Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21274

Hankkeen nimi: Yhdessä katettu

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2018 ja päättyy 31.1.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ViaDia Järvenpää ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 2496908-6

Jakeluosoite: Valimokuja 1

Puhelinnumero: 050-460 9669

Postinumero: 04410

Postitoimipaikka: Järvenpää

WWW-osoite: http://www.viadia.fi/jarvenpaa

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Henna Kärki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: henna.karki(at)viadia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-3589549

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Köyhyys, yksinäisyys, työttömyys ja kokonaisvaltainen avun tarve ovat lisääntyneet. Järvenpääläisen
yhteistyöverkoston toimijat haluavat yhdessä edistää kaupunkilaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Edistääkseen tämän tavoitteen toteutumista toimijat pyrkivät kehittämään asukaslähtöistä ja yhteisöllistä kansalaistoimintaa.

Tavoitteena on luoda yhteisöllisyyttä ja työelämäosallisuutta lisäävä toimintamalli, jossa hyödynnetään hävikkiruokaa ja sen logistiikkaa. Yhdessä katettu on järvenpääläisten kolmannen sektorin toimijoiden, seurakuntien ja Järvenpään kaupungin yhteistyöhanke. Hankkeessa kehitetään toimintatapoja heikommassa asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden ja työelämävalmiuksien lisäämiseen. Siinä vahvistetaan yritysten, kaupungin, seurakuntien ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä sekä hävikkiruoan hyödyntämiseen liittyvää osaamista. Tavoitteena on tarjota työelämäosallisuutta lisääviä paikkoja pitkäaikaistyöttömille ja koulutusta vaille oleville nuorille. Yhteistyön lisäämisen myötä
eri tahojen osaaminen työelämäpolkujen mahdollistamisessa vahvistuu. Yhteistyössä syntyvä synergia mahdollistaa työelämäpolkujen kehittymisen avointen työmarkkinoiden suuntaan.

Hankkeen aikana vakiinnutetaan hävikkiruokaa hyödyntävä työllistävä toiminta siten, että se jatkuu hankkeen jälkeen luoden järvenpääläisille jatkossakin työelämäpolkuja. Hanketta toteutetaan hävikkiruoan hyödyntämisen yhteydessä. Toimintaa varten on olemassa hävikkiruokaterminaali, johon varastoidaan kauppojen hävikkiruokaa. Hankkeen toimijat valmistavat hävikkiruoasta kaikille avoimia yhteisöllisiä aterioita.

Hävikkiterminaalin keskitetty varastointi ja logistiikka mahdollistavat toiminnan laajentumisen ja yhteisöllisten ruokailujen lisäämisen. Tavoitteena on, että hankkeessa kehitetty ruoka-aputoiminta yhteisöllisinä ruokailuina jatkuu myös hankkeen jälkeen. Hankkeen aikana vakiintuneet käytännöt ovat juurtuneet osaksi toimijoiden toimintakulttuuria. Toimintaa voidaan myös laajentaa Keski-Uudenmaan alueella ja hankkeessa kehitettyä mallia hyödyntää myös muilla paikkakunnilla.

Hanke on yhteiskunnallisesti ajankohtainen ja paikallisesti merkittävä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat eri syistä työelämän ulkopuolella olevat, kaikki 18-64 -vuotiaat Uudenmaan Te-toimistossa työttömänä työnhakijana olevat henkilöt. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat erityisesti pitkäaikaistyöttömiin sekä koulutusta tai työtä vailla oleviin nuoriin aikuisiin. Tämän lisäksi hankkeen toiminnassa voi olla mukana ammatillisista oppilaitoksista tulevat opiskelijaharjoittelijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki järvenpääläiset ruoka-aputyön asiakkaat ja erityistarpeessa olevat henkilöt, joiden sosiaalinen osallisuus on uhattuna.
Välillisenä kohderyhmänä ovat myös hankkeen toimijat ja yhteistyötahot. Hankkeesta hyötyvät yhdistysten, seurakuntien ja järjestöjen sekä Järvenpään kaupungin työntekijät. Hanke antaa mahdollisuuden oppia uusia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja, sekä mahdollistaa mukanaolon osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisäävässä kansalistoiminnassa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 87 200

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 61 660

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 100 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 70 710

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Järvenpää

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelu sisältää sukupuolivaikutusten analyysin. Valmistumisen jälkeen miehet saavat paremmin pidempiaikaista työtä kuin naiset, mutta jos he joutuvat työttömiksi, näyttää työttömyys pitkittyvän. Pitkäaikaistyöttömissä miesten osuus on suurempi. Miesten työttömyys myös vaihtelee selvästi enemmän suhdanteiden mukaan kuin naisten. Työttömyyden osalta maahanmuuttajataustaisia henkilöitä tulee tarkastella erikseen. Vuoden Suomessa asuneiden naisten ja miesten työllisyysasteiden ero on lähes 20 prosenttiyksikköä: työikäisistä miehistä on töissä hieman yli puolet, kun taas naisista vain noin kolmannes. Työmarkkinat ovat Suomessa edelleen vahvasti sukupuolen perusteella jakautuneet, mikä voi haitata niiden joustavaa toimintaa. Naisvaltaisin toimiala on julkinen hallinto sisältäen koulutuksen ja sosiaali- ja terveysalan, jossa kolme neljäsosaa työssä käyvistä on naisia. Seuraavaksi naisvaltaisimpia aloja ovat rahoitus- ja vakuutusala ja muut palvelualat. Miesvaltaisimpia aloja ovat perinteiset rakentamisen ja sähkö-, lämpö-, kaasu-, ja lvi-huoltoala. Myös teollisuuteen työllistyvistä kolme neljäsosaa on miehiä. Pienin suhteellinen osuus miehillä on julkisen hallinnon työpaikoista, siinäkin kuitenkin neljännes. Naisia on esimerkiksi rakennussektorilla vain 6 % ja huoltoalalla 16 %. Voidaan todeta, että miesten työpaikkajakauma on tasaisemmin eri toimialoilla. Tämä huomioidaan hankkeen työelämävalmiuksia parantamaan tähtäävissä toimenpiteissä. Syrjäytymisvaarassa olevissa ryhmissä on yleisesti ottaen enemmän miehiä kuin naisia. Miesten syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa usein jo koulussa, kun koulupudokkaista valtaosa on poikia. Naisten koulutustaso on selvästi korkeampi kuin miesten. Lähes joka viides mies jää pelkän perusasteen varaan, mutta naisista vain joka kymmenes. Työnsaantimahdollisuuksien lisäämiseksi erityisesti miehiä tulisi kannustaa aikuiskoulutukseen. Maahanmuuttajataustaiset naiset ovat monessa suhteessa poikkeavassa asemassa suomalaisessa yhteiskunnassa. Heidän työllisyysasteensa on sekä suomalaistaustaisia miehiä ja naisia että maahanmuuttajataustaisia miehiä matalampi. He ansaitsevat vähemmän kuin maahanmuuttajataustaiset miehet ja huomattavasti vähemmän kuin suomalaistaustaiset miehet ja naiset. Viidesosa nuorista maahanmuuttajataustaisista naisista on vailla työtä ja opiskelupaikkaa. Päihde- ja mielenterveysongelmaiset naiset ovat heikommassa asemassa kuin samoista ongelmista kärsivät miehet. Omassa yhteisössään he ovat miehiä heikommassa ja alisteisessa asemassa. Naiset ovat enemmän sidoksissa viiteryhmäänsä, mikä tarkoittaa sitä, että he ovat heikompia tekemään itsenäisiä päätöksiä. Vaikka nainen haluaisi irrottautua päihdeyhteisöstä, lähipiiriin kuuluvat miehet saattavat vaikeuttaa ja hidastaa irrottautumista. Tutkimuksissa on todettu ruokajonojen sukupuolijakauman olevan melko tasainen, hieman enemmän on naisia. Jakauma vaihtelee kunnittain, esimerkiksi Helsingissä miehiä on ruokajonossa hieman enemmän kuin naisia. Välillisessä kohderyhmässä, yhteisöllisiin ruokailuihin osallistumisesta saattavat hyötyä erityisesti vanhemmat miehet. Heillä ei välttämättä ole naisiin verrattuna vastaavan tasoisia taitoja ja mahdollisuuksia terveellisen ruoan valmistamisen ja saamiseen. Tässä valossa tarkasteltuna erityisesti yksinäiset, heikommassa asemassa olevat voivat hyötyä hankkeessa toteutetuista yhteisöllisistä aterioista. Hankkeessa siten valtavirtaistamisen periaate sopii yksinäisiin syrjäytymisvaarassa oleviin miehiin, joiden mahdollisuudet lämpöiseen ateriointiin paranevat.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa siten, että hankkeeseen osallistuville tarjotaan yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikkiin työtehtäviin. Hankkeessa työskentelevät ovat tietoisia niistä ennakkoasenteista, joita sukupuolten työtehtäviin liittyy. Naisille ja miehille annetaan yhtäläiset mahdollisuudet sijoittua mihin vain hankkeen työtehtäviin soveltuvuutensa mukaan. Käytännön toimenpiteenä esimerkiksi kuljetustehtäviin hakeva työkokeilija voi olla kumpaa sukupuolta tahansa ja rekrytoinnissa noudatetaan valtavirtaistamisen periaatetta. Hankkeen toiminnot suunnitellaan kuitenkin siten, että kohderyhmästä esiin tulevat naisten ja miesten erityistarpeet huomioidaan ja niiden muutoksiin pystytään vastaamaan mahdollisimman joustavasti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemaa Valtava kehittämisohjelman loppuraporttia (TEM12/2015) sekä ohjelmassa tuotettua valtavirtaistamisopasta käytetään ohjeistuksina sukupuolinäkökulman sisällyttämiseksi kaikkeen hankkeessa tehtävään työhön, tiedonkeruuseen, tilastointiin ja tiedon tuottamiseen. Hankkeessa huomioidaan kaikkien sukupuolten erilaisuus hyödyntämällä Työ- ja elinkeinoministeriön opasta (12/2011). Vaikka hankkeen tavoitteet ja pääasialliset sisällöt ovat yhteisiä koko kohderyhmälle, sukupuolten väliset mahdolliset erot otetaan huomioon jokaisessa hankkeen toteutusvaiheessa. Hankkeen varsinaisessa kohderyhmässä on sekä naisia että miehiä. Tällöin heihin kohdistuvissa toimenpiteissä ei henkilön sukupuolella ole vaikutusta toimintaan osallistumisessa. Hankkeen toimenpiteenä tarjotaan kuntouttavan työtoiminnan, palkkatuetun työn, työkokeilun ja opiskeluharjoittelun paikkoja kohderyhmän henkilöille. Hankkeen toimijat ja osallistujia hankkeeseen ohjaavat tahot ohjaavat toimintaan tasapuolisesti miehiä ja naisia. Hankkeen osallistujaksi voi ohjautua tasapuolisesti kuka vain kuhunkin tehtävään soveltuva henkilö. Hankkeessa kaikki ovat yhdenvertaisia toisiinsa nähden, eli ketään ei syrjitä sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Hankkeen osallistujille tarjotaan kannustava työympäristö, jossa tuetaan yksilöä ja tämän vahvuuksia. Jokaisen yksilölliset vahvuudet huomioidaan hankkeen toimenpiteissä. Eri yksilöt hyötyvät erilaisista toimintatavoista. Hankkeen aikana ilmi tulevat erilaiset tarpeet otetaan huomioon ja pyritään kehittämään toimintaa niiden pohjalta. Erilaiset toimintatavat ja niistä hyötyminen huomioidaan hankkeen kaikissa vaiheissa, erityisesti toimintatapojen ja työtehtävien suunnittelussa. Toimijat myös ideoivat ja kehittävät uudenlaisia toimintatapoja kohderyhmästä esiin tulevien tarpeiden perusteella ja ne huomioiden. Hankkeen osallistujien työtehtävät laaditaan siten, ettei siinä tapahdu syrjintää. Kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet taitojensa mukaisiin tehtäviin ja itsensä kehittämiseen. Kaikissa toimenpiteissä huomioidaan osallistujien erilaiset taidot ja heille soveltuvimmat toimintatavat. Hankkeen viestintä toteutetaan siten, että mahdollisimman monella olisi yhtäläiset mahdollisuudet tulla tietoiseksi hankkeen toiminnasta ja tapahtumista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 0
Hävikkiruoan hyötykäyttö aterioiden valmistamiseen ja ihmisille ravinnoksi on kiertotalouden periaatteiden mukaista, kestävää kehitystä ja vähähiilisyyttä edistävää toimintaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 0
Hankkeessa hyödynnetään paikallisten kauppiaiden ja elintarviketuotannon hävikkiruokaa aj ohjataan se paikallisten tarvitsevien ravinnoksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Toiminnan avulla lisätään syrjäytymisvaarassa olevien kuntalaisten hyvinvointia ja osallisuutta tuottamalla näille kohdennettuja palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 3 0
Hävikkiruoan logistiikka kehitetään tehokkaaksi, jolloin elintarvikkeiden kuljetuksesta aiheutuvia ympäristöhaittoja vähennetään.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeessa edistetään terveyttä ja hyvinvointia tarjoamalla mahdollisuutta osallistua työelämäosallisuutta lisäävään toimintaan. Osallisuuden myötä merkityksellisyyden kokemukset lisääntyvät ja yksinäisyys vähenee. Hankkeen myötä myös edullisten tai maksuttomien ruokailujen tarjonta lisääntyy paikkakunnalla, mikä lisää hyvinvointia hankkeen välillisessä kohderyhmässä. Yhteisöllisinä aterioina tarjoiltu lämmin ruoka toimii hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen toiminta ei kohdistu erityisesti kumpaankaan sukupuoleen, vaan tavoitteena on sekä naisten että miesten yhdenvertainen mahdollisuus hyötyä hankkeen toimenpiteistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 7
Hanke noudattaa yhdenvertaisuuden periaatteita. Sen valmistelussa, toteutuksessa, seurannassa ja arvioinnissa toimitaan syrjimättä mitään ihmisryhmiä. Hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa huomioidaan, että toiminnan laatu paranee, kun ihmisten erilaisuus otetaan huomioon. Kaikkia ihmisiä kohdellaan hankkeessa yhdenvertaisina. Hankkeen toiminta vahvistaa kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden yhdenvertaisempaa asemaa yhteiskunnassa, kun se vähentää kohderyhmien heikko-osaisuutta ja köyhyyttä, syrjäytymisriskiä. Yhteinen ateriointi tai yhdessä työskentely tasoittaa erilaisten ihmisryhmien välisiä ennakkoluuloja ja asenteita. Tuomalla erilaiset ihmisryhmät yhteen samaan tilaan mahdollistetaan erilaisuuden ja monimuotoisuuden kohtaaminen, edistetään tasa-arvoa ja moniarvoisuutta sekä vähennetään sosiaalista etäisyyttä ihmisryhmien välillä.Hankkeessa toteutettavat yhteisölliset ruokailut ovat kaikille avoimia tilaisuuksia. Niihin voi osallistua kuka tahansa sukupuoleen, ikään, etniseen tai kansalliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteisiin, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään katsomatta. Tilaisuudet on tarkoitettu mahdollistamaan erilaisten ihmisten yhdenvertainen kohtaaminen. Yhteisen ruokapöydän äärellä kaikki ovat tasavertaisia keskenään. Yhteisöllisyys ja osallisuus toteutuvat yhdessä tekemällä ja ruokailemalla, henkilöiden ominaisuuksiin katsomatta. Siinä toteutuu yhdenvertaisuuden periaate.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-