Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21277

Hankkeen nimi: ROIHU – uutta yrittäjyyttä, sukupolvenvaihdoksia ja kansainvälisiä yrityksiä Etelä-Savosta

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 30.9.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D, PL 68

Puhelinnumero: 0408344217

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi/pienyrityskeskus

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Gustafsson-Pesonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: johtaja, Pienyrityskeskus

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.gustafsson-pesonen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408344217

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Uuden yrittäjyyden tukemiseen, uudenlaisten yrittäjyyden, yritysyhteistyön mallien ja pedagogiikan testaamiseen oppilaitoksissa (esim. opiskelijasta yrittäjäksi/jatkajaksi), yrittäjäksi lähtemiseen / rohkaistumiseen, pienten yritysten kehittämiseen ns. "kuolemanlaakso" vaiheen yli, sukupolvenvaihdosten onnistuneeseen tukemiseen/läpivientiin, ideoiden tuotteistamiseen sekä alkavien yritysten kasvuun ja kansainvälistämiseen tarvitaan yhteiskunnan tukea. Yhteiseksi tahtotilaksi on ilmaistu myös halu luoda koko Etelä-Savon kattava yrittäjyyden yhteinen ekosysteemi. ROIHU hanke on suunniteltu tukemaan ko tarpeita koko Etelä-Savon maakunnan alueella.

ROIHUssa tarkoituksena on:
a) tukea yrittäjyyttä uravaihtoehtona miettivien henkilöiden sekä potentiaalien alkavien yrittäjien yrittäjyysratkaisun toteutumista henkilökohtaisen sparrauksen, vertaiskehittämisen ja valmennuksellisin keinoin yhteistyössä alueen oppilaitosten ja keskeisten yrittäjyyden tukiverkostojen (elinkeinotoimet, uusyrityskeskukset, yrittäjäjärjestöt, te-toimistot, elyn kasvupalvelut) kanssa - tuotetaan ja tuotekehitetään yrittäjyysvalmennusta
b) tukea muutaman vuoden yrittäjinä toimineiden tai sukupolvenvaihdosta miettivien henkilöiden yrittäjyyden ja liiketoiminnan kehittämistä sekä antaa tukea ideoiden tuotteistamiseen muuttuvia markkinoita varten - tuotekehitetään yrittäjän työhyvinvointia ja tuottavuutta lisäävää liiketoiminnallista valmennusta sekä tuetaan henkilökohtaisen valmennuksen keinoin sukupolvenvaihdosten onnistumista
c) tukea maakunnallisten hyvin alkuvaiheen yritysten kv markkinoille suuntautumista - International Start-up Booster-valmennus
d) tukea toisen ja korkea-asteen oppilaitosten yrittäjyyden ja yritysyhteistyön polkumallien (huomaa myös toisen asteen reformin vaikutus) toteutumista (NY uudet mallit – yhteistyön tiivistäminen yrittäjien kanssa, pop up-yrittäjyys) - yrittäjyysvalmennuksen osaamisen kehittämistä, linkittämistä ja pedagogista kehittämistä osaksi opetusta ja
e) viedä yhdessä laadittua yrittäjyyskasvatuksen strategiaa käytäntöön - luodaan koko maakunnan kattavalle yrittäjyyden ekosysteemille perustaa.
Hankkeen toimenpiteet on jaettu alueellisiin työpaketteihin hankkeen valmistelun yhteydessä käytyjen keskustelujen myötä.

Hanke on jaettu kuuteen työpakettiin, jotka on kuvattu kohdassa 6.1. ja lisäksi avattu erillisessä liitteessä.
wp 0: ROIHU-tiimin kokoaminen ja yrittäjyyden ekosysteemin vuosikello
wp 1: Savonlinna
wp 2: Pieksämäki
wp 3: Mikkeli
wp 4: Pienemmät paikkakunnat
wp 5: Arviointitutkimus, selvitys
wp 6: Hankkeen raportointi, tiedotus, viestintä, juurruttaminen

Tulokset:
Hankkeen toimenpiteisiin osallistuu mittava joukko (arvio 300 henkilöä) yrittäjyydestä, liiketoiminnasta, yrityksen tuottavuuden ja henkilön hyvinvoinnin parantamisesta, sukupolvenvaihdoksista ja yritystoiminnan kehittämisestä kiinnostunutta henkilöä.
Hankkeen toimenpiteiden tuloksena arvioidaan perustettavan kahden vuoden aikana noin 80-100 uutta yritystä, henkilöinä noin 100 henkilöä. Sukupolvenvaihdoksen kautta jatkajia löytyy noin 30.lle yrityksille, henkilöinä, joita toimenpide koskee on noin 60 henkilöä. Yrittäjyyden ja yritysyhteistyön osaamista kehitetään noin 40.n henkilön kohdalla. Uusia tuotekehitettyjä tuotteita, innovaatioita, kaupallisia avauksia jalostuu noin 30 kpl, protoiluihin osallistuu noin 30 henkilöä. Kehitetään muutaman vuoden toimineita yrityksiä, joiden liiketoimintaa, jaksamista ja tuottavuutta sparrataan. Näihin toimenpiteisiin osallistuu noin 40 yritystä koko maakunnan alueelta. Henkilöitä näistä yrityksistä on mukana noin 60 kpl. NY/PopUp-yrityksiä kehitetään ja näihin toimenpiteisiin osallistuu noin 150 henkilöä. Suoraan kansainvälisille markkinoille suuntaa noin 10 yrittäjää. Erilaisiin lyhytkestoisiin toimenpiteisiin osallistuu vähintään 300 henkilöä.

Hankkeen tuloksena luodaan aidosti koko maankunnan kattava yrittäjyyden ekosysteemiin sisältöä tuottava, tukeva kansainvälinen toimintamalli ja yhteisö hyödyntäen digitalisaatiota, protoilupajoja niin koulutuksissa, mentoroinnissa, kehittymisen seurannassa kuin idean testaamisessakin. ROIHUn alussa kutsutaan koolle ja perustetaan maakunnallinen ROIHU-tiimi. ROIHU-tiimiin kutsutaan mukaan hankkeen toteuttajien lisäksi elinkeinotoimen, uusyrityskeskusten, TE-toimen, yrittäjäjärjestöjen ja ELY-keskuksen edustajat. ROIHU-tiimi on keskeisesti yhteisesti vastuussa siitä, että yrittäjyyden ekosysteemistä tulee oikeasti toimiva ja avoin yhteistyön foorumi yrittäjyyden yhteiskehittämiseen Etelä-Savossa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Yrittäjyyden valmentajat tai valmentajaksi lähdössä olevat
Toisen asteen opiskelijat - NY, Pop up, Protoilut, sukupolvenvaihdokset, yritysyhteistyö
Xamkin Savonlinnan opiskelijat.
NY, PopUp, Protoilut, sukupolvenvaihdokset, yritysyhteistyössä etsitään ja testataan uudenlaisia yrittäjä-opiskelija-opettaja malleja. Tavoitteena: Miten saada opiskelijat lähemmäs oikeita yrittäjiä, suuntaamaan kohti jatkajan uraa jo opintojen aikana. Xamkin toimenpiteiden pääkohderyhmänä ovat yrittäjyydestä kiinnostuneet, oman yrityksen kehittäjät, sukupolvenvaihtajat, protoilijat.

Henkilöt, jotka miettivät yrittäjyyttä mahdollisuutena työllistää itsensä paikallisesti.
KV markkinoille heti aloituksen jälkeen suuntaavat start upit – valmennuksen jälkeen perustavat yrityksen (hankkeen aikana ovat vielä henkilöasiakkaita).
Ideoihin, keksintöihin tiimitukea, sparrausta kaipaavat henkilöt - protoilijat.
Sukupolvenvaihdostilanteeseen pian siirtymässä olevat yritykset, joista mukaan hankkeen toimenpiteisiin tullaan henkilöinä ei yrittäjinä.
Pienet yritykset, joiden liiketoiminnan kehittämiseen, tuottavuuden parantamiseen, työhyvinvoinnin sparraukseen yrittäjä henkilönä tarvitsee henkilökohtaista tukea, koulutusta, valmennusta ja sparrausta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Elinkeinotoimet, TE-toimi, Uusyrityskeskukset, Yrittäjäjärjestöt, ProAgria, ELYn kasvupalvelut

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 605 689

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 589 565

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 865 270

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 842 234

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaa, Rantasalmi, Pieksämäki, Kangasniemi, Puumala, Enonkoski, Mikkeli, Sulkava, Heinävesi, Joroinen, Savonlinna, Juva

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 188

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 243

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Yrittäjyys lisää omalta osaltaan naisten ja miesten tasa-arvoa työelämässä (THL tutkimus, 2016). Hankkeessa toteutettavaan työpaketteja, joiden tavoitteena on, että mahdollisimman moni motivoitunut työllistyy, perustaa yrityksen ja pääsee urallaan eteenpäin. Hankkeen välillisenä kohderyhmän ovat alueen potentiaaliset työllistäjät –pk-yritykset.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Naisyrittäjien määrä yrittäjäväestöstä on noussut melko hyvin viime vuosien aikana. Tällä hetkellä 30% yrittäjistä on naisia (THL, 2016). Mutta prosenttiosuudessa on edelleen parantamisen varaa. Suomen yrittäjien jäsentilastojen mukaan yrittäjistä 73,5 % on miehiä ja naisia selkeä vähemmistö. (http://www.yrittajat.fi/File/74a2a91a-c1dc-4e10- b809-b366448b4dc6/SY_tilastot2013.pdf) Tämän perusteella erityisesti naisia tulisi kannustaa yritystoiminnan aloittamiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toimenpiteisiin voi osallistua sekä naisia että miehiä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei suoraista vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei suoranaista vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei suoranaista vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei suorainaista vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suoranaista vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei suoranaista vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei suoranaista vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 10
Hankkeen perustehtävä. Hanke edistää työllistymistä maakunnassa, uusien yritysten syntyä maakuntaan ja olemassa olevien kehittämistä. Toimenpiteillä turvataan osaavan työvoiman saatavuus / pysyvyys maakunnassa, mikä on maakunnan elinkelpoisuuden kannalta olennaista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 10
Kehitetään uudenlaisia yrittäjyyden, innovaatioiden, kaupallistamisen valmennuksia ja koulutuksia, joilla tuetaan yrittäjyyttä ja paikallisen elinkeinotoiminnan kehittämistä jatkossakin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei suoranaista vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 3
Yrittäjyys, itsensä ja mmuiden työllistäminen lisäävät hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Yrittäjyys sopii molemmilla suokupuolille
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Yrittäjyys, itsensä ja mmuiden työllistäminen lisäävät yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Myös maahanmuuttajat ovat tervetulleita mukaan valmennuksiin.
Kulttuuriympäristö 3 3
Yksittäisen henkilön yritysudea tai protoilun tuote voi edesauttaa kulttuuriympäristön kehittymistä, siitä voi syntyö uutta liiketoimintaa.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei suoranaista vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Roihu-hankkeella lähdettiin hakemaan ratkaisua uuden yrittäjyyden tukemiseen, uudenlaisten yrittäjyyden, yritysyhteistyön mallien ja pedagogiikan testaamiseen oppilaitoksissa, yrittäjäksi lähtemiseen / rohkaistumiseen, pienten yritysten kehittämiseen ns. "kuolemanlaakso" vaiheen yli, sukupolvenvaihdosten onnistuneeseen tukemiseen/läpivientiin, ideoiden tuotteistamiseen sekä alkavien yritysten kasvuun ja kansainvälistämisen tukemiseen. Yhteiseksi tahtotilaksi ilmaistiin myös halu luoda koko Etelä-Savon kattava yrittäjyyden yhteinen ekosysteemi.

Roihu-hanke toteutti useita pitkäkestoisia yrittäjyysvalmennuksia yrittäjyyttä harkitseville ja aloittaville yrittäjille, sekä pienyrittäjävalmennuksia jo toimiville yrittäjille. Kansainväliseen kasvuun ja verkostoitumiseen suuntautuvia Startup Booster valmennuksia toteutettiin, ja lisäksi omistajanvaihdoskoulutuksia, ja niiden tukena arvonmäärityksiä. Lisäksi järjestettiin paljon alueellisia, yhteisiä yrittäjyyteen innostavia tapahtumia ja tilaisuuksia, sekä tuettiin opiskelijayrittäjyyttä, mm. NY-yritystoiminnan kautta (Vuosi yrittäjänä -ohjelma).

Roihun tulokset:
- 60 uutta yritystä
- 7 startupia
- 2 omistajanvaihdosta ja 12 arvonmääritystä
- 16 uutta tuotetta, innovaatiota ja kaupallista tuotetta jalostui
- 188 yrityksen (muutaman vuoden toimineet) toimintaa kehitettiin
- 82 NY-yritystä syntyi (Vuosi yrittäjänä -ohjelma ammattiopistoissa)

Hankkeen toimenpiteissä oli mukana yhteensä yli 2400 osallistujaa.

Hankeviestintä oli aktiivista ja näkyvää. Hankkeen tulokset löytyvät kootusti www.xamk.fi/roihu