Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21265

Hankkeen nimi: Itäsuomalaisten pienten lukioiden kansainvälistymisosaamisen kehittäminen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 30.6.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kuopion kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0171450-7

Jakeluosoite: Tulliportinkatu 31 (PL 228)

Puhelinnumero: 017 182 111

Postinumero: 70101

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.kuopio.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eino Iivari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eino.iivari(at)kuopio.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 718 4535

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Itä-Suomessa on yhteensä 46 kunnallista päivälukiota, joista 29:ssa on alle 150 opiskelijaa. Siten noin 63 % Itä-Suomen lukioista on pieniä lukioita. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen linjasi koulujen päättymispäivänä 3.6.2017 ministeriön linjauksen koulutuksen kansainvälistymisen tavoitteiksi, ja sen mukaan Suomen tulee asettaa konkreettisia tavoitteita, miten kansainvälisyyttä ja kansainvälistymisen mahdollisuuksien tasa-arvoa voidaan edistää. "Elämme maailmassa, jossa globaalien yhteyksien verkko on yhä tiiviimpi, ja kansainvälisen kohtaamisen taidot ovat perustaitoja jo tänään", ministeri Grahn-Laasonen perusteli.

Hanketta on valmisteltu syksystä 2016 lähtien yhteistyössä Itä-Suomen lukioiden rehtoreiden, kuntien sivistystoimen sekä NEST-keskuksen kanssa. Valmistelussa on hyödynnetty Itä-Suomen lukioista maailmalle! -hankkeen verkostomaista toimintamallia sekä hankkeessa pilotoitua yhteistyötä opetuksen järjestäjän, koulun, opetushenkilöstön ja hankeasiantuntijoiden kesken. Vaikka NEST-keskus on kokonaisuutena onnistunut Itä-Suomen lukiokoulutuksen kansainvälistymisen edistämisessä, on maakuntien pienillä lukioilla edelleen suuria haasteita lukiokoulutuksen kansainvälistymisen toteuttamisessa ylipäätään, saatikka sitten ministeriön linjauksen mukaisesti.

Hankkeen päätavoite on tasa-arvoisen kansainvälistymisen edistäminen Itä-Suomen pienissä lukioissa kehittämällä Itä-Suomeen pienten lukioiden verkostomainen toimintamalli, jossa tarjotaan Opetus- ja kulttuuriministeriön lanseeraama mahdollisuus kansainvälistyä jokaiselle lukiolle, opettajalle ja lukiolaiselle. Toinen hankkeen päätavoite on aiempaa monipuolisempien kotikansainvälistymisen mahdollisuuksien tarjoaminen ja markkinointi yksittäisille kouluille ja/tai laajemmassa verkostossa. Kolmas hankkeen päätavoite on pienten lukioiden aiempaa parempi verkostoituminen eri lukioiden ja muiden toimijoiden kanssa. Verkostoja pyritään kehittämään alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi tavoitteena on aiempaa tiiviimpi verkostoituminen NEST-lukioiden kanssa ja sitä kautta NEST-palvelujen kehittäminen vastaamaan nimenomaan Itä-Suomen pienten lukioiden kv-tarpeita ja kehittämistä. Verkostojen kehittäminen voi omalta osaltaan edistää lukioiden työelämä- ja yritysyhteistyötä, mikä on hankkeen neljäs päätavoite.

Itä-Suomen pienten lukioiden hankkeessa kehitetään täysin uudenlaisia ja innovatiivisia palvelukokonaisuuksia, jotka edistävät erityisesti pienen itäsuomalaisen lukion kansainvälistä kehittämistä, joita ovat kv-tutorkoulutus, koulujen profiloinnin kehittäminen, "Opet vaihtoon" -kokeilu sekä Lukio TETin jatkokehittäminen ja aktivointi.

Välittömästi hankkeen tuloksena ja lyhyellä tähtäimellä itäsuomalaisiin pieniin lukioihin saadaan koulutettua merkittävä massa hanketoimintaan erikoituneita opettajia, kv-tutoreita, joiden tehtävä on pitkällä tähtäimellä edistää oman lukionsa kansainvälistymistä, sekä itsenäisesti ja verkostomaisesti itäsuomalaisten pienten lukioiden kesken että klusterimaisesti eri teema-alueisiin keskittyen. Keskipitkän ja pitkän tavoitteena on lisäksi, että kv-tutoreiden osaaminen leviää kansainvälisten hankkeiden myötä laajemmalti kouluyhteisöön.

Itä-Suomen pienet lukiot jatkohyödyntävät hankkeessa luotua kv-tutoropettajankoulutusta uusien kv-tutoreiden kouluttamisessa. Alkuperäisistä kv-tutoreista tulee ikään kuin koulunsa kv-mentoreita, jotka syventävät ja monipuolistavat oman lukionsa kansainvälisyyttä entisestään, jolloin pienten lukioiden kansainvälisyys jatkuu hankkeen kerrannaisvaikutuksena. Pienet lukiot päättävät hankkeen päätyttyä jatkavatko he itsenäisesti tai omana pienten lukioiden verkostonaan, vai muodostetaanko pienten lukioiden ja vuoden 2018 alussa vakiintuvan NEST-keskuksen välille yhteistyöside. Ennakoitavaa on, että pienet lukiot näkevät NEST-yhteistyön hyödyllisenä koulunsa kokonaiskehitykselle, mutta pienten lukioiden sisäisen verkoston olemassaolo on niin ikään elintärkeää.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat Itä-Suomen pienten lukioiden kv-tutorkoululutuksiin osallistuvat opettajat ja/tai rehtorit tai muu koulun henkilökunta, jotka saavat hankkeen toimenpiteiden ansiosta koulutusta hankesuunnittelua tukevista työkaluista (PCM, Log Frame, Ongelma-, ratkaisu- ja vaikuttavuuspuu) sekä yksilötason sparrausta.

Toinen hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat Itä-Suomen pienten lukioiden opiskelijat, jotka osallistuvat suoraan ja konkreettisesti hankkeen aikana toteutettaviin lukioiden kansainvälistymistä edistäviin toimenpiteisiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat osallistuvien lukioiden muu henkilökunta eli muu henkilöstö joka ei suoranaisesti osallistu kv-tutorkoulutukseen tai kv-sparraukseen. Tämä ryhmä hyötyy välillisesti lukion kehittyvästä kansainvälisestä toiminnasta, vaikkei suoranaisesti osallistu toimenpiteisiin.

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat lisäksi pienten itäsuomalaisten lukioiden muut opiskelijat, jotka niin ikään eivät suoraan ja konkreettisesti osallistu hankkeen aikana toteutettaviin lukioiden kansainvälistymistä edistäviin toimenpiteisiin, mutta hyötyvät niistä välillisesti.

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat lisäksi osallistuvien kv-tutoropettajien sekä hankkeeseen välittömästi osallistuvien opiskelijoiden perheenjäsenet ja muut läheiset, jotka hyötyvät hankkeen toimenpiteistä välittömän kohderyhmän kautta. Vaikutus voi olla esimerkiksi sitä, että kv-tutoropettajan tai lukiolaisen kautta perhe tai muu lähiyhteisö, esim. ystävät, saavat itse vaikutteita osallistua kansainväliseen yhteistyöhön tai perhe majoittaa kv-opiskelijan luokkavaihdon aikana.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 123 178

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 75 586

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 175 970

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 133 975

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo

Seutukunnat: Joensuun, Koillis-Savon, Mikkelin, Varkauden, Keski-Karjalan, Kuopion, Ylä-Savon, Savonlinnan, Sisä-Savon, Pielisen Karjalan, Pieksämäen

Kunnat: Polvijärvi, Tohmajärvi, Sulkava, Suonenjoki, Outokumpu, Vesanto, Lieksa, Kuopio, Tuusniemi, Rautalampi, Mikkeli, Joensuu, Juva, Juuka, Joroinen, Pielavesi, Kitee, Leppävirta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 237

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta hankkeen suunnitteluvaiheessa eri kohderyhmien osalta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen)
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toimintaympäristön analyysissa ja toiminnassa, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 6
Hankkeen toteutuksessa suositaan ympäristöystävällisiä välineitä, kuten etäneuvottelut, sähköiset palvelut. Lisäksi eräs hankkeen päätavoitteista eli kotikansainvälisyyden edistäminen on luonnonvaroja säästävää paikallista kansainvälisyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Hankkeella ei ole kiinteää yhteyttä ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen, mutta hankkeen edistämällä kestävän kehityksen lukio- ja Vihreä lippu -lukio toiminnalla on tähän vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 3
Hankkeella ei ole kiinteää yhteyttä kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen, mutta hankkeen edistämällä kestävän kehityksen lukio- ja Vihreä lippu -lukio toiminnalla on tähän vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 3
Hankkeella ei ole kiinteää yhteyttä pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan eikä kasvihuonekaasujen vähenemiseen vaikuttavaan toimintaan, mutta hankkeen edistämällä kestävän kehityksen lukio- ja Vihreä lippu -lukio toiminnalla on tähän vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 3 3
Hankkeella ei ole kiinteää yhteyttä Natura 2000 ohjelmaan, mutta hankkeen edistämällä kestävän kehityksen lukio- ja Vihreä lippu -lukio toiminnalla on tähän vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hankkeella ei ole kiinteää yhteyttä materiaalien ja jätteiden käsittelyyn, mutta hankkeen edistämällä kestävän kehityksen lukio- ja Vihreä lippu -lukio toiminnalla on tähän vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Hankkeella ei ole kiinteää yhteyttä uusiutuvien energialähteiden käyttöön, mutta hankkeen edistämällä kestävän kehityksen lukio- ja Vihreä lippu -lukio toiminnalla on tähän vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Hankkeella on yhteys paikalliseen työ- ja elinkeinoelämään sekä sen merkitykseen lukiokoulutuksen tulevaisuudessa
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeessa luodaan täysin uudenlaista kv-tutor osaamista ja koulutusta sekä innovatiivinen pienten lukioiden verkostomainen toimintamalli
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Hankkeella on löyhä yhteys liikkumisen ja logistiikan kestävään kehitykseen, sillä hankkeessa suositaan ympäristöystävällisiä liikkumismuotoja (etäkokoukset sekä junamatkustus)
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hanke edistää monipuolisesti sekä opetushenkilökunnan, opiskelijoiden että näiden perheiden ja läheisten hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hanke pyrkii aktivoimaan kansainvälistymisessä aliedustettujen poikien asemaa kv-toiminnassa
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke edistää kaikessa toiminnassaan täysin yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta
Kulttuuriympäristö 7 7
Hanke kehittää ja monipuolistaa Itä-Suomen maakuntien monikulttuurisuutta, mikä kanavoituu myös kulttuuriympäristön kehittymiseen
Ympäristöosaaminen 6 6
Hankkeen edistämällä kestävän kehityksen lukio- ja Vihreä lippu -lukio toiminnalla on vaikutusta ympäristöosaamisen kehittymiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Itä-Suomessa on yhteensä 46 kunnallista päivälukiota, joista 29:ssa on alle 150 opiskelijaa. Siten noin 63 % ItäSuomen lukioista on pieniä lukioita. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen linjasi koulujen päättymispäivänä 3.6.2017 ministeriön linjauksen koulutuksen kansainvälistymisen tavoitteiksi, ja sen mukaan Suomen tulee asettaa konkreettisia tavoitteita, miten kansainvälisyyttä ja kansainvälistymisen mahdollisuuksien tasa-arvoa voidaan edistää. "Elämme maailmassa, jossa globaalien yhteyksien verkko on yhä tiiviimpi, ja kansainvälisen kohtaamisen taidot ovat perustaitoja jo tänään", ministeri Grahn-Laasonen perusteli.
Hanketta on valmisteltu syksystä 2016 lähtien yhteistyössä Itä-Suomen lukioiden rehtoreiden, kuntien sivistystoimen sekä NEST-keskuksen kanssa. Valmistelussa on hyödynnetty Itä-Suomen lukioista maailmalle! -hankkeen verkostomaista toimintamallia sekä hankkeessa pilotoitua yhteistyötä opetuksen järjestäjän, koulun, opetushenkilöstön ja hankeasiantuntijoiden kesken. Vaikka NEST-keskus on kokonaisuutena onnistunut Itä-Suomen lukiokoulutuksen kansainvälistymisen edistämisessä, on maakuntien pienillä lukioilla edelleen suuria haasteita lukiokoulutuksen kansainvälistymisen toteuttamisessa ylipäätään, saatikka sitten ministeriön linjauksen mukaisesti.
Hankkeen päätavoite on tasa-arvoisen kansainvälistymisen edistäminen Itä-Suomen pienissä lukioissa kehittämällä
Itä-Suomeen pienten lukioiden verkostomainen toimintamalli, jossa tarjotaan Opetus- ja kulttuuriministeriön
lanseeraama mahdollisuus kansainvälistyä jokaiselle lukiolle, opettajalle ja lukiolaiselle. Toinen hankkeen päätavoite on aiempaa monipuolisempien kotikansainvälistymisen mahdollisuuksien tarjoaminen ja markkinointi yksittäisille kouluille ja/tai laajemmassa verkostossa. Kolmas hankkeen päätavoite on pienten lukioiden aiempaa parempi verkostoituminen eri lukioiden ja muiden toimijoiden kanssa. Verkostoja pyritään kehittämään alueellisesti,
kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi tavoitteena on aiempaa tiiviimpi verkostoituminen NEST-lukioiden kanssa ja sitä kautta NEST-palvelujen kehittäminen vastaamaan nimenomaan Itä-Suomen pienten lukioiden kv-tarpeita ja
kehittämistä. Verkostojen kehittäminen voi omalta osaltaan edistää lukioiden työelämä- ja yritysyhteistyötä, mikä on
hankkeen neljäs päätavoite.