Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21268

Hankkeen nimi: SOPU - Sujuvat omat polut

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2018 ja päättyy 31.5.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0992445-3

Jakeluosoite: PL 213

Puhelinnumero: +358 40 141 5140

Postinumero: 90101

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.osao.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Niko Finnilä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepalvelupäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: niko.finnila(at)osao.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +35850 317 4648

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, 0212371-7
Marttayhdistysten liitto ry, Oulun Palvelualan Opisto, 0187711-1
Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, 2245018-4
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, 1007629-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

SOPU – Sujuvat omat polut -verkostohankkeen taustalla on ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden opiskelijoiden määrän kasvu ja korkea nuorisotyöttömyys. Hankkeen keskeisin kohderyhmä on ammatillisen koulutuksen opiskelijat, keskeyttämisuhan alla olevat ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat.

SOPU-hankkeen tavoitteena on HOKS (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma) -ohjausprosessin mallintaminen ja kehittäminen. Ohjauksellista HOKS- ja eHOKS-prosessia kehitetään uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaiseksi, huomioiden reformin tuomat rakenteelliset muutokset. Tavoitteena on opiskelijan sujuva yksilöllinen eteneminen opintopolullaan. Opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin ei pystytä tällä hetkellä riittävässä määrin vastaamaan – erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvaa ja toisaalta osa opiskelijoista haluaa valmistua nopeammassa aikataulussa. Hankkeessa osatoteuttajat arvioivat jo aiemmin kehitetyn vapaaehtoisuuteen perustuvan K2K-toimintamallin soveltamista opiskelijan tueksi erilaisissa koulutuksellisissa siirtymävaiheissa. Yhteisissä hanketavoitteissa tullaan hyödyntämään myös muissa aiemmissa hankkeissa kehitettyjä sujuvia yksilöllisiä opintopolkuja mahdollistavia ratkaisuja.

Hanke kehittää hakeutumisvaiheen ohjausta. Tulevaisuudessa jatkuvasta hausta siirrytään joustavampaan, ympärivuotiseen sisäänottoon kaikilla koulutuksen järjestäjillä, mikä vaatii opintojen rakentumisen mallintamista. Osana jatkuvaa hakua kehitetään yksilöllistä koulutukseen tutustumismallia ja samalla luodaan ohjauksellinen toimintamalli joustavaan sisäänottoon. Yksilöllinen koulutukseen tutustumismalli vähentää keskeyttämisiä ja auttaa valitsemaan oikean ammattialan.

Hankkeessa parannetaan koulutuksella opetus- ja ohjaushenkilöstön ohjausosaamista ja koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä sujuvien opintopolkujen mahdollistamiseksi.

Hanke toteutetaan tiiviinä hankeyhteistyönä Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk), Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (Riveria), Seinäjoen koulutuskuntayhtymän (SEDU), Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan sekä Oulun Palvelualan Opiston (OPAO) kesken.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat:
-ammatillisen koulutuksen opiskelijat erityisesti keskeyttämisuhan alla olevat sekä opinnoissa nopeasti edistyvät
-ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneet
-ammatillisen koulutuksen opettajat ja koko opiskeluhuoltohenkilöstö

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
-palveluverkostot kuten ohjaamot (Ohjaamo tarjoaa tietoa, tukea ja yksilöllistä ohjausta muun muassa koulutus-, harrastus- ja työllistymisasioissa alle 30-vuotiaille.) ja TE-palvelut
-työelämä, yritykset
-muut koulutuksenjärjestäjät
Hankkeen tuotteet tukevat myös alaikäisten opiskelijoiden huoltajien kasvatus- ja ohjausroolia tavoitteena tukea nuoren kasvua ammattilaisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 325 820

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 48 013

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 155 943

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 58 441

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 43

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 370

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Miehet keskeyttävät ammatilliset opinnot ilman jatkopaikkaa (ns. negatiiviset erot) naisia useammin, ja naispuoliset opiskelijat hakevat itse enemmän ongelmiinsa apua kuin miehet. Opiskelijamäärien tarkastelun perusteella voidaan todeta, että lähivuosina tutkintojen sukupuolijakauma on yksipuolistunut ja miesvaltaisissa tutkinnoissa naisopiskelijoiden määrä on pienentynyt ja päinvastoin naisvaltaisissa tutkinnoissa miesopiskelijoiden määrä on pienentynyt.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen valmistelussa toimenpiteiden osalta on käsitelty, mitkä ovat vaikutukset naisille ja miehille. Hanketta suunniteltaessa on huomioitu miesten suurempi tuen tarve ammatillisessa koulutuksessa ja työelämään siirtymisessä. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja erityisesti aloille, joissa työllistyminen on vaikeaa työpaikkojen vähyyden vuoksi. Hankkeen aikana tuotetaan markkinointimateriaalia, jossa huomioidaan molemmat sukupuolet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on opintojensa keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden tukeminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Syrjäytymisen ehkäisy vähentää palveluntarvetta, ja säästää siten luonnonvaroja. Hankkeessa järjestetään Skype-palavereita ja -kokouksia, jotka vähentävät matkustelua. Hankkeessa suositaan sähköistä materiaalia ja digitaalisuutta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Hyödynnetään etäyhteyksiä verkostotapaamisissa ja hankkeen toimenpiteissä matkustamisen sijaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia/merkitystä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia/merkitystä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia/merkitystä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 4
Suositaan sähköistä viestintää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutuksia/merkitystä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Opiskelijoiden valmistuminen tukee ammattitaitoisen työvoiman siirtymistä työelämään ja takaa työvoiman riittävyyden. Hankkeessa parannetaan opiskelijoiden työelämävalmiuksia mm. uraohjauksella ja K2K-toiminnalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 9
Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalleja, jotka kootaan pääsääntöisesti sähköisesti.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Hankkeessa suositaan Skype-palavereita ja –kokouksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Toiminnassa mukana olevien opiskelijoiden hyvinvointi ja elämänhallinnan taidot kohenevat ja tulevaisuuskuva avartuu. Hankkeen toiminnalla ehkäistään syrjäytymistä, mikä edistää terveyttä. Tuloksena sosiaalinen yhteenkuuluvuus lisääntyy ja tulokset tukevat maahanmuuttajaopiskelijoiden maahan asettautumista.
Tasa-arvon edistäminen 8 9
Negatiiviset erot vähenevät. Miesten erot enemmän kuin naisten. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat kehittävät suomalaisen kulttuurin tuntemusta ja kielitaitoa. Erilaiset oppijat saavat tukea erilaisiin siirtymiin. Osan opiskelijoiden heikot opiskelemisen edellytykset paranevat.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Tukitoiminnot ulottuvat kouluyhteisön ulkopuolelle yhteiskuntaan. Maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille tukitoimintaa tarjotaan yhdenvertaisesti muihin opiskelijoihin nähden.
Kulttuuriympäristö 5 7
Kulttuuriympäristön tuntemus välittyy maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kautta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman painoalueita on ”Toimenpiteitä toteutetaan myös erityistä tukea tarvitsevien sekä koulutuksessa aliedustettujen ryhmien (mm. poikien, miesten, etnisten vähemmistöjen) osaamisen kehittämistä ja tutkinnon suorittamista esim. erilaisten koulutuksellisten kokeilujen avulla.”
Ympäristöosaaminen 4 5
Tuetaan ulkopaikkakuntalaistan ja maahanmuuttajaopiskelijoiden ympäristön tuntemista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-