Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21276

Hankkeen nimi: Valovoima

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2018 ja päättyy 30.4.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Valo-Valmennusyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 2797994-1

Jakeluosoite: Hatanpään Valtatie 34 E

Puhelinnumero: 050 529 9675

Postinumero: 33900

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.valo-valmennus.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kimmo Kumlander

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kimmo.kumlander(at)valo-valmennus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 529 9675

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke tarjoaa heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille mahdollisuuden suorittaa ammatillisen tutkinnon osia näyttötutkinnoin valo-valmennusmallia hyödyntäen. Toimintamalli lisää erilaisten työllistymistä tukevien toimenpiteiden vaikuttavuutta, ja mallin avulla tehostetaan henkilöiden eteenpäinohjausta ammatilliseen koulutukseen ja kohti avoimia työmarkkinoita. Vahva yhteistyö etsivän nuorisotyön sekä alueen oppilaitosten opinto-ohjaajien kanssa mahdollistaa koulupudokkaille opintojen loppuun saattamisen valo-valmennusmallia käyttäen.

Valo-valmennuksessa valmentautujat hankkivat työkokeilun, kuntouttavan työtoiminnan tai palkkatukijakson aikana työtehtäviä suorittaen osaamisen tutkintotilaisuuden suorittamiseksi. Toimintamalli perustuu käytännönläheiseen työnohjaukseen ja valmennukseen ja learning by doing -menetelmään niin, että teoreettinen osaaminen on integroitu osaksi työskentelyä. Yksilöllisen ohjauksen avulla tuetaan asiakasta kokonaisvaltaisesti ja pyritään madaltamaan ja poistamaan oppimisen ja työllistymisen esteitä. Lähtökohtana työskentelyssä on ihmisen tukeminen ja koko elämäntilanteen huomioiminen.

Hankkeen aikana kehitetään uudenlaisia digitaalisia menetelmiä, joiden avulla voidaan tukea valmennusta sekä tutkinnon osien suorittamista ajasta ja paikasta riippumatta. Käyttöön otetaan sähköiset opetusmateriaalit sekä go pro -kamerat. Hankkeessa madalletaan opiskelijaksi siirtymisen kynnystä räätälöidysti niillä valmentautujilla, joille oppilaitos olisi sopiva oppimisympäristö. Tämä tapahtuu luomalla mahdollisuuksia teoriaopetukseen osallistumiseen. Huomioimme myös ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen muutokset, jotka tulevat porrastetusti voimaan vuoden 2018 alusta alkaen. Koulutusta uudistetaan osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään. Uudistus hyödyttää itseohjautuvia opiskelijoita, kun opiskelijan mahdollisuudet yksilöllisiin valintoihin tutkinnon sisällä kasvavat huomattavasti nykyisestä. Erityistä tukea tarvitsevien osalta uusi rakenne voi olla liian vaativa.

Hankkeen valmentajat pitävät tiivistä yhteyttä etsivän nuorisotyön tekijöihin, joille ilmoitukset toisen asteen opinnot keskeyttäneistä tulevat. Valo-valmennus tarjoaa keskeyttäneille mahdollisuuden opintojen loppuunsaattamiseen. Hankkeen tavoitteena on rakentaa uudenlainen yritysyhteistyöverkosto, jonka avulla yhä useammalle heikossa työmarkkina-asemassa olevalle voidaan tarjota työvaltainen ja käytännönläheinen koulutuspolku. Uudenlaiset tavat suorittaa koulutusta ja osoittaa osaamista sovitetaan hankkeen aikana ammatillisen koulutuksen reformin mukaisiin muutoksiin ja kehitetään yhteistyössä työelämän kanssa tukea tarvitseville aikuisille työelämälähtöisen koulutuksen ja työllistymisen malli.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, joilla on puutteellinen koulutus tai jotka ovat pitkäaikais- tai toistuvaistyöttömiä tai osatyökykyisiä. Kohderyhmään kuuluvat myös ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet nuoret.

Kohderyhmällä voi olla
- Päihdetausta (myös korvaushoidossa olevat), jolloin Valo-valmennus yhdistetään kuntouttaviin tavoitteisiin
- Rikostausta tai vankilassa aloitetut opinnot, jolloin on mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun tai aloittaa opinnot vankilassa Valo-valmennuksena ja suorittaa vapauduttuaan loppuun joko Valo-valmennuksena tai oppilaitoksessa.
- Oppimisvaikeuksia, joihin tarvitaan erityistä tukea

Hanke tavoittaa erityisen haastavassa asemassa olevia asiakkaita, joilla on usein kasautuneita ongelmia, kuten vähäinen koulutus- ja työtausta sekä mielenterveys- ja päihdeongelmia yhdistettynä taloudellisiin vaikeuksiin. Hankkeen kohderyhmästä arviolta pulet on ollut työttömänä yli 12 kk, osa hyvinkin pitkään. Pelkän peruskoulun varassa noin 70 % ja vailla peruskoulun päättötodistusta noin 5 % kohderyhmästä. Mielenterveys- ja päihdeongelmia kohderyhmästä arviolta 60 %:lla. Osalla kohderyhmästä on lisäksi taloudellisen toimeentulon ja asumisen kanssa haasteita. Arviolta 25 % kohderyhmästä on ulkomaalaistaustaisia tai kuuluu johonkin vähemmistöön. Työ- ja toimintakykyyn vaikuttava vamma on arviolta 7 %:lla kohderyhmästä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat työnantajat ja yrittäjät sekä kohderyhmän kanssa työskentelevät ammattilaiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 321 515

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 321 515

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 387 978

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 384 670

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun, Åboland-Turunmaan

Kunnat: Naantali, Turku, Paimio, Rusko, Lieto, Masku, Raisio, Kaarina, Parainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 70

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 54

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 190

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhmää on arvioitu sukupuolinäkökulmasta. Miehet ovat hankkeen kohderyhmässä selvästi yliedustettuina. Hankkeen taustalla on myös tutkimustietoa koulutuksen ja työelämän vahvasta sukupuolittumisesta ja sen pohjalta hankkeen tavoitteena on edistää tasa-arvoisen koulutus- ja työelämän kehittymistä. Aikaisempien koulukokemusten ja niiden kautta muodostuneen itsetunnon vaikutukset ovat merkittävät oppimisessa, siksi oppijoiden yksilöllisten vahvuuksien tukeminen alisuoriutumisen torjunnassa on keskeistä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Ammattialojen sukupuolittuneisuudesta on käyty keskusteluja ja sukupuolinäkökulma otetaan huomioon koulutusalojen valinnassa. Vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa ammattialat ovat vahvastikin sukupuolittuneita, hankkeen käytännöillä edistetään näiden rajojen rikkoutumista ja pyritään kaikin tavoin myötävaikuttamaan ohjautumiseen sukupuoleen katsomatta. Kaikilla sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua palveluihin, joilla edistetään heidän osaamistaan, työllistymistään ja osallisuuttaan. Hankkeen toimenpiteisiin haetaan eri sukupuolten ja mahdollisimman monien erityisryhmien edustajia, jotta kehitettävä toimintamalli vastaisi mahdollisimman monenlaisiin erityisen tuen tarpeisiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen keskeinen tavoite on koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole päätavoite, mutta huomioidaan keskeisesti hankkeen toteutuksessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 4
Kehitettävässä toiminnassa huomioidaan ympäristöosaaminen ja -vastuullisuus osana ammatillisia opintoja. Ammatillisten tutkintojen perusteisiin on kirjattu elinikäisen oppimisen avaintaitoja, joiden perehdyttämistä valmennus edellyttää. Tutkinnon suorittajan on toimittava ammattinsa kestävän kehityksen, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hankkeen materiaalit ja julkaisut tehdään ensisijaisesti sähköisesti ja digitaalisisa oppimisympäristöjä pyritään lisäämään hankkeen aikana.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Hankkeen toiminnassa huomioidaan etätyöskentelyyn liittyvät mahdollisuudet, jotka vähentävät uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja edistävät vähähiilisyyttä. Työskentelyssä hyödynnetään digitaalisia materiaaleja, verkkooppimisympäristöjä sekä verkkokokousympäristöjä, jotka vähentävät liikumista ja siten kasvihuonepäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Arvostetaan ja otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ihmisten hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana. Ekologista kestävyyttä edistetään myös välillisesti tietoisuuden lisäämisen, ohjauksen ja valmennuksen kautta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Vaarallisten aineiden kierrätys. Käytettävien puhdistusaineiden valinnassa huomioidaan luonnon vähäinen kuormittavuus. Arvostetaan ja otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ihmisten hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana. Ekologista kestävyyttä edistetään myös välillisesti tietoisuuden lisäämisen, ohjauksen ja valmennuksen kautta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Ekologista kestävyyttä ja Natura 2000-ohjelman kohteita edistetään välillisesti hankkeessa toteutettavan koulutuksen ja valmennuksen kautta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Toiminnassa painotetaan energia-, ympäristö- ja materiaalitehokkuutta, jotta raaka-aineita käytetään taloudellisesti, jätteitä syntyy mahdollisimman vähän ja kierrätys toimii tarkoituksenmukaisesti. Hankkeen materiaalit ovat ensisijassa avoimia ja sähköisiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 4
Tavoitteita tuetaan suosimalla uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja välillisesti työpaikoilla tehtävän ohjauksen ja valmennuksen kautta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 8
Edistetään kuntotutustahojen, ammatillisen koulutuksen ja yritysten välistä yhteistyötä. Tuetaan työnantajia kouluttamalla heidän tarpeitaan vastaavaa työvoimaa. Pyritään asiakkaiden nopeaan työelämään siirtymiseen kehittämällä yksilöllisiä opintopolkuja työllistymisen tukemiseksi. Ammattialat valitaan alueen työllisyyttä silmällä pitäen, edistäen alueen työllisyyttä ja kouluttaen työresursseja elinkeinoelämän käyttöön. Hankkeessa suositaan vahvasti paikallisia yrityksiä ja tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeessa vahvistetaan yritysyhteistyötä ja reagoidaan yritysten tarpeisiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 8
Hankkessa kehitetään aineeton heikoimmassa työllisyysasemassa olevien osaamista lisäävä palvelumalli. Hankkeessa parannetaan nuorten, pitkään työttömänä olleiden sekä puutteellisen koulutuksen omaavien asemaa. Hankkeella kehitetään toimintamallia, jonka avulla huolehditaan osaavan työvoiman saatavuudesta sekä syrjäytymisen ehkäisystä. Vahvistetaan yksilön työmarkkina-asemaa ja osaamista sekä osallisuutta. Hankkeessa tehdään laajaa verkostotyhteistyötä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Hankkessa työskennellään osittain verkossa turhaa matkustamista välttäen. Lähitapaamiset suunnitellaan saavutettavuudeltaan huolellisesti ja taloudellisesti järkevästi. Kohderyhmän työ- ja työtoimintapaikat paikat pyritään löytämään kohtuulliselta etäisyydeltä liikkumisen näkökulmasta. Liikkumisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan julkisia kulkuneuvoja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 10
Osallistujien hyvinvointia, osallisuutta ja toiminnallisuutta lisätään ohjauksen ja valmennuksen kautta tukemalla oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä, tekemällä osaamista näkyväksi ja tukemalla positiivisen minäkäsityksen kehittymistä. Hankkeella tuetaan saavutettavuutta poistamalla esteitä poistamalla esteitä koulutuksen ja osallisuuden näkökulmista.
Tasa-arvon edistäminen 6 8
Yhdenvertaisuus on otettu huomioon niin hankevalmistelussa kuin toteutuksessa. Jokaisella mahdollisuus osallistua hankkeeseen yhteiskunnallisesta tai kulttuurisesta taustastaan huolimatta. Yhdenvertaisuutta edistetään myös toimintamallin ihmisläheisiä arvoja ja myönteisiä asenteita painottamalla. Tällä toiminnalla myös välillisiä vaikutuksia ympärillä oleviin ihmisiin. Jokainen on erilainen ja tulee omista lähtökohdistaan. Kulttuurinen monimuotoisuus tunnistetaan ja huomioidaan. Jokaisen yksilön kulttuuriperintöä kunnioitetaan ja kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti. Toiminnassa suvaitsevaisuus ja kunnioitus ihmisten välisen vuorovaikutuksen lähtökohtana. Hanke pyrkii vähentämään eriarvoisuutta mahdollistamalla toimintamallilla kouluttautumisvaihtoehtoja.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 9
Aliedustettujen ryhmien osallisuutta ja yhteiskuntaan integroitumista tuetaan ohjauksen ja valmennuksen kautta. Kehitetään osallistujien osaamista ja koulutuksellisia valmiuksia yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Kulttuuriympäristö 3 5
Työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi pyritään löytämään erilaisia väyliä hyvinvoinnin lisäämiseksi kulttuuriympäristön avulla. Kulttuuriperintöä kunnioitetaan ja toiminnan kannustavilla perusarvoilla myötävaikutetaan yksilöiden oman kulttuuriperinteen säilymiseen.
Ympäristöosaaminen 4 5
Ympäristöllisesti kestävää kehitystä tuetaan toimenpiteiden sisällöissä ammatillisen osaamisen ja kansalaisten perustietojen parantamiseksi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli tarjota koulutusta työelämän ulkopuolella ja heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille, jotka olivat ilman tutkintoa tai joilla oli puutteellinen koulutus ja jotka olivat vaarassa pudota työelämästä. Hankkeen kärkitavoitteena oli kehittää Valo-valmennus-toimintamallia, jossa osaamista olisi mahdollista kerryttää suorittamalla tutkinnon osia ja kokonaisia tutkintoja epämuodollisissa oppimisympäristöissä, kuten työpajoilla ja ulkopuolisissa yrityksissä. Oppiminen tapahtui learning-by-doing -menetelmällä käytännön työtehtävissä.
Valo-valmennus-toimintamallin juurtumiseksi yhteistyötä vahvistettiin alueen ammattioppilaitosten ja Varsinais-Suomen työpajaverkoston kanssa sekä luomalla yritysyhteistyö-verkostoa alueen yritysten kanssa. Osaamisen kerryttämisen tueksi testattiin erilaisia digitaalisia välineitä ja oppimisympäristöjä.
Hankkeesta saadun palautteen mukaan valmennustyön osuutta voidaan pitää hankkeen erityisenä onnistumisena. Hankkeessa valmennettiin 165 heikossa työmarkkina-asemassa olevaa asiakasta. Valo-valmennukseen osallistuneet asiakkaat suorittivat yhteensä 190 ammatillisen tutkinnon osaa ja 21 koko tutkintoa. Hankkeen aikana asiakkaista 27 % työllistyi ja 13 % aloitti opiskelut. Hankkeessa työskenneltiin asiakaslähtöisesti, mikä mahdollisti valmentautujien Valo-valmennus-prosessin etenemisen ja suoritusten tekemisen yksilöllisessä rytmissä.

Erityisenä onnistumisena voi mainita alueen ammatillisten oppilaitosten ja Valo-valmennustoimintamallin kumppanuuden. Yhteistyön tuloksena syntyi alueen suurimman ammatillisen oppilaitoksen kanssa rakennettu oppilaitoksen kehittämä Työpajajakson opinnollistamisen prosessimalli. Malli sisältää kaksi eri prosessia: ensimmäisen prosessin mukaan työpajalla osaamistaan kerryttänyt valmentautuja voi suorittaa näyttöjä oppilaitokseen. Toiseen prosessiin on kuvattu TAI:n opiskelijan mahdollisuus tulevaisuudessa siirtyä tunnistettuun työpajan oppimisympäristöön kerryttämään osaamistaan näyttöjä varten, jolloin oppilaitos maksaa opiskelijan tuetun työpajajakson. Muiden alueen ammatillisten oppilaitosten kanssa vakiinnutettiin Valo-valmennuksen opinnollistamisen prosesseja käytänteiksi.

Hanke teki yhteistyötä yhteensä 55 yrityksen kanssa. Tavoitteena oli koostaa selkeä ja toimiva yritysyhteistyöverkosto toimintamallin tueksi. Hankkeen aikana toteutettiin useita työkokeilu- ja palkkatukijaksoja, jotka kohdentuivat pääosin hyvin työllistäville aloille. Hanke sitoutti Valo-valmennus-toimintamalliin useita yrityskumppaneita, jotka ottivat hankkeen aikana monia työkokeilijoita. Hankkeen toteutuksen ja yritysyhteistyöverkoston suurimmaksi haasteeksi muodostui korona. Hanketoimijat joutuivat sulkemaan toimipaikkojaan hetkellisesti, samoin yritykset olivat vaikeuksissa eivätkä pystyneet ottamaan työkokeilijoita. Hankkeessa onnistuttiin saamaan yrityksiltä lupauksia tulevista työkokeilumahdollisuuksista koronatilanteen helpotuttua. Näiden yritysten kanssa on sovittu työtehtävistä, jotka mahdollistavat ammatillisten tutkinnon osien suorittamisia. Hankkeessa onnistuttiin saamaan yrityksiltä lupauksia tulevista työkokeilu-mahdollisuuksista, kun koronatilanne rauhoittuisi. Näiden yritysten kanssa on sovittu työtehtävistä, jotka mahdollistavat ammatillisten tutkinnon osien suorittamisia.

Kuvaus Valo-valmennus -toimintamallista ja muita hankkeessa luotuja materiaaleja on koottu ladattavaksi Valo-Valmennusyhdistyksen nettisivuille. Valo-valmennus -toimintamalli jää pysyväksi toiminnoksi Valo-Valmennusyhdistykselle sekä Raision kaupungille ja mallia on otettu käyttöön myös muilla Varsinais-Suomen työpajoilla. Varsinais-Suomen työpajaverkoston opinnollistamisen juurrutustyöryhmä sekä ammattioppilaitosten edustajat jatkavat alueellista yhteistyötä säännöllisin tapaamisin Valo-Valmennusyhdistyksen koordinoimana.