Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21269

Hankkeen nimi: Vetovoimala - Erityisen ja vaativan erityisen tuen hakeutumisvaiheen palvelujen kehittäminen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hengitysliitto ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0201472-1

Jakeluosoite: PL 389

Puhelinnumero: 020 757 4000

Postinumero: 90101

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.luovi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Irene Marjatta Konttinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektikoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: irene.konttinen(at)luovi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 319 3232

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Helsingin kaupunki / Stadin ammatti- ja aikuisopisto, 0201256-6
Oppimis- ja ohjauskeskus VALTERI, 2718015-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

VETOVOIMALA–hankkeessa kehitetään toimintamalli opinnoissaan erityistä tai vaativaa erityistä tukea tarvitseville asiakkaille ammatillisen koulutuksen ammatinvalinnan ohjaukseen. Hanke toteutetaan Ammattiopisto Luovin, Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ja Stadin ammattiopiston yhteistyönä.

VETOVOMALA-hankkeen tavoitteena on erityisen ja vaativan erityisen tuen asiakkaiden ammatilliseen koulutukseen ohjaamisen ja siirtymävaiheen palvelujen kehittäminen ja ohjaavien tahojen yhteistyön ja osaamisen vahvistaminen erityistä- ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden hakeutumisvaiheen ohjauksessa. Toimintamalli perustuu asiakas- ja käyttäjälähtöiseen kehittämistyöhön sekä sekä siirtymävaiheessa toimivien asiantuntijoiden koulutukseen. Hankkeen aikana toteutetaan myös selvitys WHO:n toimintakykyajatteluun (International Classification of Functioning, Disability and Health, ICF) perustuvien ohjaus- ja arviointimenetelmien soveltuvuudesta opiskelukyvyn ja erityisen tuen tarpeen arviointiin ja HOKS-laadintaan. Kehittämistyön tuloksena hankkeessa tuotetaan valtakunnallinen erityisen ja vaativan erityisen tuen asiakkaiden hakeutumisvaiheen toimintamalli, joka sisältää myös tuen tarvetta koskevan tiedonsiirron käytänteet ja yhteiset opiskelijavalintakriteerit vaativan erityisen tuen perusteella järjestettävän ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintaan.

VETOVOIMALA-hankkeessa on kaksi kehittämiskärkeä: Ensimmäinen kohdistuu opintopolku.fi-palvelun kautta jatko-opintoihin hakevien, peruskoulunsa päättävien erityistä tai vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden suunnitelmallisten ja asiakaslähtöisten hakeutumisvaiheen palvelujen kehittämiseen ja toinen jatkuvan haun palvelukokonaisuuteen. Hankkeessa kehitettävä toimintamalli perustuu kansainväliseen toimintakykyajatteluun, jossa huomioidaan hakijan toimintakyvyn vahvuudet sekä erityisen tuen tarpeet niin opiskelussa kuin opiskeluhyvinvointia tukevissa palveluissa. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Opetushallituksen opintopolku.fi-palvelun kanssa saavutettavien hakijapalvelujen kehittämiseksi sekä valtakunnallisessa yhteishaussa että vaativan erityisen tuen perusteella järjestettävän ammatillisen koulutuksen haussa. Jatkuvan haun kautta opintoihin hakeutuvien erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden valintaperusteita yhdenmukaistetaan ja valintakäytänteitä sekä hakeutumisvaiheen palveluja kehitetään yhteistyössä Ohjaamojen kanssa esimerkiksi aikuisille hakijoille suunnattujen koulutuskokeilujen ja osaamiskartoitusten välityksellä. Erityisen ja vaativan erityisen tuen asiakkaiden hakeutumisvaiheen toimintamallin kehittämisellä ja ohjaushenkilöstön koulutuksella halutaan taata yhdenvertaiset mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen myös heikommassa koulutusasemassa oleville henkilöille.

1. Opintopolku.fi-palvelun kautta jatko-opintoihin hakevien, erityistä tai vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden, hakeutumisvaiheen palvelujen kehittäminen

Peruskoulunsa päättävien erityistä tai vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden hakeutumisen toimintamallin kehittäminen tapahtuu yhteistyössä lähikoulujen ja ammatillisten oppilaitosten hakeutumisvaiheen asiantuntijoiden, opinto-ohjaajien, uraneuvojien sekä muiden hakeutumisvaiheen kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa. Ohjauspalveluiden kehittämiseksi hankkeessa koulutetaan perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstöä erityisen ja vaativan erityisen tuen tarpeen arviointimenetelmiin sekä toimintakykyajatteluun perustuvaan asiakkaan kohtaamiseen. Hankkeessa perustetaan alueellisia yhteistyöfoorumeita, joiden kautta kehitetään vaativaan erityiseen tukeen soveltuvia ohjausmenetelmiä. Alueellisten yhteistyöfoorumeiden kautta jaetaan alueella kehitettyjä toimintamalleja, joiden pohjalta kehitetään valtakunnallisesti toimiva palvelukokonaisuus. Hankkeen aikana paikallisten ja alueellisten hakeutumisvaiheen toimijoiden suunnitelmallinen yhteistyö vakiintuu systemaattiseksi toimintamalliksi ja opiskelijoiden mahdollisuudet suoriutua HOKSin mukaisista opinnoistaan toisella asteella kasvavat ja opintojen läpäisy paranee.

Siirtymävaiheessa hyödynnetään oppilaiden keskinäistä vertaistukea ja aikaisemmin opintonsa aloittaneiden nuorten kokemuksia ammatillisen koulutuksen siirtymävaiheesta. Yhteistyössä lähikoulujen kanssa käynnistetään pienimuotoista pilottimuotoista vertaisryhmätoimintaa erityistä tai vaativaa erityistä tukea tarvitseville oppilaille, jotka tarvitsevat lisäohjausta siirtymävaiheessa. Vertaisryhmätoimintaa kehitetään niin, että ryhmien toiminta jatkuu perusopetuksesta myös toiselle asteelle. Aidoista vertaiskokemuksista muodostuva elävä kirjasto vahvistaa sekä hakijan että opiskelijan kiinnittymistä omiin opintoihinsa ja rakentaa yhteisöllisyyden kokemusta ryhmässä.

Toimintakyvyn arviointiin perustuvassa erityisen tuen palvelujen suunnittelussa ja osaamiskartoituksessa hyödynnetään Tervareitti-hankkeessa kehitettyä Toimintakykyarvio.fi-palvelua sekä testataan sen yhteiskäyttöä ja tiedonsiirtoa TEDDY-hankkeessa kehitetyn RUORI - erityisen tuen tarpeen arviointi -menetelmän kanssa. Perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen siirtyvä tieto erityisen tuen tarpeesta nopeuttaa ja täsmentää opiskelijan HOKS-laatimista ja opintoja tukevien palvelujen käynnistämistä. Arviointimenetelmiä jatkokehitetään soveltuvaksi myös vaativan erityisen tuen oppilaille ja vaativan erityisen tuen tarpeen tunnistamiseksi.

2. Jatkuvan haun ohjauspalvelujen kehittäminen erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitseville hakijoille

Jatkuvan haun kautta ammatillisiin opintoihin hakeutuville erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitseville asiakkaille kehitetään palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen matalan kynnyksen hakijapalveluja sekä yksilö-, ryhmä- että verkkopohjaisissa palveluissa. Kehittämistyössä on tavoitteena asiakaslähtöisten ja saavutettavien hakeutumisvaiheen palvelujen valtakunnallinen mallintaminen, pilotointi ja jalkauttaminen. Hakeutumisvaiheen palvelujen kehittämisessä vahvistetaan yhteistyötä Ohjaamojen, nuorten työpajojen sekä etsivän nuorisotyön asiantuntijoiden kanssa järjestämällä alueellisia yhteistyöfoorumeita sekä kouluttamalla toimijoita erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden kohtaamiseen ja ohjaamiseen sekä toimintakykyyn perustuvien tuen tarpeen arviointimenetelmien käyttöön. Jatkuvan haun kehittämisessä vahvistetaan ohjausverkostojen yhteistyötä ja asiantuntijuutta opinnoissaan erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden koulutukseen ohjaamisessa, tuen tarpeen arvioinnissa sekä opinto- ja uraohjauksessa. Hankkeessa jatkokehitetään ja pilotoidaan kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) perustuvia erityisen tuen tarpeen arviointimenetelmiä ja nivelvaiheen tiedonsiirtoa osana HOKSin laadintaa sekä opintojen-, kuntoutuksen – ja työvoimahallinnon rahoitushakemusten ja -päätösten laadintaa.

Nuorille suunnattujen koulutuskokeilujen lisäksi hankkeessa testataan ja jatkokehitetään jatkuvassa haussa opintoihin hakeutuvien aikuisten asiakkaiden koulutuskokeiluja, joissa tehdään yhteistyötä työelämän ja työpajojen kanssa mm. aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteiden kehittämiseksi myös vaativan erityisen tuen asiakasryhmässä. Hankkeessa kehitetään jatkuvan haun tueksi osaamiskartoitusta, jossa hyödynnetään Helsingin kaupungin avoimien opintojen yhteydessä aloitettua kehittämistyötä ja maahanmuuttajien osaamiskeskuksen kartoitusmallia sekä RUORI-erityisen tuen tarpeen arviointimenetelmää. Uusilla toimintakykyarviointiin perustuvilla erityisen tuen tarpeen arviointimenetelmillä hakijan tuen tarpeen tunnistaminen nopeutuu, hakijan osallisuus omien opintojen suunnittelussa vahvistuu ja ohjauksellinen yhteistyö käynnistyy jo hakeutumisvaiheessa. Hakeutumisvaiheen palveluissa pilotoitavien arviointikäytänteiden ja menetelmien kautta saadaan arvokasta lisätietoa kehitettäessä erityisen ja vaativan erityisen tuen valtakunnallista hakeutumisvaiheen toimintamallia ja vaativan erityisen tuen perusteella järjestettävän koulutuksen valintakriteereitä.

Kehittämistyön tuloksena ohjausverkoston valmiuden ja osaaminen erityistä tukea tarvitsevien hakijoiden ohjaukseen vahvistuvat, koulutuksen markkinoinnissa on käytettävissä saavutettavaa ohjaus- ja markkinointimateriaalia ja ammatillisilla oppilaitoksilla on valmiudet tarjota erityistä tukea tarvitseville hakijoille tutustumiskäyntejä, koulutuskokeilutoimintaa ja henkilökohtaistamisen (HOKS ja eHOKS) käytänteitä, joissa hakijoiden osallisuus ja vaikutusmahdollisuuden opintojen suunnitteluun toteutuvat toimintarajoitteista huolimatta.

Selvitys ICF-viitekehykseen perustuvien arviointimenetelmien toimivuudesta vaativan erityisen tuen oppilaiden ja opiskelijoiden HOJKS- ja HOKS-laadinnassa

Hakeutumisvaiheen toimintamallin lisäksi VETOVOIMALA-hankkeessa laaditaan selvitys, miten WHO:n luokitusperheeseen kuuluva toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) soveltuu käytettäväksi koulu- ja oppilaitosympäristössä ja kuinka toimintakykyarvio.fi- ja RUORI-työkalujen tuottamaa tietoa hakijan toimintakyvystä voidaan hyödyntää erityisen ja vaativan erityisen tuen tarpeen tunnistamisessa, opintojen suunnittelussa, HOKS-laadinnassa ja erityisen tuen palvelujen kohdentamisessa. Hankkeessa laaditun selvityksen kautta tulee näkyväksi toimintakyvyn kuvaamisen hyödyt siirtymävaiheen tukena sekä vaativaan erityiseen tukeen liittyvät toimintakyvyn haasteet, jotka auttavat vaativan tuen määrittelyssä perusasteella ja toisella asteella. Selvitys vahvistaa toimintakykyajatteluun perustuvien arviointimenetelmien luotettavuutta, nostaa esiin kehittämiskohteita ja antaa arviointikäytänteille myös tieteellisen viitekehyksen. Selvitystä hyödynnetään myös vaativan erityisen tuen perusteella järjestettävän koulutuksen valintakriteereiden laatimisessa.

Hankkeen tulokset

VETOVOIMALA-hankkeen tuloksena hankkeeseen osallistuvien ammattilaisten asiantuntemus erityisen ja vaativan erityisen tuen asiakkaiden hakeutumisvaiheen ohjauksesta vahvistuu. Alueellisten yhteistyöfoorumeiden ja hankeryhmän käyttäjälähtöisten kehittämismenetelmien tuloksena syntyy valtakunnallinen hakeutumisvaiheen toimintamalli erityistä ja vaativaa erityistä tukea opinnoissaan tarvitsevien asiakkaiden ohjaukseen. Yhteistyöfoorumit muodostava asiantuntijoiden keskustelupaikan ja hyvien käytänteiden ja osaamisen jakamisen tilan. Lisääntyneellä moniammatillisella yhteistyöllä eri hallintokuntien yhteistyö kehittyy ja päällekkäisten toimien tekeminen vähenee.

Lisääntynyt yhteistyö eri toimijaverkostojen ja hallintokuntien välillä varmistaa, että nuoren tarvitsemat tukitoimet ovat käytössä hänen siirtyessään toisen asteen opintoihin. Yhteistyön tiivistämisellä esimerkiksi nuorisotoimen ja koulutoimen kanssa luodaan pysyviä yhteistyöverkostoja ja toimintamalleja ohjauspalvelujen kehittämiseen kunnissa hankkeen päätyttyä. Pitkällä aikavälillä moniammatillisen yhteistyön muodot näkyvät pysyvinä käytänteinä, jotka ennaltaehkäisevät syrjäytymistä ja vahvistavat koulutuksellista tasa-arvoa.

Toimintakyvyn kuvaamisen menetelmien käyttöönoton myötä erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden toimintakyvyn vahvuudet ja haasteet tunnistetaan paremmin ja ohjaustyössä pystytään paremmin ohjaamaan hakijoita heidän toimintakykyynsä soveltuviin opiskeluvaihtoehtoihin ja opintojen suunnitteluun (HOKS). Ohjauksen toimintamallien kehittäminen vahvistaa myös opiskelijoiden saamaa kokonaiskuntoutuksellista ohjausta (esimerkiksi vertaisohjaus tai neuropsykiatrinen valmennus). Se antaa opiskelijoille eväitä arjen ja elämänhallintaan, itsenäistymiseen, itsetunnon ja positiivisen minäkuvan vahvistamiseen sekä opiskeluun ja vapaa-aikaan.

Toimintakyvyn kuvaamisen menetelmien kehitystyön kautta erityisen ja vaativan erityisen tuen tarpeen tunnistaminen helpottuu ja tuki kohdentuu täsmällisemmin opiskelijan tuen tarpeisiin. Kehittyneiden ohjauspalvelujen ja menetelmien kautta opiskelijoiden hyvinvointi kasvaa ja toimintakyky paranee. Riittävän ohjauksellisen tuen kautta myös opintoihin kiinnittyminen vahvistuu ja keskeyttämiset vähenevät.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmää ovat perusasteen sekä ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajat, opettajat, ohjaajat ja uraneuvojat sekä opiskeluhuollon henkilöstö. Kohderyhmään kuuluvat myös Ohjaamojen asiantuntijat, etsivän nuorisotyön toimijat ja nuorten työpajojen henkilöstö sekä hankkeen moniammatillisiin yhteistyöfoorumeihin ja koulutuksiin osallistuvat muut ammattihenkilöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat hakeutumisvaiheen ohjauspalveluita tarvitsevat peruskoulun päättövaiheessa olevat nuoret verkostoineen sekä Ammattiopisto Luovin Oulun yksikköön, Kuopion toimipisteeseen tai Helsingin yksikköön opintopolku.fi-palvelun kautta tai jatkuvassa haussa hakeutuvat asiakkaat sekä em. Luovin yksiköissä / toimipisteessä opiskelevat vaativaa erityistä tukea tarvitsevat VALMA-koulutuksen opiskelijat ja heidän HOKS-laadintaan osallistuvat verkostot, kuten huoltajat. Välillistä kohderyhmää ovat myös Stadin ammattiopiston nivelvaiheen palvelujen asiakkaat ja VALMA-koulutuksen opiskelijat sekä hankepaikkakuntien Ohjaamojen erityisen ja vaativan erityisen tuen asiakkaat ja nuorten työpajojen ja etsivän nuorisotyön palvelujen kautta koulutukseen hakeutuvat erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat. Vaativaa ja erityistä vaativaa tukea tarvitsevaa asiakaskohderyhmässä on myös monenkielisiä asiakkaita.

Välilliseen kohderyhmään kuuluvat hankkeessa mukana olevat alueelliset organisaatiot ja toimijat kuten lähikoulut, eri kuntien toimijat kuten sosiaalitoimi, sivistystoimi sekä muut yhteistyökumppanit. Välilliseen kohderyhmään katsotaan myös kuuluviksi muut hankkeen toimintaan kuten koulutuksiin osallistuvat valtakunnalliset ohjausalan toimijat. Toimintamallit tulevat valtakunnalliseen käyttöön koulutusten lisäksi myös opinpolku.fi-palvelun kanssa tehtävän yhteistyön kautta, sekä hankkeessa laaditun julkaisun kautta.

Välilliset kohderyhmät hyötyvät hankkeesta moniammatillisen yhteistyön kautta sekä palvelujen resurssien tarkoituksenmukaisen kohdentamisen myötä. Hankkeen tarkoituksena on tavoittaa ja kehittää eri lähikoulujen ohjaus- ja tukipalveluja. Toiseen asteen toimijoiden ja lähikoulujen yhteistyöstä hyötyvät myös huoltajat. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös työpaikat ja erityisen tuen muut palveluntuottajat, kuten TE-palvelut ja KELA.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 246 817

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 148 396

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 981 563

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 179 323

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 44

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 410

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tiedostettu sukupuolen merkityksen huomioiminen nivelvaieen ohjauksen kehittämisessä kouluasteelta toiselle siirryttäessä.Hankkeen toteuttajaorganisaatioissa on ajantasainen tieto eri alojen sukupuolijakaumista (opiskelijat ja henkilöstö) samoin kuin tilasto- ja kokemustietoa alojen sukupuolijakaumista työelämässä. Koulutusalat ovat vahvasti jakautuneet sukupuolittain, millä on vaikutuksia mm. opintoihin hakeutumiseen ja työllistymiseen. Kohderyhmässä korostuu poikien osuus, sillä poikien ja nuorten miesten syrjäytyminen yhteiskunnan toimintojen ulkopuolelle on yleisempää kuin tyttöjen. Ammattiopisto Luovissa laaditaan miesten ja naisten välisen tasa-arvolain edellyttämä tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Suunnitelma sisältää selvityksen oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta, tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi sekä arvion aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteutumisesta ja tuloksista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kehittämistoimenpiteissä noudatetaan oppilaitosten tavanomaisia sukupuolisensitiivisiä toimintatapoja, joiden tavoitteena on olla vahvistamatta eri aloihin ja sukupuoliin liittyviä stereotypioita, ja hankkeessa pyritään tiedostamaan myös sukupuoleen liittyvät piilovaikutukset. Opiskelijoiden nivelvaiheen ohjauksen lähtökohtana on opiskelijan yksilöllinen polku. Sen suunnittelun ja toteuttamisen keskiössä ovat opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet, osaaminen ja voimavarat, jolloin opiskelija saa tukea ja ohjausta omien tarpeidensa mukaisesti, ei sukupuolen perusteella. Tuen tarvetta arvioitaessa huomioidaan erityisesti sukupuolelleen epätyypillisen alavalinnan tehneet opiskelijat, joiden tuen tarve voi poiketa muista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeessa on kuitenkin tiedostettu neuvonta- ja ohjaustyön merkitys asenteiden, arvojen ja käsitysten muodostumisessa, jolloin hanke voidaan osaltaan nähdä sukupuolten tasa-arvoa edistävänä hankkeena. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen suunnittelussa edellisessä kohdassa kuvatuilla tavoilla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Hankkeen toteutuksessa noudatetaan oppilaitosten kestävän kehityksen suunnitelmia / strategioita. Ýmpäristövastuuseen kuuluu mm. luonnonvarojen äästeliäs käyttö. Esimerkiksi sähköisten työtilojen käyttö hankeverkoston yhteisenä tiedonhallinnan välineenä vähentää oleellisesti tarvetta paperitulosteiden käyttöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen tarkoittaa hankkeessa lähinnä matkustamisen korvaamista mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi verkkokokouksilla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Hankkeen toteutuksessa noudatetaan oppilaitosten kestävän kehityksen suunnitelmien / strategioiden ja ohjeiden mukaisia toimintatapoja. Vältetään fyysisten materiaalien ja tuotteiden sekä jätteiden tuottamista ja painotetaan aineettomien palvelujen tuottamiseen sekä digitaalisten välineiden hyödyntämistä. Mahdollisissa hankinnoissa kriteerinä on elinkaarimallin mukainen ajattelu. Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä verkkokokouksia ja työskentelyalustoja, mikä vähentää mm. paperitulosteiden tuottamista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 0
Hankkeessa toteutettava nivelvaiheyhteistyön kehittäminen tuottaa pitkällä tähtäimellä ratkaisuja työvoiman saatavuuden lisäämiseksi. Jokainen oikealle alalle ohjautunut työllistyvä henkilö siirtyy tuottavaan työhön ja säästää syrjäytymisestä aiheutuvia kustannuksia. Vaikka hanke on valtakunnallinen, toiminta toteutetaan alueellisissa verkostoissa alueen elinkeinorakenne huomioiden ja hyödyntäen alueellista ja paikallista osaamista ja palvelutarjontaa kestävällä tavalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Hankkeen sisältö ja tuotokset painottuvat aineettoman pääoman tuottamiseen
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan digitaalisia ratkaisuja, kuten verkkokokouksia, joilla pyritään vähentämään liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 0
Hankkeessa edistetään hyvinvointia kehittämällä erityistä ja vaativaa erityistä tukea opinnoissaan tarvitsevan hakijan kanssa kansainväliseen toimintakykyluokitukseen (ICF) perustuva opiskelu- ja urasuunnitelma, joka tuo näkyväksi hakijan toimintakyvyn vahvuudet sekä erityisen tuen tarpeet niin opiskelussa kuin kokonaiskuntoutuksellisten palvelujen suunnittelussa. Toimintakykyyn ja osallisuuden tukemiseen perustuva lähestymistapa tukee integroitumista yhteiskuntaan, estää sosiaalista syrjäytymista ja edistää hyvinvointia. Ohjaus on vuorovaikutusta, joka lisää henkilön hyvinvointia tukemalla omaa elämää koskevaa päätöksentekoa. Nivelvaiheohjauksen kehittäminen lisää esteettömyyttä, tiedon saatavuutta ja osallisuuden ja osallistumisen kokemuksia. Myös ohjaushenkilöstön hyvinvointi kasvaa ajantasaisen osaamisen ja toimivan verkostoyhteistyön ansiosta.
Tasa-arvon edistäminen 9 0
Hankkeessa edistetään koulutuksessa aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien, erityistä ja vaativaa erityistä tukea opinnoissaan tarvitsevien hakijoiden koulutukseen ohjautumista ja opiskelu- ja urasuunnittelua. Hanke edistää tasa-arvon toteutumista parantamalla erityistä tukea tarvitsevien nuorten kouluttautumis- ja osallistumismahdollisuuksia. Hanke edistää myös sukupuolten tasa-arvon toteutumista. Hankkeessa huomioidaan esimerkiksi sukupuolten väliset erot ohjaukseen hakeutumisessa (erityisesti aikuiset) sekä alavalintojen sukupuolittuminen, johon hankkeesssa pyritään kehittämään ratkaisuja ohjauksellisin keinoin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 0
Hankkeen toimenpiteet edistävät yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta vahvistamalla erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden osallisuutta ja mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisena jäsenenä omien edellytystensä ja toimintakykynsä mukaisesti. Hankkeessa on huomioitu myös monikulttuurisuusosaamisen kehittämistarpeet. Yhdenvertaisuusperiaate huomioidaan kaikissa hankkeen kaikissa toimenpiteissä. Toiminnassa noudatetaan toteuttajien yhdenvertaisuussuunnitelmien periaatteita ja edistetään aktiivisesti yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden toteutumista yhteiskunnassamme.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-