksen menetelmiä on kehitetty ja ne vakiintuvat osaksi kuntien palveluverkkoa. Sosiaalisen kuntoutuksen käytäntöjen, palvelupolkujen ja ydintoimintojen prosessien laatu paranee. Onnistunut ja oikea-aikaisena sosiaalinen kuntoutus ja palvelut vähentävät kohderyhmän syrjäytymisuhkaa ja mahdollistavat negatiivisen kierteen katkaisemisen. Palvelujärjestelmän tehtävänä on varmistaa nuorille opiskelu- ja työelämävalmiuksien selkeyttämisen tuki kaikissa elämäntilanteissa, jotta seurauksena on, että nuoren työ- ja toimintakyky on parantunut ja eteneminen työllisyys- ja koulutuspoluilla on edistynyt.

SOKU2-hankkeen toiminnan tarkoitus on varmistaa hankkeessa hyväksi koettujen työkäytäntöjen istuttaminen ja mukauttaminen kuntien ja alueiden palveluiden rakenteeseen. Päätavoitteena on edelleen kehittää ja juurruttaa asiakkaan osallisuutta ja työllistymistä edistäviä käytäntöjä Lapin kuntien asiakastyössä. Tärkeänä käytäntönä on kokemusasiantuntijoiden pysyvä rooli palvelujärjestelmässä ja sen kehittämisessä eri työryhmissä. Tavoitteemme on, että hankkeessa kehitetty, kokeiltu ja arvioitu toiminta on integroitunut palvelujärjestelmään, joko kolmannelle sektorille tai kaupungin/kunnan työllisyyttä tukeviin palveluihin. Tavoitteemme on myös, että hankkeen toimintamallit on hankekunnissa jo otettu käyttöön ja ne toimivat tukipalveluna kohderyhmälle ja mallina muille kunnille ja organisaatioille.

Hankkeessa muotoiltu sosiaalisen kuntoutuksen palvelupaketti sisältöineen, käytäntöineen sekä työmenetelmineen voidaan tarvittaessa jalkauttaa Lapin alueen sote-palvelujärjestelmään selkeänä ja pysyvänä kokonaisuutensa. Lapissa on haasteena asiantuntijuuden niukkuus, jonka parantaminen edellyttää asiantuntijuuden saatavuuden parantamista esimerkiksi osaamisen vaihtoa ja asiantuntijoiden liikkuvuutta lisäämällä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhminä olevat asiakkaat ovat pääosin 16-29- vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia. Kohderyhmään kuuluvien ikäskaala on edelliseen SOKU- hankkeeseen verrattuna laajempi, sillä osa kohderyhmään kuuluvista henkilöistä on yli 30-vuotiaita ja osa mm vammaisista henkilöistä on jo yli 40-vuotiaita. Kaikki ovat elämänvaiheessa, jossa ollaan siirtymässä itsenäiseen elämään, suunnitellaan ammattia ja työelämään siirtymistä. Näihin siirtymävaiheisiin ja elämänkulkuun heillä liittyy paljon pulmia, tuen tarvetta ja vaikeuksia toimia ja asioida viranomaisverkostoissa.

Kohderyhmässä on sosiaalista kuntoutusta tarvitsevia nuoria, joilla on ammatillisen koulutuksen ja/tai työmahdollisuuksien puute, erilaisia fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toiminta- ja työkyvyn rajoitteita esimerkiksi osatyökykyisyyden, vammaisuuden, päihde- ja mielenterveysongelmien tai erilaisen kulttuuritaustan vuoksi. Näistä haastavista elämäntilanteista nousevien kiinnittymättömyysongelmien sekä osallistumattomuuden tai osallisuusmahdollisuuksien puuttumisen vuoksi kohderyhmän nuoret tarvitsevat monenlaisia sosiaalityön ja kuntoutuksellisia palveluja ja tukimuotoja. Osatyökykyisillä ja vammaisilla nuorilla on yhteiskunnassamme erityisen hankalaa työllistyä, koska diagnoosilähtöisyys sosiaaliturvan tai palvelun saannin normina on rajaava ja poissulkeva, edistäen segregaatiota.

Hankkeen kohderyhminä kuntien (Kemi, Keminmaa, Sodankylä) kanssa tehtyjen yhteistyösopimuksien kautta ovat nuorten kanssa toimivat tahot kuten etsivä nuorisotyö, sosiaalityö, päihde- ja mielenterveyspalvelut, vammaispalvelut, työllisyyspalvelut, maahanmuuttaja- ja pakolaistyö. Asiakkaat hankkeen toimintoihin ohjautuvat edellä mainittujen tahojen kautta ja näiden kanssa yhteistyössä laaditaan asiakkaille palvelu- ja asiakassuunnitelmat, joissa myös sovitaan työnjaosta ja vastuista.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Keskeisenä välillisinä kohderyhminä hankkeessa ovat ne viranomaiset, asiantuntijat, yhdistykset ja yritykset, jotka eivät suoraan toimi hankkeessa sopimus- tai yhteistyökumppaneina. Heihin vaikutetaan erityisesti seminaarien, työpajojen ja toimintojen juurruttamis- ja kehittämistyön keinoin sekä arviointi- ja tutkimusjulkaisujen avulla.
Välilliseen kohderyhmään kuuluvat ne nuoret ja nuoret aikuiset, jotka ovat koulutuksessa, eläkkeellä tai muissa toimenpiteissä ja tarvitsevat erilaista tukea sekä ohjausta arkielämän haasteissa. Tähän kohderyhmään kuuluvat myös varsinaiseen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden läheiset ja omaiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 440 722

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 440 402

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 600 032

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 556 207

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Kemi-Tornion

Kunnat: Keminmaa, Sodankylä, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 186

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toiminnan kohderyhminä ovat pääosin-16-29-vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia, mutta kohderyhmään kuuluu myös yli 30- ja 40-vuotiaita henkilöitä. He ovat elämänvaiheessa, jossa ollaan siirtymässä itsenäiseen elämään, suunnitellaan koulutusta ja ammattia ja sen kautta työelämään siirtymistä. Kohderyhmässä on pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneista miehiä suhteellisesti naisia enemmän. Miehillä on naisia alhaisempi koulutustaso ja osalla heistä on vaikeutena sopivien koulutuspolkujen löytyminen. Naisasiakkailla puolestaan on miehiä enemmän sosiaalisten tilanteiden pelkoja ja erilaisia psykososiaalisen toimintakyvyn vajeita. Osatyökykyisillä ja vammaisilla henkilöillä on yhteiskunnassamme erityisen hankalaa työllistyä, koska diagnoosilähtöisyys sosiaaliturvan tai palvelun saannin normina on rajaava ja poissulkeva, edistäen segregaatiota. Asiakasosallisuutta ja palveluyhteistyötä rajoittavia ja mahdollistavia tekijöitä ja työkäytäntöjä hankkeen alkuvaiheessa paikannetaan, kehittäen sen pohjalta niitä edelleen sujuvammiksi ja mutkattomiksi. Kokemustietoa kerättäessä kohderyhmältä ja ammattilaisilta kiinnitetään huomiota mikä merkitys sukupuolella on osallisuuteen, asiakkuuteen ja vaikuttamiseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kaikissa toiminnoissa on mukana miehiä ja naisia. Ohjaus- ja työryhmien jäseninä sekä kouluttajina toimii miehiä ja naisia. Hankkeen toimenpiteissä ja kehitettävissä työmuodoissa huomioidaan sukupuolinäkökulma
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämä ei ole päätavoitteena. Hankkeen päätavoite on kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden työllistymisen edistäminen ja hyvinvoinnin lisääminen sosiaalisen kuntoutuksen keinoin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Hanke organisoidaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla hyödyntämällä mm teknologiaa. (etäisyyksien hallinta)
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Etäyhteyksien ja teknologian käyttäminen vähentää näitä riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Etäyhteyksien ja teknologian käyttäminen vähentää näitä riskejä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Etäyhteyksien ja teknologian käyttäminen vähentää näitä riskejä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Etäyhteyksien ja teknologian käyttäminen vähentää näitä riskejä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 7
Käytössä olevia tai hankittavaia työvälineitä kierrätetään. Hyödynnetään sähköisiä työvälineitä ja viestintä- ja kokouskanavia. Paperimuodossa olevan materiaalin käyttö pidetään minimaalisena
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 6
Hyödynnetään yhteydenpidossa ja toiminnoissa sähköisiä työvälineitä ja viestintä- ja kokouskanavia. Paperimuodossa olevan materiaalin käyttö pidetään minimaalisena
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 7
Toimivat ja yhdenvertaiset sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ja palveluketjut vähentävät kohderyhmän syrjäytymisriskiä ja lisäävät heidän koulutus- ja työllistymismahdollisuuksiaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 4
Hankkeessa luodut ja kehitettävät palvelut ja tukimuodot ovat pääosin aineettomia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 8
Etäyhteydet ovat käytössä ja matkustaminen on hyvin vähäistä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet ovat lisäämässä kohderyhmän hyvinvointia ja osallisuutta. Keskiössä on myös syrjäytymisen ja työelämän ulkopuolelle jäämisen ehkäiseminen.
Tasa-arvon edistäminen 10 0
Hanke on maakunnallinen ja kytkeytyy sisällöissä ja tavoitteissa valtakunnallisiin hyvinvointipoliittisiin linjauksiin, toiminnan kohdistuessa haastavissa elämäntilanteissa eläviin miehiin ja naisiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 3
Kohderyhmässä on sosiaalista kuntoutusta tarvitsevia henkilöitä, joilla on ammatillisen koulutuksen ja/tai työmahdollisuuksien puute, erilaisia fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toiminta- ja työkyvyn rajoitteita esimerkiksi osatyökykyisyyden, vammaisuuden, päihde- ja mielenterveysongelmien tai erilaisen kulttuuritaustan vuoksi. Näistä haastavista elämäntilanteista nousevien kiinnittymättömyysongelmien sekä osallistumattomuuden tai osallisuusmahdollisuuksien puuttumisen vuoksi kohderyhmän henkilöitä tuetaan elämässään ja järjestetään tarvitsemiansa monenlaisia sosiaalityön ja kuntoutuksellisia palveluja ja tukimuotoja.
Kulttuuriympäristö 6 3
Eri kulttuureista ja vähemmisöryhmistä olevien asiakkaiden huomioiminen palveluja ja tukimuotoja järjestettäessäja niiden kehittämistyössä
Ympäristöosaaminen 3 4
Lisätään tietoutta ja tuetaan kohderyhmää vaikuttamistyössä heitä koskevan sosiaalisen ja kulttuurisen elinympäristön muotoutumisessa ja kehittämisessä

9 Loppuraportin tiivistelmä

SOKU2- Sosiaalinen kuntoutus osaksi palvelujärjestelmää- hankkeessa keskiössä olivat sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallien kuvaaminen ja edelleen kehittäminen sekä hyvien käytäntöjen ja ydintoimintojen juurruttaminen osaksi palvelujärjestelmää. Hanketyössä on etsitty vastauksia ja ratkaisuja nuorten yksilöllisiin palvelutarpeisiin ja palveluissa syntyneisiin kohtaamisen ongelmiin. Hankkeessa on toteutettu ja kehitetty erilaisia matalan kynnyksen palveluita, joissa nuorten tilanteisiin puututtaisiin kokonaisvaltaisesti mahdollistamalla asiakkaiden osallisuus ja edistämällä heidän toimintamahdollisuuksiaan ja polkuja ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Hankkeessa on parannettu palveluiden avoimuutta, seinättömyyttä ja saavutettavuutta yhteiskehittämisen periaatteella. Yhteiskehittämiseen osallistuivat niin nuoret, sosiaalisen kuntoutuksen toimijat kuin keskeiset viran- omaisverkoston toimijat.

Hankekunnissa on toteutettu erilaista nuorten aikuisten matalan kynnyksen periaatteen mukaista ryhmä- ja workshop-toimintaa, palveluohjausta, neuvontaa ja tukea monissa nuorten tavanomaisissa toimintaympäristöissä ja Potkuri-kohtaamispaikoissa. Toimintaa on toteutettu yhteistyössä muiden nuorten aikuisten kanssa toimivien yksiköiden kanssa. Siinä kyse ei ole vain ammattilaisten välisestä yhteistyöstä, vaan nuorten toimintavalmiuksia vahvistavat osallistavat ja kuntouttavat, harrastukselliset ryhmät täydentävät toisiaan ja tuottavat synergiaetua.

Sosiaalisen kuntoutuksen toisena kokonaisuutena on toteutettu ja kehitelty erityisesti sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvitystä, palveluohjausta ja neuvontaa sekä tarvittaessa niiden yhteensovittamista niin kutsutun TuPa- TulevaisuusPajan toiminnalla. Siinä mallissa sosiaalityöntekijä- ja – ammatinvalintapsykologi- taustainen työpari osin yhdessä, osin erikseen ovat selvittäneet nuoren kanssa koulutus- ja työelämävalmiuksia ja -mahdollisuuksia ja ohjaten myötävaikuttaneet nuoria tekemään koulutus- ja ammatillisen polun ratkaisuja. Psykologisen ammatinvalinnan ohjauksen tarkoitus tässä projektissa oli auttaa projektiin osallistuneita nuoria aikuisia tiedostamaan omia ammatillisia intressejään, kykyjään ja taitojaan sekä auttaa heitä rakentamaan itselleen realistinen toimintasuunnitelma työelämään johtavalle polulle.

Hankkeen toiminnan vaikutuksia ovat nuorten aikuisten arkielämän taitojen sekä työ- ja toimintakyvyn vahvistuminen ja osallisuuden lisääntyminen. Vaikuttavuutta lyhyellä aikavälillä on syntynyt sekä työttömänä ja työssä olevina hankkeeseen tulleilla heikossa työmarkkina-asemassa olevilla nuorilla aikuisilla. Positiivista työllistymistä ja erityisesti siirtymistä opiskelemaan tai elämän suunnan selkiytymistä on tapahtunut lähes kaikilla hanketoiminnassa mukana olleilla nuorilla aikuisilla – ne ovat tärkeitä etappeja. Edellä kuvatut sosiaalisen kuntoutuksen muodot ja mallit ovat mahdollistaneet ja tehostaneet nuorten aikuisten ja osatyökykyisten, erityisesti vammaisten henkilöiden sosiaalista ja ammatillista kuntoutusta.

Kaiken kaikkiaan suurelle osalle hankkeen asiakkaista sekä vastaaville asiakkaille muuallakin, löytyisi sellainen sopiva ammatillinen koulutus, mikä olisi lähellä heidän ammatillista kiinnostustaan. Se kuitenkin edellyttää ohjausprosessien tehostamista kaikilla tasoilla: peruskoulussa, ammatillisessa koulutuksessa, erilaisissa aktivoivissa toimenpiteissä ja erityisesti kuntouttavassa työtoiminnassa. Näillä kaikilla tasoilla tarvitaan ammattitaitoista psykologista ammatinvalinnan ohjausta tukemaan nuoria aikuisia ja lähityöntekijöitä, jotta myös heikoimmassa asemassa olevat nuoret aikuiset pääsevät itseään kiinnostavien ja realististen koulutus- ja työvoimapolkujen alkuun. Erilaisten oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden kanssa kamppailevat nuoret aikuiset tarvitsevat tukitiimin ja henkilövastuulla olevat asiantuntijat saattamaan heidät koulutuksiin ja työpaikkoihin.

Vaikka nuorten yksilöllisesti muotoutuvat asiakaskokemukset, palveluiden ja tuen tarpeet erilaisissa palvelutilanteissa tunnetaan yhteisesti, haasteita palvelujärjestelmän toimivuudessa asiakaslähtöisesti on edelleen. Nuoren ohjaaminen oikeanlaisten palveluiden pariin on tärkeä osa nuoren tukemista, mutta se ei yksistään riitä kannattelemaan nuorta kohti aikuisuutta. Usean nuoren kohdalla pitkäjänteisesti rinnalla pysyvät aikuiset ovat avainasemassa nuoren selviytymisen tukemisessa. Turvallisuuden tunne, ennakoitavuus ja välittäminen tarvitsevat rakentuakseen vastavuoroisia suhteita, jotka perustuvat luottamukseen ja merkityksellisyyden kokemiseen. Ei riitä, että nuori tulee palvelluksi, hänen pitää tulla myös autetuksi ja ymmärretyksi omanlaisine erityistarpeineen ja ominaisuuksineen.

Palvelujärjestelmän tehtävänä on edistää yhdenvertaisuutta – ei tuottaa eriarvoisuutta. Sen vuoksi on tärkeää tutkia samanaikaisesti nuorille suunnattujen palveluiden toimivuutta ja nuorten kokemuksia, jotta palveluita voidaan kehittää nuorten hyvinvointia tukevaan suuntaan. Nuoruuden merkityksen ja erityisyyden tunnistaminen ja tunnustaminen ohjaa muokkaamaan palvelujärjestelmää holistisempaan suuntaan. On luotava kokonaisvaltaisia palveluita ja vetovoimaisia toimintatapoja, jotka auttavat tavoittamaan ja tukemaan nuoria, ilman häpeää, pelkoa ja leimautumista.