Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21275

Hankkeen nimi: Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2018 ja päättyy 31.3.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero: 016 341 341

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marjatta Martin

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjatta.martin(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 484 4205

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Mielenterveysomaisten keskusliitto, 0888571-2
Mielenterveyden keskusliitto, 0545957-4
Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, 0819616-7
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2229500-6
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, 0243096-0
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, 0210574-6
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, 0826597-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeella haetaan recovery-toimintaorientaatioon perustuvia ratkaisuja mielenterveyspalveluiden asiakaslähtöisyyttä heikentävään organisaatiokeskeisyyteen, palvelujen kohdentumisen, saavutettavuuden ja vaikuttavuuden ongelmiin sekä mielenterveyden ongelmien leimaavuuteen ja yhdenvertaisuutta heikentäviin osallisuusvajeisiin ihmisten elämässä, palveluissa ja yhteiskunnassa. Recovery-ajattelu uudistaa käsitykset mielenterveydestä, kuntoutumisesta, ihmisyydestä ja asiantuntijuudesta sekä vahvistaa palveluiden yhteyttä ihmisen arkeen, verkostoihin ja yhteisöihin. Hankkeessa luodaan järjestöllisiä ja julkisen sektorin mielenterveyspalveluja, joissa tarpeenmukaisilla ja oikea-aikaisilla matalan kynnyksen palveluilla parannetaan toipumista sekä vähennetään kustannuksia ja tahdosta riippumattoman hoidon tarvetta. Hanke vastaa SOTE:n vaatimuksiin palvelujärjestelmän uudistamisesta sekä kansalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamisesta ylittäen sektorirajoja ja vahvistaen mielenterveyspalveluiden arkielämäyhteyksiä ja sosiaalista kuntoutusta. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden lainsäädännön uudistamiseen hanke kiinnittyy vahvistamalla asiakkaiden perus-ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Hankkeen tavoitteet ovat (1) käsitteellistää ja soveltaa recovery-orientaatiota mielenterveyspalveluihin, (2) kehittää uusiin rakenteisiin ja recovery-orientaatioon soveltuvia palveluprosesseja ja niiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia tukevia mittareita sekä (3) luoda kokemusasiantuntijuuteen, vertaisuuteen ja moniammatillisuuteen perustuvia recovery-orientoituneita palvelukokonaisuuksia, työmenetelmiä ja -käytäntöjä.
Hankkeessa jalostetaan kansainvälistä ja kotimaista tutkimus-, käytäntö- ja kokemustietoa recovery-orientaatiosta ja siihen nojaavista toimintakäytännöistä sekä tutkitaan osallisuutta, toipumista ja mielenterveyspalveluiden uudistuvaa jaettua asiantuntijuutta. Siinä kehitetään osallisuutta vahvistavia ja syrjäytymistä ehkäiseviä matalankynnyksen monitoimijaisia työ- ja toimintatapoja sekä toimintaorientaatioon soveltuvia mittareita ja menetelmiä.
Hankkeen tuloksena on recovery-orientaatioon pohjautuva mielenterveyspalveluiden kokonaisuus, jossa ammattilaisten, kokemusasiantuntijoiden, vertaistoimijoiden, omaisten ja järjestöjen asiantuntijuus on hyödynnetty asiakastyössä, palvelumuotoilussa ja arvioinnissa. Hankkeessa luoduilla matalan kynnyksen ja virtuaalisilla toimintamalleilla ja uusilla työmenetelmillä parannetaan mielenterveyspalvelujen saavutettavuutta sekä omaan apuun ja yhteisöllisyyteen perustuvaa, oikea-aikaista varhaista tukea. Lisäksi tuetaan mielenterveyskuntoutujien ja heidän omaistensa yhdenvertaista osallisuutta vahvistavia sosiaalisen kuntoutuksen toimintatapoja.
Kehittämisessä huomioidaan ihmisryhmät, joiden riski palvelujen ulkopuolelle jäämiseen on suuri, tai joiden tarpeisiin palvelutarjonta on vastannut heikosti. Erityisesti etsitään käytäntöjä, jotka mahdollistavat sukupuoli- ja ikäerityisiin (esim. miehet ja nuoret) tarpeisin vastaavat matalan kynnyksen palvelut. Hanke tuottaa mittareita recovery-orientaation toteutumisen ja vaikutusten seuraamiseen. Lisäksi tuloksena on tutkimusartikkeleita kotimaisiin ja kansainvälisiin lehtiin, oppimateriaalia ja opinnäytetöitä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena työn kohteena on mielenterveyspalveluiden asiakas- ja palveluprosessien analysoiminen ja kehittäminen. Tätä työtä tehdään yhdessä kehittäjäasiakkaiden, kokemusasiantuntijoiden, vertaistoimijoiden, omaisten, läheisten ja mielenterveyspalveluiden työntekijöiden kanssa yhteiskehittäjyyden periaatteella. Hankkeessa ei kohdisteta kuntoutustoimenpiteitä suoraan asiakkaisiin, vaan hankkeessa kehitetään toimintaprosesseja, jotka tukevat aikaisempaa paremmin asiakkaiden työ- ja toimintakykyä sekä kuntoutumista.
Asiakas- ja palveluprosessien kehittymisen kautta hankkeen kehittämistoiminta parantaa niiden henkilöiden mahdollisuuksia oikein kohdentuvan tuen saamiseen, joilla tai joiden läheisillä on mielenterveysongelmia. Uudenlainen toimintaorientaatio auttaa tavoittamaan myös niitä palveluita tarvitsevia, jotka hyötyisivät palveluista tai avusta, mutta eivät tällä hetkellä hakeudu niiden pariin tai käytä niitä jostain syystä. Lisäksi toimintaorientaatio parantaa mahdollisuuksia tukea paremmin niitä asiakkaita, jotka käyttävät palveluita, mutta joiden tarpeisiin tarjotut palvelut eivät vastaa.
Kehittämistyön kautta hankkeen kohderyhmiä ovat
- Mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian työntekijät
- Mielenterveyskuntoutujien ja omaisten yhdistysten työntekijät, luottamushenkilöt, kokemusasiantuntijat ja aktiivitoimijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kehittämistoiminta kohdentuu sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden monikerroksiseen (toimintaorientaatio, menetelmät, osallisuus, palveluiden välinen yhteistyö) asiakaslähtöisempään toimivuuteen, jolloin kehittämistyöstä hyötyvät palveluiden parantumisen myötä mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian asiakkaat sekä mielenterveydellisten vaikeuksien kanssa elävät, niistä toipuneet sekä heidän omaisensa ja läheisensä. Kehittämisestä hyötyvät välillisesti myös:
- SOTE päättäjät ja vaikuttajat paikallisesti, kunnissa, maakunnissa ja valtakunnallisesti
- SOTE:n muiden alojen kuin mielenterveyden ammattilaiset
- Järjestöjen toimijat osatoteuttajia laajemmin
- Opiskelijat ja opettajat
- Tutkijat
- Työnantajat
- Opinto- ja harrastetoimintaa organisoivat tahot
- Laaja yleisö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 773 073

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 350 460

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 727 402

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 414 331

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys vaihtelee sukupuolittain. Naisilla masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt sekä syömishäiriöt ovat yleisempiä kuin miehillä. Valtakunnallisen Terveys 2011 - tutkimuksen mukaan viimeisen vuoden aikana masennushäiriöjakson oli sairastanut 7 % naisista ja 4 % miehistä. Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden ilmaantuvuus kasvaa erityisesti murrosiässä ja varhaisaikuisuudessa. Päihdehäiriöt sen sijaan ovat miehillä 3-5 kertaa naisia yleisempiä. Myös päihdepalveluiden piirissä miehiä on naisia enemmän. Lapsuusiässä ADHDta ja käytöshäiriötä esiintyy pojilla enemmän kuin tytöillä ja hoitamattomana nämä myös ovat merkittävä riskitekijä päihdeongelmien kehittymiselle myöhemmin elämässä. Vaikeista mielenterveydenhäiriöistä skitsofreniaa esiintyy miehillä noin 1.4-kertaisesti naisia enemmän, heidän psykoosisairautensa alkaa naisia aikaisemmin ja taudin aiheuttama toimintakyvyn lasku on merkittävämpää kuin naisilla. Toimintaympäristön analyysia jatketaan hankkeen aikana arvioimalla recovery-toimintaorientaation ja sukupuolen välistä suhdetta. Kokemustietoa kerättäessä hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, mikä merkitys sukupuolella on asiakkuuteen ja toipumisprosessiin. Tutkimuksessa sukupuolinäkökulma on näin ollen analyysin kohteena.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kaikissa toiminnoissa on mukana sekä miehiä että naisia. Hankkeen ohjausryhmässä, työryhmissä, työpajoissa ja kouluttajina toimii sekä miehiä että naisia. Vaikuttaisi siltä, että miesten kynnys hakea apua psyykkisiin ongelmiin on korkeampi kuin naisilla. Esimerkiksi masennusdiagnoosin saaneiden miesten toimintakyky on huonompi kuin naisilla. Tämä voi johtua siitä, että hoidon piiriin hakeudutaan naisia myöhemmin, kun ongelmat ovat merkittäviä. Suomalaisilla naisilla esiintyy miehiä enemmän itsemurhayrityksiä, mutta miehillä itsemurhakuolemat ovat yleisempiä kuin naisilla. Miesten suurempi itsemurhakuolleisuus liittyy osittain tappavampien menetelmien käyttöön, mutta itsemurhan tehneet miehet ovat myös hakeneet harvemmin apua oireisiinsa kuin naiset. Myös merkittäviä valtakunnallisia eroja esiintyy: vuonna 2013 itsemurhia tehtiin Lapissa 20,8/100 000 asukasta; miehillä vastaava luku oli 34,9 ja naisilla 6,6. Vaikka itsemurhakuolleisuus on ollut laskussa, lappilaisilla miehillä itsemurhaluvut ovat edelleen muuta maata korkeampia. Naisilla vastaavaa ilmiötä ei havaita. Itsemurhia tekevät suhteessa eniten nuoret, 20- 35-vuotiaat miehet; vuoden 2013 suhdeluku on 55 itsemurhaa / 100 000 asukasta kohden. Myös yli 65-vuotiaat miehet tekevät enemmän itsemurhia verrattuna muuhun väestöön. Palveluiden saatavuus matalalla kynnyksellä sekä pitkät etäisyydet lähipalveluihin voivat osaltaan nostaa kynnystä avun hakemiseen. Hankkeessa ollaan tietoisia, että sukupuolella on monia merkityksiä. Hankkeessa huomioidaan muun muassa seksuaalinen orientaatio, sukupuoli-identiteettien moninaisuus ja sukupuolineutraalius. Hankkeen toteuttajat ovat tietoisia siitä, että työntekijöiden sukupuolella on merkitystä myös mielenterveyspalveluissa ja sitä ollaan valmiita tarkastelemaan hankkeen aikana. Alan naisvaltaisuutta kuvaavat terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstötiedot vuodelta 2013, jolloin naisten osuus psykologeista oli 87,2 prosenttia ja osuus mielenterveyshoitajista 65,6 prosenttia. Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstöön vuonna 2014 kuuluneista psykologeista 88,6 prosenttia oli naisia ja mielenterveyshoitajista 56,7 prosenttia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite liittyy recovery-toimintaorientaatioon ja mielenterveyspalveluihin, mutta kaikessa kerättävässä tiedossa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja hankkeen tulokset arvioidaan sekä hankkeen kestäessä että hankkeen lopussa mm. sukupuolinäkökulmasta. Koska mielenterveyspalveluiden työntekijöissä miesten osuus on pienempi kuin asiakaskunnassa, on tämä epätasapainoinen tilanne otettava huomioon hankkeen toiminnassa. Osahankkeissa toimivien ja osahankkeiden kohderyhmien koulutus- ja erilaisia tukitarpeita kartoitettaessa tulee kiinnittää huomiota sukupuolten mahdollisiin erilaisiin tarpeisiin koulutusten ja tukipalveluiden sisällöissä ja toteutustavoissa. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin, seminaareihin ja työpajoihin pyritään saamaan mukaan mahdollisimman paljon miestyöntekijöitä niin, että sukupuolinen tasa-arvoisuus toteutuu mahdollisimman hyvin. Hankkeessa psykiatrian poliklinikan avun piirissä olevien ihmisten, kuten myös vertaistukea antavien ja kokemusasiantuntijoiden osallistuminen perustuu ennen muuta ihmisten omaan valintaan. Mukaan pyritään kutsumaan sukupuoleen katsomatta heitä, jotka haluavat olla mukana kehittämässä palveluita. Psykiatrian poliklinikan, kuten myös yhteistyötahojen ja paikallisen yhteisön toiminnassa sukupuolen sijasta merkittävää on halukkuus asettua yhteistyöhön. Sukupuolikysymykset voivat tulla esille esimerkiksi ryhmien toiminnassa tai hankkeessa mukana olevien esille nostamina, esimerkiksi sosiaalista osallistumisen kynnystä madaltavana tai korottavana tekijänä. Näissä tilanteissa hanketyöntekijällä ja toimintaan osallistuvilla työntekijöillä on valmius käsitellä asioita asiakaslähtöisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 1
Hanke organisoidaan ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. Koko valtakunnan kattavan hankkeen ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään teknologiaa hyödyntämällä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 1
Teknologian ja etäyhteyksien käyttö vähentää päästöjä ja riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 1
Teknologian ja etäyhteyksien käyttö vähentää päästöjä ja riskejä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 1
Teknologian ja etäyhteyksien käyttö vähentää päästöjä ja riskejä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 3 1
Teknologian ja etäyhteyksien käyttö vähentää päästöjä ja riskejä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 3
Otetaan käyttöön sähköisiä järjestelmiä ja siten vähennetään paperin käyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 3
Otetaan käyttöön sähköisiä järjestelmiä ja siten vähennetään paperin käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 3
Yhdenvertaiset ja toimivat mielenterveyspalvelut ehkäisevät syrjäytymistä ja lisäävät työmarkkinaosallisuutta. Hanke vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja sitä kautta kuluttajalähtöistä palvelutuotantoa ja elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 3
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen ja osaamisen vahvistaminen.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Matkustamisen vähentäminen ja teknologian hyödyntäminen logistiikan osalta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 5
Mielenterveyspalveluiden kehittäminen, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ovat hankkeen keskiössä. Mielenterveysongelmaiset ja heidän läheisensä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijät ja päätöksentekijät.
Tasa-arvon edistäminen 9 7
Hanke on valtakunnallinen ja kohdistuu tasapuolisesti sekä miehiin että naisiin. Varmistaa mielenterveysongelmaisten ja heidän läheisiensä yhteiskunnallisen tasa-arvon ja osallisuuden. Mielenterysongelmaiset ja heidän läheisensä ovat hankkeessa yhteiskehittäjiä ja yhteistutkijoita.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 6
Hyvät tietoliikenneyhteydet ja tietoteknologian avulla tarjottavat palvelut on arvioitu merkittäväksi keinoksi ylläpitää ja edistää Lapin asukkaiden hyvinvointia (Lapin maakuntaohjelma 2011, 58). Vuoden 2014 lopussa valokuituverkko oli saatavilla yhteensä noin 53 prosenttiin suomalaisista kotitalouksista. Kaikki kiinteän verkon tekniikat huomioiden nopea laajakaistaverkko oli puolestaan käytettävissä noin 81 prosentilla kotitalouksista. Lappilaisista 69 prosenttia asuu laajakaistaverkon saatavuusalueella. (Viestintävirasto 2015.) Lapissa on siis panostettu sujuviin tietoliikenneyhteyksiin ja jo 2000-luvun alussa, kun Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) aloitti toimintansa, päätti se osaltaan panostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen palvelulogistiikan ja sitä tukevan teknologian kehittämiseen. Tavoitteena oli, että kehitettävä tietoteknologia tukee kuntien toimijoita heidän työssään ja edistää ja tukee kuntalaisten tasavertaista ja asuinpaikasta riippumatonta tiedon saantia ja sujuvaa pääsyä sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. (ks. lisää Poske 2011.) 86 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista käyttää Internetiä. Uusia käyttäjiä tulee enää yli 55-vuotiassa, sillä lähes kaikki sitä nuoremmat jo käyttävät verkkoa. Vanhimmasta ikäryhmästä 75–89-vuotiaista vajaa kolmannes käyttää jo Internet-palveluita. Suomalaiset ovat Internetissä myös yhä useammin. Internetiä monta kertaa päivässä käyttävien osuus väestöstä kasvoi vuonna 2014 kaikissa ikäryhmissä. Yhdeksän kymmenestä 25–34-vuotiaasta käy netissä useita kertoja päivässä. Koko 16–89-vuotiaasta väestöstä useasti päivässä nettiä käyttävien osuus on noussut 64 prosenttiin. Samalla kun laajakaista- ja langattomat yhteydet paranevat, myös palveluiden käyttö muualla kuin kotona lisääntyy. Tabletti on käytössä nyt jo joka kolmannessa kodissa, kun vuonna 2013 se löytyi joka viidennestä taloudesta. Vuonna 2014 älypuhelinta käyttävien suomalaisten osuus nousi edellisestä vuodesta 10 prosenttiyksikköä 60 prosenttiin. (Tilastokeskus 2015.) Palvelut digitalisoituvat myös nopeasti. Julkisen sektorin palvelut taataan myös lähipalveluina, mutta ne ovat tällöin huomattavasti vaikeammin saatavilla ja usein etäällä palvelun tarvitsijasta. Yksityisen puolen palveluista ja usein merkittäviä alennuksia on mahdoton hyödyntää ilman nettitaitoja. Suurimmassa digisyrjäytymisvaarassa ovat ikäihmiset. Arvioidaan, että melkein puoli miljoonaa yli 65-vuotiasta ei ole koskaan käyttänyt Internetiä. Tällä hetkellä heidän tukensa on lähes kokonaan vapaaehtoisten varassa eri hankkeiden kautta (mm. RAY, valtionvarainministeriön AUTA-hanke). Myös osa nuorista ”diginatiiveista” saattaa hallita teknologian viihde- ja ostokäytön, mutta ei kykene hyödyntämään sitä palveluiden hakemisessa ja hyödyntämisessä. Syvenevä digiosaamisen kuilu on yksi syrjäytymistä aiheuttava tekijä nyky-yhteiskunnassa. Toisaalta palveluja tulee olla tarjolla nopeasti, ympärivuorokautisesti ja tehokkaasti internetissä, mutta osa kansalaisista ja asiakkaista tarvitsee tukea niiden hyödyntämiseen ja osa palveluista tulee tulevaisuudessakin tarjota myös perinteisemmillä keinoilla.
Kulttuuriympäristö 5 3
Mielenterveysongelmaisten yhdenvertaista asemaa kulttuuriympäristön jäseninä, niiden tuottajana ja niistä hyötyvinä vahvistetaan. Mielenterveyspalveluita kehittämällä vaikutetaan pitkäjänteisesti myös asenteisiin.
Ympäristöosaaminen 5 3
Mielenterveysongelmaisten osallisuutta tukemalla vahvistetaan heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön muotoutumiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-