Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21263

Hankkeen nimi: Hidden Gems

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 29.2.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen korkeakoulusäätiö sr

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2844561-8

Jakeluosoite: Korkeakoulunkatu 10

Puhelinnumero: 03 311 511

Postinumero: 33101

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tuni.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Belanger Karelle

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: karelle.belanger(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 447 8423

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen, Hidden Gems –piilotetun potentiaalin hyödyntäminen, tavoitteena on monialaisen yhteistyön ja verkostomaisen palvelumallin kautta rakentaa aivan uudenlainen palveluiden kokonaisuus kohderyhmän työmarkkinoille pääsyn edistämiseksi.
Tarkoituksena on Tampereen korkeakoulujen kansainvälisten tutkijoiden ja muuhun henkilökuntaan kuuluvien puolisoiden työllistyminen, ja sitä kautta tutkijoiden parempi kiinnittyminen korkeakouluihin sekä mukana saapuvien puolisoiden osaamisen hyödyntäminen alueella ja etenkin alueen pk-yrityksissä niiden kasvua ja kansainvälisyyttä lisäten. Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Lisäksi tavoitteena on rakentaa palvelumallia ja yhteistyöverkostoja sekä osallistua alueen palvelurakenteiden kehittämiseen niin, että samaa hankkeessa tutkijoiden puolisoilla pilotoitavaa palvelua voidaan jatkossa monistaa muidenkin kansainvälisten osaajien aktivoimiseen ja heidän työllistymisensä ja työuralla etenemisensä tukemiseen. Tavoitteena on, että palvelumallin mukaisin toimenpitein voidaan auttaa esim. työelämässä jo olevia kansainvälisiä osaajia, jotka ovat sijoittuneet osaamistasoaan vaatimattomampiin työpaikkoihin tai joilla on esteitä etenemisessä urallaan, tai korkeakouluista valmistuvia kv-opiskelijoita heidän siirtymävaiheessaan valmistumisesta työelämään.

Kansainvälisten osaajien työllistyminen edellyttää tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen ja eri alueellisten toimijoiden kesken. Uutena toimintamallina on hankkeen kohderyhmän hyödyntäminen erityisesti pk-yrityksille osaamispoolina. Kanavoidaan kansainvälisesti verkostoituneiden osaajien verkostot ja kontaktit pk-sektorin käyttöön. Tarkoituksena on luoda uudenlainen malli, jossa pk-yritysten osaamistarve kohtaa tarjolla olevat kansainväliset osaajat helposti. Aktivointi toimii molempiin suuntiin siten että pk-yritykset osaavat hakea osaajia ja osaajat osaavat tuotteistaa ja tarjota oman osaamisensa. Selvitystemme mukaan, kohderyhmässä on kansainvälisiä osaajia, joilla on tietämys alansa viimeaikaisimmasta kehityksestä, markkinoista ja kansainvälisissä yrityksissä toimimisesta. Osallistuvat pk-yritykset voivat yhteiskehittämisen avulla hyödyntää kohderyhmästä muotoutuvaa osaajapoolia palveluidensa kehittämisessä. Kohderyhmän osaamisen tuotteistaminen ja tunnistaminen ovat hankkeessa keskeistä. Hankkeen seurauksena kohderyhmän asema ja hyvinvointi nousevat ja paikallinen talouselämä saa pontta kansainvälistymiseensä.

Ongelmana ei ole ainoastaan korkeakoulujen menetetyt osaajat vaan myös paikallisen elinkeinoelämän tappio, sillä näillä piilotetuilla helmillä olisi pk-yrityksille lisäarvoa tuottavaa osaamista. Kysyntä ja tarjonta ei kuitenkaan kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla ja tähän hanke pyrkii tarjoamaan uudenlaisia ratkaisuja. Vientivetoisen pk-sektorin olisi näiden toimenpiteiden seurauksena parempi mahdollisuus hyödyntää osaajien kohdemarkkinoiden tuntemusta ja kokemuksesta opittua kulttuurista tietoa. Hanketta on valmisteltu tiivissä yhteydessä EAKR-hankkeen International Business powered by Talents -hankkeen kanssa, jotta varmistetaan tiivis yhteys elinkeinoelämään. Näin palvelumallista muodostuu osa yritysten alueellisia tukipalveluita ja saadaan pysyvämpi rakenteellinen muutos kansainvälisen osaamisen kiinnittämiseksi alueelle. Kokonaisuus tukee vahvasti työ- ja elinkeinoministeriön Talent Boost - toimenpideohjelman jalkauttamista ja Talent Hub -mallin pilotointia Tampereen alueella.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on kansainvälisten tutkijoiden ja muuhun henkilökuntaan kuuluvien puolisot, jotka ovat työttöminä tai eivät ole päässeet osaamistaan vastaaviin töihin. Hankkeen avulla edistetään kohderyhmän työllistymistä ja parannetaan mahdollisuuksia osaamisperustaisen lähestymistavan avulla.Pilotoimme palvelumallia hankkeen kuluessa kahdessa eri jaksossa, syksyllä 2018 ja syksyllä 2019 alkavat jaksot. Pilottiryhmän koko yhden jakson osalta on 20 jäsentä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kansainvälisessä kilpailussa menestyvät yritykset ovat jatkossakin hyvinvoinnin perusta, ja siksi niiden menestykselle on luotava parhaat mahdolliset edelltykset. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä Pirkanmaan pk-sektori, joka saa kohderyhmän osaamisen käyttöönsä. Hankkeessa tehdään täydentävää yhteistyötä toisen rakennerahastohankkeen kanssa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 238 110

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 187 399

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 317 480

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 249 866

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Etelä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan

Kunnat: Orivesi, Ruovesi, Lempäälä, Tampere, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Punkalaidun, Urjala, Parkano, Mänttä-Vilppula, Valkeakoski, Virrat, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Vesilahti, Ylöjärvi, Sastamala, Akaa, Juupajoki, Pälkäne, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Ulkomaalaistaustaisten naisten ja miesten työllisyysasteessa, työttömyysasteessa ja ei-työllisyydessä on selkeä ero. Ulkomaalaistaustaiset naiset osallistuvat selkeästi harvemmin työelämään kuin ulkomaalaistaustaiset miehet tai kantaväestö. Jotta kotona lapsia hoitavien vanhempien myöhempää työelämään kiinnittymistä voidaan edistää, tulee ohjauksen ja oman osaamisen tunnistamisen toimenpiteet olla tehokkaampia. Tilastokeskuksen mukaan korkeakoulutaustaisten maahanmuuttaja naisten työllisyysaste oli vain 63 % verrattuna suomalaisten naisten 83 %. Esimerkkinä sukupuolinäkökulmasta kertovat TTY:n kansainvälisen henkilöstön luvut. Kolmannes opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvista on ulkomaalaisia, määrällisesti yli 400. Näistä 3/4 on miehiä. Kohderyhmästämme näin ollen suurin osa on naisia. Haasteeksi on nimenomaan osoittautunut, että vaikka korkeakoulutetut naiset olisivatkin lähtömaasaan panostaneet uraansa, uuteen maahan muutettaessa he ovat vaarassa ajautua perinteisiin sukupuolirooleihin ja jäädä esimerkiksi kotiin hoitamaan lapsia. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat kuitenkin sekä miehille että naisille. Tuemme kutakin osallistujaa hänen taustansa huomioiden.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kohderyhmään kuuluvat naiset ovat usein miehiä työmarkkina-asemaltaan heikommassa asemassa. Maahanmuuttajanaiset- ja miehet ovat kuitenkin heterogeeninen ryhmä sekä elämäntilanteensa, että taustansa osalta, ja kohderyhmässä on paljon myös naisia, joilla ei ole erityisiä sukupuoleen liittyviä erityistarpeita.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Erilaisten ja eri taustaisten ihmisten kohtaaminen tuo uusia mahdollisuuksia. Ihmisarvojen tasa-arvo on hankkeen lähtökohtana.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hanke on ekologisen kestävyyden näkökulmasta neutraali. Hanke ei ainakaan heikennä luontoarvoja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 8
Hanke synnyttää positiivisen kehän, sillä yritysten kasvava kansainvälisyys edistää edelleen maahanmuuttajien työllistymistä sekä lisää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien ja investointien kohdemaana. Kansainvälisten rekrytoinnit vahvistavat lisäksi suomalaisen työelämän diversiteettiä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Työ on yksi hyvinvoinnin lähteistä. Työllistyminen vaikuttaa paitsi henkilön ja hänen perheensä hyvinvointiin, sen vaikutukset säteilee myös laajemmin.
Tasa-arvon edistäminen 10 0
Hanke on tasapuolisesti tarjolla koko kohderyhmälle. Hanke tukee erityisesti ihmisten tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Kansainvälisten osaajien osaamisen paremmalla hyödyntämisellä on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia laajasti yhteiskuntaan. Työelämän monimuotoistuminen laajentaa Suomen innovaatio- ja osaamispohjaa sekä yhdenvertaistaa eri kulttuuritaustoista tulevia.
Kulttuuriympäristö 0 0
Niin yrityskulttuurit kuin ympäröivä elämä muutoinkin rikastuu kansainvälisyyden kasvaessa.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Me suomalaiset edustamme promillea maapallon väestöstä ja bruttokansantuotteemme on 1 prosentti maailman bruttokansantuotteesta. Tästä huolimatta haluamme olla maailman osaavimman työvoiman maa ja nostaa muun muassa bruttokansantuotteeseemme suhteutetut tutkimus- ja innovaatiopanostukset neljään prosenttiin. Kansainvälisen houkuttelevuuden vahvistaminen on elintärkeää niin yliopistojen kuin koko suomalaisen yhteiskunnan menestykselle. Yliopisto voi parantaa omaa houkuttelevuuttaan ja vetovoimaa toimintaansa kehittämällä, esimerkiksi kielipolitiikassa, yhteisöllisyyden vahvistamisessa ja kiinnittämällä opintoja entistä vahvemmin tutkimustoi-mintaan ja työelämäverkostoihin. Näiden lisäksi kehitettävää on esimerkiksi kansainvälisten opiskelijoiden lupaprosesseissa ja kansainvälisten osaajien ja heidän perheenjäsentensä sijoittumises-sa työelämään ja yhteiskuntaan.

Suomi pitää tuntea maailmalla paremmin, mutta maakuva ei yksin riitä. Tarvitaan käytännön toimia ja konkreettisia asioita: palkkaa, toimivia palveluja, kiinnostavia kollegoja ja vastaanottava ilmapiiri. Yhtenä konkreettisena työkaluna Tampereen korkeakouluyhteisö kehitti uudenlaisen palveluinno-vaation kansainvälisen henkilöstön puolisoiden työllistymisen ja integraation tukemiseen. Hidden Gems –hanke on osa Talent Boost ohjelmaa, joka pyrkii houkuttelemaan osaajia ja muokkaamaan suomalaista työelämää ulkomaisille osaajille vastaanottavaisemmaksi.

Hidden Gems edistää työntekijöiden mukana muuttavien puolisoiden työllistymistä ja tukee heidän sopeutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Ohjelma kannustaa myös paikallisia yrityksiä pohtimaan kansainvälistymistä ja kansainvälisen kasvun mahdollisuuksia luomalla niille mahdollisuuksia hyödyntää kansainvälisten osaajien piilossa oleva potentiaalia. Yhtenä työkaluna muiden rinnalla, Hidden Gems-palvelukonseptin skaalaaminen kansallisesti, edistää Suomen pyrkimyksiä pärjätä kilpailussa maailman parhaiden osaajien houkuttelussa. Tarkemmin projektin tuloksista nettisivuilta osoitteessa: https://projects.tuni.fi/hiddengems/