Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21272

Hankkeen nimi: Digioppimisella ammatilliseen kiertotalous- ja kestävän kehityksen osaamiseen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2018 ja päättyy 30.6.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen ympäristöopisto SYKLI

Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos

Y-tunnus: 0681365-1

Jakeluosoite: Malmin kauppatie 8 B

Puhelinnumero: 040 5462661

Postinumero: 00700

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.sykli.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Suihkonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.suihkonen(at)sykli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 4533 802

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kiertotalous, vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat kehityssuuntia, joita yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä halutaan edistää. Uudellamaalla tavoitellaan kiertotalouteen ja resurssitehokkuuteen pohjautuvan liiketoiminnan kasvua. Uudenmaan maakuntaohjelman mukaisesti, resurssivirtojen tehokas käyttö, tuotteiden elinkaariajattelu ja palveluihin perustuva liiketoiminta hyödyntää digitalisaatiota ja älykästä teknologiaa sekä edistää yksityistä ja julkista kulutusta ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

Ammatillisen digioppimispalvelun tavoitteena on tukea sekä yksilöiden että yritysten osaamista ja menestymistä kestävän kehityksen ja kiertotalouden mukaisen toiminnan kehittämisessä. Jotta oppiminen konkretisoituisi käytännön ratkaisuiksi, tarvitaan sekä laajaa kokonaisnäkemystä että toimialakohtaista lähestymistapaa. Palvelun tarjoaman itseopiskelumateriaalin avulla oppija voi ensin perehtyä syihin, miksi kestävää kehitystä ja kiertotaloutta tarvitaan. Toimialakohtainen materiaali ja tehtävät vahvistavat oppijan osaamista ja näkemystä siitä, miten hän ammattilaisen voi tehdä oikeita ratkaisuja ja edistää kestävää kehitystä sekä kiertotaloutta. Vahvistuneen näkemyksen ja osaamisen kautta oppijoiden ammattiylpeys ja vastuullisuus kasvavat. Itseopiskelu ja ajantasainen osaaminen, jonka voi osaamistestin kautta osoittaa, vahvistavat myös oppijoiden edellytyksiä työllistyä ja pysyä työelämässä. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat tukea henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen ja kestävän kehityksen huomioimiseen toiminnassaan, voidakseen menestyä kilpailussa ja tarjota työtä myös tulevaisuudessa.

Ammatillinen digioppimispalvelu on joustava, ajasta ja paikasta riippumaton, mahdollisuus. Palvelu on myös kustannustehokas tapa tuottaa ajantasaista koulutusta. Ammatillisen koulutuksen reformi, lähiopetuksen supistuminen ja koulutuksen siirtyminen entistä enemmän työssäoppimiseen lisäävät osaltaan tarvetta tällaisille palveluille.

Palveluun on alkuvaiheessa valittu neljä toimialaa; kiinteistönhoito-, ruokapalvelu-, liiketalous ja matkailuala; joille kiertotalous tuo paljon muutospaineita ja mahdollisuuksia. Toimialoja voidaan lisätä palveluun kysynnän mukaan.

Palvelun toimivuutta arvioidaan ja muokataan pilotointivaiheessa oppilaitoksissa, yrityksissä ja arviointikyselyn avulla. Tavoitteena on, että sovellus otetaan käyttöön vuoden 2019 lopussa. Hankkeesta viestitään ammatillisissa julkaisuissa ja kokonaisuudesta julkaistaan tieteellinen artikkeli.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Tämän hankkeen kohderyhmänä ovat pk-yritykset, nuoret, ammatilliset opettajat, ammatilliset osaajat.

Ammatissa toimivien kouluttaminen kiertotalouteen ja työelämän ajattelu- ja toimintatapojen uudistaminen on valtava haaste. Digitaalinen oppiminen verkkoympäristössä on erittäin kustannustehokas, helposti saavutettava ratkaisu. Ammatillisen koulutuksen reformi, lähiopetuksen supistuminen ja koulutuksen siirtyminen entistä enemmän työssäoppimiseen lisäävät osaltaan tarvetta tällaisille palveluille.

Tässä hankkeessa edistetään kasvu- ja rakennemuutosalojen tarpeisiin vastaavaa koulutustarjontaa ja sen laatua, Uudenmaan maakuntaliiton tavoitteiden mukaisesti, kehittämällä digitaalisen oppimisympäristön kiertotaloudesta ja kestävästä kehityksestä neljälle eri alalle. Hankkeessa parannetaan työssä olevien ja työttömien ammattitaitoa ja osaamista kiertotaloudesta ja kestävästä kehityksestä, koska ne voivat tämän sovelluksen kautta opiskella aiheesta milloin ja missä vain. Hanke tukee myöskin, että kehitetään joustavia ja yksilöllisiä opinto- ja tutkintopolkuja vastaamaan nopeasti muuttuviin työelämän osaamistarpeisiin, koska kehitettään tätä sovellusta toiminta-alojen kautta ja opiskelija voi joustavasti osallistua tähän, opintopolkuaan seuraten. Olemme valinneet kriittisiä aloja mukaan tämän sovelluksen kehittämiseen, mutta tätä voi voi laajentaa muillekin aloille, tulevaisuudessa. Kehitetty digioppimispalvelu tukee myöskin alueiden älykkääseen erikoistumiseen liittyvät osaamistarpeet. Uudenmaan maakuntaliiton tavoitteiden mukaisesti, sekä kasvuja rakennemuutosalojen tarpeet huomioon ottavan koulutustarjonnan lisäämiseen ja koulutuksen osuvuuden parantamiseen.

Valtioneuvoston asetus: Ammatillisesta koulutuksesta luonnos 23.8.2017: 2§-> ”kestävän kehityksen edistäminen” tulee pakolliseksi osaksi ”Yhteiskunta- ja työelämäosaamisen” laajuutta, joka olisi vähintään 9 osaamispistettä. Tämä tarkoittaa sitä että tämän osaamisen työkaluille tulee olemaan tarve kaikilla ammatillisten koulutuksen aloilla.

Kohderyhmänä ovat sekä naiset että miehet, hankkeessa on mukana sekä aloja joissa naiset, että miehet, ovat edustettuina (kiinteistönhoito-, ruokapalvelu-, liiketalous ja matkailuala).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillinen kohderyhmä on elinkeinoelämä, joka saa hyviä osaajia, sekä yhteiskunta, jossa kiertotalouden tavoitteita saadaan edistettyä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 212 672

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 212 672

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 226 493

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 226 493

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 16

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kohderyhmänä ovat sekä naiset että miehet, hankkeessa on mukana sekä aloja joissa naiset, että miehet, ovat edustettuina (kiinteistönhoito-, ruokapalvelu-, liiketalous ja matkailuala).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kohderyhmänä ovat sekä naiset että miehet, hankkeessa on mukana sekä aloja joissa naiset, että miehet, ovat edustettuina (kiinteistönhoito-, ruokapalvelu-, liiketalous ja matkailuala). Sekä naisia että miehiä ovat mukana hankepartnereina.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Kohderyhmänä ovat sekä naiset että miehet, hankkeessa on mukana sekä aloja joissa naiset, että miehet, ovat edustettuina (kiinteistönhoito-, ruokapalvelu-, liiketalous ja matkailuala). Silti päätavoitteena on kiertotalouden ja kestävän kehityksen osaamisen edistäminen, ei sukupuoletn tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 6
Kiertotalouden ja kestävän kehityksen osaamisen edistäminen lisäävät myös luonnonvarojen käytön kestävyyttä, kun eri alojen toimijat osaavat toimia kestävällä tavalla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 6
Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sen aiheuttamien riskien vähentäminen korostuu kestävien toimintatapojen omaksumisella ja konkretisoituu ennen kaikkea välillisesti oppimisen myötä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Kestävällä tavalla toimiminen ja kiertotalouden edistäminen tukevat luonnon monimuotoisuutta ympäristön hyvinvoinnin myötä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 4
Kiinnittämällä huomiota oman toiminnan vaikutuksiin, kestävästi toimimalla voidaan vaikuttaa vesistöjen, maaperän ja ilman puhtauteen sekä kasvihuonekaasujen vähenemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei varsinaisesti tue Natura 2000 -ohjelman kohteiden hyvinvointia muutoin kuin yleistä ekologista kestävyyttä edistämällä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 6
Tietoisuuden lisääminen materiaalitehokkuudesta ja kiertotaloudesta johtaa tehokkaasteen materiaalien hyödyntämiseen ja jätteen määrän vähenemiseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 6
Syvällisemmän osaamisen myötä myös monipuolinen energiankäyttö ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen lisääntyvät.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 6
Ammattilaisten ja työelämään toimijoiden osaamisen kehittäminen kestävällä tavalla tukee myös paikallisen elinkeinorakenteen muodostumista kestävälle pohjalle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 6
Kiertotalouden mahdollisuuksien ymmärtäminen ammattilaisten keskuudessa voi johtaa myös uusien aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 4 6
Kiertotalous ja kestävä kehitys tukevat myös kestävällä tavalla liikkumista, mihin ammattilaiset voivat vaikuttaa työelämässä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 6
Kestävä kehitys huomioi myös sosiaalisen hyvinvoinnin, ja tämän opin välittäminen työelämän toimijoille edistää myös yleistä hyvinvointia; kestävän kehityksen periaatteiden laajentuminen yhteiskuntaan tukee tätä vielä laajemmin.
Tasa-arvon edistäminen 0 4
Kestävän kehityksen oppien omaksuminen edistää yleisesti myös tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 4
Kestävän kehityksen opetusmateriaalin saatavuus ja käytettävyys edistävät yhdenvertaisuutta paitsi tiedon lisääntyessä, myös materiaalin saatavuuden parantuessa.
Kulttuuriympäristö 1 5
Kiertotalous ja kestävä kehitys ottavat huomioon myös kulttuuriympäristön tarpeet ja oppimisen myötä myös ammattilaiset pystyvät tukemaan kulttuuriympäristön tilaa.
Ympäristöosaaminen 8 10
Hanke perustuu ympäristöosaamisen kehittämiseen ammattilaisten keskuudessa. Osaaminen laajenee ja syventyy eri aloille, mikä mahdollistaa käytäntöjen muuttumisen myös yhteiskunnallisella tasolla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Digioppimisella ammatilliseen kiertotalous- ja kestävän kehityksen osaamiseen -hankkeen tavoitteena oli kehittää digioppimispalvelu kiertotaloudesta ja kestävästä kehityksestä, joka palvelee laajasti työelämää ja elinikäistä oppimista. Palvelun lähtökohtana oli tukea niin yksilöiden kuin yritysten osaamista ja menestymisen edellytyksiä elinkeinoelämän murroksessa ja edesauttaa siirtymää kiertotalouteen käytännön tasolla. Lisäksi tavoitteena oli kokeilla uusia oppimisen teknologioita ja virtuaalistodellisuuden mahdollistamaa vuorovaikutusta.

Hankkeessa toteutettiin vastuullisen ammattitaidon verkkokurssit Ammattilaisen kädenjälki -sivustolle. Sykli vastasi projektikokonaisuuden koordinoinnista ja tuotti kiinteistönhoidon ja ruokapalvelujen verkkokurssien sisällöt. Perho Liiketalousopisto vastasi matkailun ja kaupan alan sisällöistä. Lisäksi toteutettiin johdantokurssi, jotta opiskelija voi aluksi perehtyä syihin, miksi kestävää kehitystä ja kiertotaloutta tarvitaan. Yritysten henkilökunnalle sekä ammatillisille opiskelijoille suunnatut kurssit koostuvat teksteistä, kuvista, videoista ja tehtävistä. Esimerkkejä työelämän vastuullisista käytännöistä tuodaan aitojen yritysesimerkkien kautta. Oppimisympäristö toteutettiin Syklin rahoittamana WordPressin LearnDash-alustalla.

Hankkeen aikana kursseja pilotoitiin ja palautetta kerättiin monin tavoin. Alkuvaiheessa haastateltiin 16 yritystä kaikilta toimialoilta osaamistarpeiden kartoittamiseksi. Ensimmäisistä sisältöversioista kysyttiin palautetta keväällä 2019 kohderyhmien edustajilta lomakekyselyllä. Keväällä 2020 pääsimme pilotoimaan verkkokursseja oikealla alustalla. Pilottiin osallistui seitsemän yritystä, yksi kunnallinen liikelaitos ja kolme oppilaitosta Perhon ja Syklin lisäksi. Myös hankkeen ohjausryhmä osallistui pilotointiin ja kommentoi sisältöjä aktiivisesti. Ohjausryhmään kuului rahoittajan ja toteuttajien lisäksi edustajat Kiinteistötyönantajat ry:sta, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:sta, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:sta, Kaupan liitosta, Opetushallituksesta sekä AMKE ry:sta.

Palautteista saatiin vahvistusta siihen, että sisällölliset tavoitteet käytännönläheisyydestä ja kannustavuudesta toteutuivat. Vastausten perusteella kurssit vastasivat myös melko hyvin pilottiin osallistuneiden yritysten ja oppilaitosten osaamistarpeisiin. Palautteissa toistui materiaalin herättelevyys: ”Herättää hyvin syviä ajatuksia, kun lukee. Kiitos!”, ”Todella hyvä ja avartava kokonaisuus!” ja ”Koko teksti avasi silmiäni ja antoi minulle paljon erilaista infoa.” Palautteen perusteella materiaali koettiin selkeäksi ja ymmärrettäväksi. Tämän eteen tehtiinkin paljon töitä. Hanke toi myös selvästi esille sen, että käytännön ammattilaisille tarvitaan oppimateriaalia kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta. Vastaavat koulutukset on suunnattu pitkälti liikkeenjohdolle.

Jatkossa kurssit palvelevat yrityksiä ja oppilaitoksia kestävän kehityksen ja kiertotalouden käytännön osaamisen kehittämisessä. Verkkokurssi on joustava, ajasta ja paikasta riippumaton sekä kustannustehokas tapa kouluttautua vastuulliseksi ammattilaiseksi.

Perinteisten verkko-opetuksen ympäristöjen lisäksi hankkeessa pyrittiin kokeilemaan uusia, kuluttajienkin ulottuvilla olevia virtuaalitodellisuuden järjestelmiä käytännössä. Aalto-yliopiston tavoitteena oli testata, voisiko virtuaalitodellisuutta soveltaa kiinteistöjen ylläpidon opetuksessa. Hankkeessa toteutettiin kaksi kiinteistöhuollon opetukseen soveltuvaa esimerkkisovellusta: virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden sovellukset. Kehityksen tavoitteena oli mahdollistaa sovellusten koekäyttö ja käyttäjäpalautteen kerääminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja siten tukea ominaisuusmäärittelyä ja tulevia kehitystoimenpiteitä.

Opetussovelluksen koekohteeksi valittiin luontokeskus Haltian tekninen tila Nuuksiossa, Espoossa. Haltia valikoitui opetussovellukseen yhteistyössä Suomen ympäristöopisto Syklin kanssa, koska se sisälsi suuren joukon energiatehokkuuteen tähtääviä järjestelmiä, kuten aurinkokeräimiä, maalämpöjärjestelmän ja poistoilman lämmön talteenoton.

Pilotoinnin tuloksista ilmeni, että koekäyttäjät olivat huomattavasti kiinnostuneempia VR- kuin AR-sovelluksesta. Erityisesti syynä vaikutti olevan VR-sovelluksen hyvin immersiivinen katselukokemus. Hankkeen loppuvaiheessa keskityttiinkin erityisesti virtuaalitodellisuuden opetussovelluksen kehittämiseen.

Lopputuloksena sovellus mahdollistaa käyttäjän itsenäisen tutustumisen Luontokeskus Haltian teknisiin tiloihin VR-lasien avulla, perehtymisen tilan eri laitteistoihin sekä niitä koskevien opetusvideoiden katselun. Käyttäjän tietoja ympäristöstä testataan tehtävien avulla.

Alustavan koekäyttäjiltä saadun palautteen mukaan käyttäjät pitivät VR-sovelluksen tarjoamasta aidon kaltaisesta tilallisesta kokemuksesta ja vapaudesta itse tutkia ympäristöä haluamassaan tahdissa. Esimerkkisovelluksen perusteella VR:n hyödyntäminen kiinteistöhuollon opetuksessa vaikuttaakin erittäin lupaavalta.